Lucian päivä
Valkopukuinen tyttö, joka kantaa kynttiläkruunua hiuksillaan, ilahduttaa vuoden pimeimpään aikaan vanhuksia, sairaita ja lapsia.
Monissa suomenruotsalaisissa perheissä lapset pukeutuvat Lucia-neidoksi tai tiernapojiksi ja herättävät vanhemmat tuomalla sahramipullia. Rannikkoalueilla Lucia-perinne jatkuu koko joulunajan.
Italiassa Lucia-neito ajaa aasin vetämissä vaunuissa ja jakaa lapsille lahjoja.
Lucian päivää vietetään 13. joulukuuta. Lucian päivän viettoperinne on levinnyt Ruotsista Suomeen. Päivän alkuperäinen nimihenkilö oli perimätiedon mukaan nuori sisilialaisneito, joka kärsi noin vuonna 340 jKr. marttyyrikuoleman.
Lucia-kulkueen perinne ja Lucia-neidon
valitseminen periytyy Ruotsista vuodelta 1927, jolloin päivälehti Stockholms Dagenblad
järjesti kulkueen ensimmäisen kerran. Helsingissä ensimmäinen Lucia-kulkue
järjestettiin vuonna 1930, mutta pysyvää tapaa siitä ei vielä silloin tullut.
Lopullisesti Lucia-juhlasta muotoutui ruotsalaisen kielivähemmistön tunnusjuhla vuodesta 1950, kun Hufvudstadbladet ja ruotsinkielinen hyväntekeväisyysjärjestö Folkhälsan alkoivat valita ruotsinkielisen Suomen Lucia-neidon. Samalla kerättiin varoja vähäosaisten hyväksi.
Päivän keskeisin henkilö on kynttiläkruunua päässään kantava Lucia-neito. Lucia tuo valoa ja lämpöä vuoden pimeimpään aikaan. Lucia-neidon tehtäviin kuuluvat myös vierailut vanhainkodeissa ja sairaaloissa.
Lähteitä:
Pentti Lempiäinen: Pyhät ajat.
USKOT-fooruminkalenteri: www.uskot-resa.fi/
