Kristakodin asukkaiden retki Porvooseen 7.6.2012

Puolipilvisen torstaiaamun jännittynyt odotus laukesi huojentuneeseen huokaisuun:

”Nyt se tuli! ”, kun Lehtimäen liikenteen kermanvärinen linja-auto kaarsi sutjakkaasti viereemme Snellmaninkadulla. Sen uumeniin työntyi innokas vajaan 30 hengen joukko Kristakodin ikinuoria vanhuksia. Vanhin osanottaja oli 93 – vuotta vanha Hilja. Klubin jäseniä oli kiireiltään myös ehtinyt juuri sopiva kaarti seurustelua ja muuta huolenpitoa ylläpitämään.  Mukaan otettiin pari rollaattoria, epämääräinen määrä sateenvarjoja, kivennäisvettä ja makeisia sekä kassillinen Porvoo- tietoutta.

Kesäretken tutustumiskohde oli kansallisrunoilijamme J.L. Runebergin koti, jossa Runeberg perheineen asui vuosina 1852- 1877. Heti paikalle saavuttuamme pääsimme nauttimaan runoilijan puolison Frederikan puutarhasta, joka alkukesän vehreydessään upotti meidät kertaheitolla 1800- luvun tunnelmaan ja tuoksujen maailmaan. Saimme myös nähdä, miten antaumuksellisesti kaksi läsnä ollutta tutkijaa perehtyi maaperään ja kasveihin. Koko puutarha on tarkoitus viimeistä piirtoa myöten saattaa alkuperäiseen kuosiinsa. Sisällä kodissa meillä oli tilaisuus ansiokkaan museo-oppaan avulla perehtyä tarkemmin Runebergin ja hänen perheensä elämänvaiheisiin. Kiinnostavinta oli kuulla runoilijan poikien etevyydestä ja menestyksestä. Varsinkin Robert Runebergin monipuoliset taidot tekivät meihin kaikkiin suureen vaikutuksen, olihan hänen hyvällä suunnittelutaidollaan pystytetty mm. kuuluisa Pariisin maailmannäyttelyn Suomen osasto.

Lounaspaikaksi oli valittu monien viehättävien vaihtoehtojen joukosta Cafe Cabriole aivan kaupungin keskustassa. Vanhasta pankkisalista oli kunnostettu tunnelmallinen ruokasali. Sen kupeessa olevaan pankinjohtajan huoneeseen pääsimme ryhmämme kanssa ruokailemaan. Pianomusiikin vahvistaessa nostalgista fiilinkiä ei kenenkään tarvinnut epäillä ruokahaluaan. Maistuvan ruoan jälkeen olikin aika siirtyä Porvoon vanhan kaupungin puolelle Tuomiokirkon restauroitujen holvien suojiin hiljentymään vähäksi aikaa kukin omassa rauhassaan kauniin urkumusiikin luodessa sopivasti mielenvirikettä. Kävelykierros mukulakivillä kirkon ympäri kauniissa auringonpaisteen kultaamassa ja iäisyyttä huokuvassa ympäristössä jätti  meihin hyvin seesteisen loppuvaikutelman Porvoosta. Niinpä kotimatka sujui kuin siivillä ja olimme etuajassa takaisin Kruununhaassa piristyneenä koko joukko, näin uskon ja mikäli tyytyväisistä kasvoista voi jotain päätellä, niin ensi kerralla mennään yhteiselle retkelle vielä suuremmalla joukolla.

Teksti: Iris Hjelm

Kuva: Lehtimäen liikenne Oy

Valitettavasti klubin jäsenillä ei ollut kameraa mukana joten tilannekuvia ei ole.