Suomen Lions-liitto ry, piiri 107-N

LC Helsinki /

Floorankenttä

Kenraali Oesch pojanpoikansa silmin

Kokouksen alussa Jaakko Koskinen (oik.) esitteli Floorankentän huhtikuun kokouksen esitelmöitsijän Klaus Oeschin.  Tohtori Oesch on kenraali Lennart Oeschin pojanpoika.

Floorankentän huhtikuun kokouksen esitelmöitsijänä toimi kenraali Lennart Oeschin pojanpoika tohtori Klaus Oesch. Alla olevan lyhennelmän esitelmästä kirjoitti Floorankentän jäsen, sotahitoriaan perehtynyt Mikko Liski. Täydentävinä lähteinä Liski käytti Wikipediaa ja Markku Jokipiin artikkelia Nykypäivä-lehden verkkouutisissa 2015,  Tohtori Oeschin esitelmään kuului laaja kuvakokoelma, josta muutamia kuvia koottiin tähän esitelmäuutiseen.

 

                                                       + + +

 

Karl Lennart Oesch (1892-1978) syntyi Tohmajärvellä, jonne hänen isänsä oli muuttanut Sveitsistä joitakin vuosia aikaisemmin ja perustanut paikkakunnalle juustomeijerin. Myös Lennart Oesch oli koko ikänsä Sveitsin kansalainen. Oeschin kotiopettajana toimi Jalmari Finne, ja moni ei tiedäkään, että Finnen "Kiljusen Herrasväki" -sarjan Luru itse asiassa kuvasi Lennart Oeschiä. 

 

Oesch kirjoitti ylioppilaaksi Sortavalan lyseosta, ja jatkoi opintojaan kasvitieteiden parissa Helsingin Yliopistossa 1911-1915. Seikkailunhaluinen Oesch värväytyi jääkäriksi helmikuussa 1915 kesken opintojen, ja tästä alkoi hänen sotilasuransa. Saksasta hän palasi Vaasaan jääkäreiden pääjoukon mukana, ja vapaussodassa hän komensi ylipäällikön käskystä muodostamaansa pataljoonaa mm. Raudun taistelussa.

 

Hän jatkoi sotilasopintoja Ranskassa useilla upseerien täydennyskursseilla. Ranskassa sai tuohon aikaan moderneinta sotilaskoulutusta maailmassa, ja Oesch suoritti Ranskan sotakorkeakoulun vuosina 1924-1926. Ranskasta palattuaan hänet ylennettiin everstiksi ja nimitettiin 12. elokuuta 1926 alkaen Sotakorkeakoulun johtajaksi, josta hänet siirrettiin 4. heinäkuuta 1929 alkaen 1. Divisioonan komentajaksi ja ylennettiin kohta sen jälkeen kenraalimajuriksi. 

 

Ylennys sai suoraa jatkoa hänen siirtyessään 27. lokakuuta 1930 alkaen Yleisesikunnan päälliköksi. Yleisesikunnassa toimiessaan hänet nimitettiin  aikana lyhyeksi aikaa myös apulaissisäministeriksi . Oesch on ollut  lyhimmän ajan toimessa: vain 12 päivää 3.–14. maaliskuuta 1932. Vuosina 1931–1936 Oesch hoiti useita sotaväen päällikön viransijaisuuksia.

 

Kenraaliluutnantiksi Oesch ylennettiin itsenäisyyspäivänä 1936 ja Oeschin johdolla valmistettiin talvisodassa käytetyt liikekannallepanosuunnitelmat. Talvisodan ratkaisutaisteluissa Oesch toimi Rannikkoryhmän komentajana pysäyttäen nopeasti edenneen vihollisen Viipurinlahden taisteluissa Viipurin länsipuolelle. Välirauhan aikana Oesch toimi II Armeijakunnan komentajana.

 

Jatkosodassa kenraali Oesch toimi ensin Karjalankannaksella hyökänneen IV Armeijakunnan komentajana, sitten Karjalan Armeijan (myöh. Aunuksen Ryhmän) komentajana ja ratkaisuvaiheessa Kannaksen joukkojen komentajana. Mannerheim luotti Oeschiin, ja vihollisen hyökkäys Karjalankannaksella pysäytettiin. Oesch sai tästä Mannerheim-ristin nro 131 kesäkuussa 1944.

