Uskelan Leijonat, yhteiset retket, ikimuistoiset hyvät hetket. Kierretty mantuja maita jo vuosia, ryhdeissä Leijonain on kuosia. Yhdessä kokea, nähdä ja tuntea, toistemme tuki, läheisyys, siinä, eivätkö nämä retkiimme riitä?
Valamon luostariin Heinäveellä, sinne mentiin bussilla nyt, kesäilma ol kylmennyt. Luostarikierros ja opas Petri, historiaa, tarinaa paikasta tuli, kuunnellessa sitä sydämet suli. Kirkot, ikonit, koristelut nää, niistä hyvät muistot mieleen jää. Huoneet meille ja parhaat päälle. Lounasaika ja kokous kevään, antaa syksyhyn matkaevään.
Uusi kausi, uusi pomo, vaik pomon paikalle ei oo jono. Illalla istuttiin yhdessä hetki, nautittiin skumppaa, kiitos Sepon ja Annen. Laulukin lurisi hetken aikaa, vaan silmiin lurahti unen taikaa.
Aamulla murkinaa rinnan alle, sitten kävely rannalle alas ja hautuumaalla hiljainen hetki Saarikosken haudalle kun vei retki. Katsellaan paikkoja ihan itse, kävellään läpi kirkkopihan. Huoneet pois ja näyttelykierros, ihan itse ominpäin, Leijonille sopii tämäkin näin.
Vaan viinikierros vielä, miten käy en tiedä, isä Andreas johtaa mietä, eikä saloja viinin peitä. Valamon sininen ja vaeltaja maistuvat meille ja viski vei ihan eri teille.
Ostoksen vielä, sitten Saloon, bussilla Vainion. Kuski meitä leppoisasti vie ja hyvä on tie. Kiitos matkasta kuskille nyt, yksikään meistä ei peljännyt. Kiitos myös itsekullekin teistä, toivottavasti mieli hyvä jäi matkasta ja meistä.