Suomen Lions-liitto ry, piiri 107-N
LC Helsinki /
Kruunuhaka
Tervasaari ja leijonat
Ensio Laakson historiikin pohjalta Ilkka Kianto
Vastapäätä Korkeasaarta sijaitsee yksi Helsingin kesäkeitaista. Tervasaari on noin kolmen hehtaarin suuruinen pitkällä maakannaksella Kruununhakaan Liisankadun päästä yhdistetty kalliosaari. Tällä luonnonkauniilla, satoja vuosia vanhan aitan saarella ovat Kruununhaan leijonat koontuneet useina vuosina ja mm. kruunuhaka-päiviä ja Helsinki-päivää on täällä vietetty myös useita kertoja. Eikä ihme onhan Tervasaaren pelastamisella helsinkiläisten iloksi vähän osuutta Kruununhaan leijonillakin.
Lion Ensio Laakso
Kuvat: Veikko Teerioja
Helsingin vanhin säilynyt puurakennus
Tervasaari-nimi esiintyy ensi kerran Ruotsi-Suomi suurvallan asiakirjoissa 1600-luvulla, jolloin valtakunnan Itämeren kauppa oli sen ajan merkantilististen periaatteiden mukaisesti uskottu monopolina eräälle kauppaliikkeelle, nimeltä Norrlannin Tervakomppania. Helsingin ulkomaankauppaa koskevat monopolinsa sai Tervakomppania vuonna 1648 ja tervakaupan keskus oli Tervasaaressa.
Mutta jo ennen Tervakomppaniaa kävivät Hansakauppiaat ja Hollannin merenkyntäjät siellä vilkasta kauppaa. Tärkein tuontitavaroista oli suola, mikä maksettiin kaupungista viedyllä tervalla. Tervan ostivat kaupungin porvarit ympäristön talonpojilta ja se varastoitiin Tervasaareen, jonne porvarit tätä tarkoitusta varten olivat rakentaneet aittojaan.
Keskellä saarta on Helsingin vanhin säilynyt puurakennus, punahongasta todennäköisesti jo 1600-luvulla rakennettu kaksikerroksinen hirsinen aittarakennus mitoiltaan noin 22 x 6 metriä. Samalta ajalta ovat peräisin myös saaren kallioon hakatut ankkuriköysien kiinnitysrenkaat. Näin sai Tervasaari nimensä tervan avulla, Kaupungin senaikaisissa asiakirjoissa nimi esiintyi muodossa Tiäruholmen.
Ison Vihan aikana 1713 paloi koko Vironniemelle puusta rakennettu Helsinki maan tasalle. Eräät merkinnät maistraatin pöytäkirjoissa viittaavat siihen, että Tervasaari aittoineen pelastui tältä tuholta merellisen sijaintinsa ansiosta.
1800-luvun alussa oli Tervasaari vuokrattuna varastoalueeksi sen ajan helsinkiläiselle suurliikemiehelle Heidenstrauchille. Hänet tunnetaan paremmin nykyisen presidentinlinnan rakennuttajana. Tervasaaren aitta näyttää olleen vuosisadasta toiseen jatkuvasti käytössä. Tervasaarta käytettiin varastotoiminnan lisäksi kaatopaikkana.
1930-luvun jätevesipuhdistamosta sotavuosien tykkiasemaksi
1930-luvulla kaupunki päätti rakentaa Tervasaareen jätevedenpuhdistamon. Tätä varten saareen rakennettiin penger Pohjoisrannasta ja sen kallioon louhittiin syvä vesiallas. Itse pääasia, jätevedenpuhdistamo jäi kuitenkin toteuttamatta.
Sotavuosina 1939-1944 oli saareen sijoitettu ilmatorjuntatykistöä, jonka miehistö majaili saaren aittarakennuksessa. Miehistö oli kaminallaan vähällä polttaa aitan, joka säästyi kuitenkin tulen tuholta jo toistamiseen. Nokeentuneet seinähirret ovat siitä muistona vielä tänäkin päivänä.