 

Sodan jälkeen Oeschia syytettiin mm. sotavankien teloituttamisesta.  Sotarikostuomioistuimeen joutumisesta vihiä saanut Oesch yritti paeta Ruotsiin. Pakomatkalla häntä kuljettanut vene vaurioitui, ja vene palasi takaisin Suomeen, minkä jälkeen Oesch ilmoittautui itse Porin poliisille. Hänet tuomittiin sotaylioikeudessa 1946 kahdeksitoista vuodeksi kuritushuoneeseen. Tuomio aleni Korkeimmassa oikeudessa kolmeen vuoteen.

 

Sodan jälkeen tuomion kärsittyään Suomen kohtalon ratkaissut Oesch oli työtön sotilas ilman eläkettä. Oesch katkeroitui ja välit erityisesti oikeusministerinä valvontakomission käskystä häntä jahdanneeseen (myöhemmin presidentiksi valittuun) Urho Kekkoseen olivat huonot. Oesch toimi mm. Suomen Maanviljelijäin Kauppa Oy:n tarkastajana, isännöitsijänä sekä myöhemmin ”Kansa Taisteli - miehet kertovat” -lehden päätoimittajana. 

 

Oeschin oma toivomus oli, että koska hänestä sotien jälkeen oli väkisin tehty rikollinen, mitään muistomerkkejä hänen kuolemansa jälkeen hänelle ei saisi pystyttää. Oeschin hauta Helsingin Hietaniemessä onkin varsin vaatimaton. Myöhemmin suku teki kuitenkin poikkeuksen, ja vuonna 2014 Oeschille pystytettiin muistomerkki juhlallisin menoin Schwarzeneggin kylään Sveitsiin, mistä hänen sukunsa on lähtöisin ja jossa sukulaisia asuu vieläkin. Sveitsissä Lennart Oeschia pidetään suurena suomalaisena sotasankarina, virallisen Suomen unohdettua Oeschin sankariteot vuosikymmeniksi.

 

Totuus kuitenkin on, että Lennart Oeschin toiminta erityisesti talvi- ja jatkosodan aikana oli esimerkillistä korkea-arvoisen upseerin toimintaa. Hän oli Mannerheimin luottomies, joka periksiantamattomuudellaan pysäytti joukkoineen vihollisen hyökkäyksen Karjalankannaksella Tali-Ihantalan, Vuosalmen ja Viipurinlahden taisteluissa, mikä loi mahdollisuudet sille, että Suomea ei miehitetty ja itsenäisyytemme säilyi.

 

Oeschin sukuvaakunassa on kuvattu luunuoli ja valkoinen tähti. Nämä symboloivat sotaonnen oikullisuutta ja itsenäisyyttä, joka ei kuole koskaan, niin kauan kuin vaakunaan sitoutuneet uskovat itsenäisyyteensä. Tämä tulkinta kuvastaa erinomaisesti myös Lennart Oeschin elämää.

 

Teksti Mikko Liski

Kuvat  Hannu Salo (kokouskuva + alla olevat alustukseen liittyvät kuvat valokuvattuna valkokankaalta)


Kenraali Lennart Oeschin suku oli lähtöisin Sveitsistä.
Kenraali Lennart Oeschin suku oli lähtöisin Sveits...
Pääesikunnan päällikkö.
Pääesikunnan päällikkö.
Rintamakomentajuuden aika. Marsalkka C.G.E. Mannerheim ja kenraariluutnantti Oesch.
Rintamakomentajuuden aika. Marsalkka C.G.E. Manner...

Viipurin valtaaja.
Viipurin valtaaja.
Aunuksessa marsalkka Mannerheimin kanssa.
Aunuksessa marsalkka Mannerheimin kanssa.
Syvärillä.
Syvärillä.

Torjuntavoitto.
Torjuntavoitto.
Korkeat huomionosoitukset. Suomesta ja Sveitsistä.
Korkeat huomionosoitukset. Suomesta ja Sveitsistä.
Syyte sotarikoksista.
Syyte sotarikoksista.


Suomen Lions-liitto         www.lions.fi           N-piiri
Julkaisujärjestelmänä Verkkoviestin