Kauden 2023-2024 presidentin, Ritva Lieppisen mietteitä leijonatoiminnasta

Miten haluaisit toteuttaa valitsemaasi klubin teemaa: Yhteistyössä ilolla auttaen, palvellen ja toisiamme kannustaen?

Kun mietin kauden teemaa, ajattelin niin mennyttä kuin tulevaakin. Tämän klubin vahvuus on aina ollut yhteistyö – se muodostuu siitä, että jokainen osallistuu toimintaan mittansa verran. Jokaisen osallistuminen, pieni tai suuri, vie asiaa eteenpäin ja on osa kokonaisuutta. Ilo tulee sivutuotteena; naurua ei tästä klubista puutu. Autamme yhdessä, kukin tavallamme. Palvelu on lions aatteen ydintä, ”We serve”, joka lausuttuna kuitenkin kuulostaa suomalaiseen mentaliteettiin vähän vieraalta. Siksi halusin lisätä teemaan kannustuksen. Toisiamme kannustaen innostus herää ja huomaamatta se, mikä aiemmin tuntui saavuttamattomalta, onkin toteutettu.   

Mitä Leijonatyö LC Vantaa/Helsingessä on sinulle antanut?

Olen ollut klubin jäsen 28 vuotta. Noiden vuosien antia ei voi rahassa mitata; se on ollut pääomaa, josta olen todella kiitollinen. Antamalla jotain itsestäni olen saanut monin verroin takaisin. Olen kasvanut ihmisenä, saanut tukea niin yksityiselämään kuin työelämäänikin. Kaikki kohtaamiset ovat jättäneet jälkensä ja niistä jokaisesta olen oppinut.

Mitä erityisesti haluaisit korostaa tulevalla kaudella toiminnassamme?

Sitä, että muistaisimme sen, että meistä keneltäkään ei vaadita muuta kuin ”mittansa verran”. Mutta se pitää tuoda reilusti esiin eikä verhota johonkin muuhun tai jättää arvailujen varaan. Tämä klubi kokonaisuudessaan tekee vain mittansa verran - minä presidenttinä olen sen takana ja olen valmis seisomaan sen takana klubia edustaessani.

Mitä haluaisit kertoa itsestäsi ja leijonaurastasi?

Liityin lions perheeseen viime vuosituhannella, ollen kahden Leo-klubin perustaja (Joensuu ja Helsinki/Espa). Jouduin jäämään pois  toiminnasta kymmenen vuoden jälkeen, koska Suomessa ei silloin ollut naisklubeja ja kyselyyni taustaklubin leijonille jatkostani sain vastauksen ”mene naimisiin leijonan kanssa”. En kuitenkaan halunnut olla lady vaan halusin olla lion. Joten jouduin odottelemaan ”muutaman” vuoden kunnes naisklubit saivat jalansijaa Suomessakin (viimeisenä Pohjoismaana!).

Perusluonteeni on ollut aina ”kiltti” ja olen sen myötä joutunut laittamaan itseni joskus likoon enemmän kuin mittani verran, niin yksityisihmisenä kuin työelämässäkin.

Lions toiminnasta olen kuitenkin saanut aina tukea niin työelämään kuin yksityiselämäänikin – lioneissa tapasin myös aviomieheni Pekan.

Kysymykset: Ulla Rankamo

Vastaukset Ritva Lieppinen

Kuvat: Eija-Riitta Tamminen, Raija Sarantila

Ritva vuosikokouksessa miehensä Pekan kanssa

Iloiset klubilaiset museokahvila Hedda Noorassa