Tervasaaren Aitta uhataan purkaa 1950- luvulla
1950-luvulla Tervasaaren, joka jo vuosikymmenet oli ollut näköjään hyödyttömässä käytössä yleisöltä suljettuna piikkilanka-aitauksella eristettynä, kohtalo oli jälleen vaakalaudalla satamalaitoksen vaatiessa sitä omiin tarkoituksiinsa. Aittarakennus määrättiin hävitettäväksi.
Mutta sitten tapahtui onnekas käänne onnettomuuden vaaniessa lähistöllä. Joukko kaupungin asukkaita ja Kruununhaka-seura aloittivat kampanjan saaren ja sen aittarakennuksen pelastamiseksi. Kimmokkeen tähän antoi tapahtuma, joka joitakin vuosia aiemmin oli järkyttänyt Kruununhaan asukkaita, nimittäin itäisen moottoritien rakentaminen kulkemaan pitkin Pohjoisrantaa ja sen lehmuskujaa. Uusi tie hävitti yhdellä iskulla tämän kaupunginosan vuosisataisen idyllin ja rauhan. Kruununhakalaiset menettivät suositun virkistysalueensa, missä he olivat viettäneet vapaa-aikaansa meren äärellä.
Kruununhaan leijonat tulevat apuun
Kruununhaan Lionsklubin veljet puuttuivat asiaan ja vaikuttivat tärkeisiin kaupungin elimiin ja päättäjiin, jotta Tervasaaresta saataisiin Kruununhakaan jotain sen tilalle, mitä oli menetetty Pohjoisrannassa. Näin sitten tapahtuikin.
Vuonna 1965 tehtiin kaupunginvaltuustossa aloite saaren kunnostamiseksi puistoksi ja virkistysalueeksi. Aloite hyväksyttiin ja tämän jälkeen asiat saivat vauhtia. Vuonna 1966 kaupunginhallitus päätti myöntää määrärahan saaren kunnostamiseksi ulkoilu- ja virkistyskäyttöön soveltuvaksi. Päätös aiheutti saaressa runsaasti raivaus- ja polkujen kunnostustöitä, puiden ja pensaiden istutusta sekä nurmikenttien perustustöitä
Aitasta kunnostetaan kahvila 1960 luvun lopulla
Kesäkuussa 1966 Helsingin kaupungin kiinteistölautakunta vuokrasi Kruununhaan Lionsklubin perustamalle Pro Kruunuhaka-säätiölle Tervasaaressa olevan aittarakennuksen kesäkahvilatoiminnan harjoittamista varten viideksi vuodeksi. Koska aittarakennus ei täyttänyt kahvilatoiminnan vaatimaa tasoa, Pro Kruunuhaka-säätiö ilmoitti olevansa valmis kunnostamaan aitan omalla kustannuksellaan kahvilaksi. Säätiölle myönnettiin käyttöoikeus rakennuksen lähialueeseen ja pienoisgolfratana käytettävään alueeseen sekä saarella olevaan altaaseen, jossa vuokramiehellä oli oikeus viljellä arvokaloja.
Seuravana vuonna 1967 oli entinen terva-aitta kunnostettu kahvila-ravintolaksi, jonka hoitajaksi Pro Kruunuhaka-säätiö hankki arvostetun Primula Oy:n. Kesällä 1970 tuotiin Saimaan vesiltä Pikinytky-niminen tervahöyry, joka kiinnitettiin Tervasaaren rantaan. Tämä Saimaan kulkija sisustettiin kahvila-alukseksi.
Kohti ympärivuotista käyttöä
Pro Kruunuhaka-säätiön luopuessa kesäkahvilan vuokraamisesta vuonna 1976 sen toimintaa ovat jatkaneet yksityiset yrittäjät. Nykyisin toiminta on laajentunut ympärivuotiseksi ravintolatoiminnaksi. Lohien onginta altaasta loppui, kun se täytettiin hiekalla altaan ylläpidon osoittautuessa liian raskaaksi yrittäjille. Tervasaarta on jatkuvasti kehitetty. Viimeksi se peruskorjattiin 1990-luvulla nykyaikaiseksi toimivaksi puistoksi.
