Kiinalainen uusivuosi

Kiinalaisen uudenvuoden (春节) ajankohta ja merkitys ovat vaihdelleet eri dynastioiden mukaan. Vallankumouksen jälkeen 1911 juhlan ajankohta vakiintui Xia-dynastialta periytyvän kuukalenterin ensimmäiselle päivälle. Päivämäärä liikkuu meidän gregoriaanisessa kalenterissamme tammikuun viimeisen viikon ja helmikuun viimeisen viikon välillä. Alun perin juhla merkitsi sadonkorjuun juhlaa sekä kevään alkamista.

Kiinalainen uusivuosi voidaan jakaa kolmeen jaksoon. Ensimmäisenä on kevään tervehtimisen jakso, toisena tulee uudenvuoden aatto ja viimeiseen lyhtyjuhlan jakso. Ensimmäinen kevään tervehtimisen jakso alkaa edellisen, eli kuukalenterin viimeisen kuukauden lopulla ja kestää uudenvuodenaattoon saakka. Jakson aikana siivotaan koti, ostetaan lahjoja, uhrataan esi-isille, koristellaan ovet sekä ikkunat punaisilla paperikoristeilla, koska punaisen värin uskotaan tuottavan onnea ja iloa ja suojelushahmojen kuvilla. Uudenvuodenaattona perhe kokoontuu yhteen illallisen ääreen ja ampuu ilotulitusraketteja, joiden on tarkoitus karkottaa pahat demonit pois. Jakso kestää aina lyhtyjuhlaan saakka, joka on kauden huipennus. Yhdessä ystävien ja sukulaisten kanssa sytytetään lyhtyjä. Sen lisäksi seurataan ilotulituksia, lohikäärme-– ja leijonakulkueita sekä seurataan kansantansseja ja puujaloilla kävelyä.

Kiinalaisessa kuukalenterissa kukin kahdestatoista horoskooppimerkistä vallitsee yhden vuoden kerrallaan. Vuoden 2015 horoskooppimerkki oli vuohi. Kiinalaisen astrologian mukaan vuohen vuosi päättyy 7. helmikuuta 2016 ja sitä seuraavaa apinan vuotta vietetään 8.2.2016–27.1.2017. Horoskooppi määräytyy syntymävuoden mukaan. Apinan vuonna uskotaan tapahtuvan paljon erilaisia muutoksia. Vuohen vuonna pääasia on keskittyä aineettomiin arvoihin.

Lähteitä:

kiinalainenvuosi.fi