Hanukka-juhlan aikaan juutalaisissa kodeissa palaa
yhdeksänjalkainen kynttelikkö hanukia.
Hanukiaa poltetaan öljyihmeen
muistoksi. Ihmeestä kertovan tarinan mukaan pieni määrä siunattua öljyä riitti siihen, että temppelin
kynttelikkö paloi kahdeksan päivää.
Juhlaan kuuluu myös peli, jota pelataan nelisivuisella hyrrällä. Hyrrää kutsutaan nimellä dreidel tai sevivon.
Hanukka on juutalaisille iloinen valon juhla, jonka vietto keskittyy enimmäkseen koteihin. Ensimmäisenä juhlapäivänä sytytetään hanukiasta ensin niin
kutsuttu palvelijakynttilä ja sen avulla yksi hanukka-kynttilä. Sen jälkeen jokaisena päivänä sytytetään
yksi kynttilä lisää, kunnes viimeisenä päivänä kaikki kahdeksan hanukka-kynttilää
valaisevat kotia.
Juudean kuninkaaksi 175 eKr. noussut kuningas Antiokhos IV Epifanes halusi tehdä valtakunnastaan täysin kreikkalaisen. Juutalaistenkin tuli palvoa kreikkalaisia jumalia, joten Jerusalemin temppeli muutettiin kreikkalaisten jumalien palvontapaikaksi. Juutalaiset nousivat kuitenkin kapinaan makkabealaisten johdolla, ajoivat Antiokhoksen armeijan pois Jerusalemista ja vihkivät temppelin uudelleen käyttöön.
Juutalaisen perinteen mukaan temppelin seitsenhaaraisessa kynttelikössä (menora, nykyisin Israelin vaakunatunnus) piti aina palaa tuli. Kertomuksen mukaan tuli oli päässyt sammumaan, eikä temppelistä löytynyt kuin pieni kannullinen siunattua öljyä. Tapahtui kuitenkin ihme ja pieni öljymäärä riitti pitämään liekin kirkkaana kahdeksan päivää, kunnes öljyä saatiin lisää.
Lähteitä:
Helsingin juutalaisen seurakunnan sivut: www.jchelsinki.fi/
USKOT-foorumin kalenteri: www.uskot-resa.fi/
BBC Study / Religions
Wikipedia