Yhdessä tästä selvitään

Koronaviruksen aiheuttama poikkeusaika muutti LC Vantaa/Helsingen kevään toiminnan. Klubitapaamisia ja tapahtumia ei nyt järjestetä. Emme näe toisiamme, pidämme etäisyyttä. Koronaviruksen voittamiseksi on vetäydyttävä koteihin ja pysyttävä siellä. Tilanne on kaikille ennen kokematon. Miten säilyttää usko tulevaan?

 

Kysyin muutamilta klubin jäseniltä, miten oma arki on sujunut:

 

1.   Miten elämä on järjestynyt kotikaranteenissa?

2.   Mitkä asiat mietityttävät?

3.   Mitkä asiat antavat voimaa ja iloa?

 

Raija Sarantila, klubin sihteeri

 

1.   Karanteenin alkaessa olin hiihtämässä Vuokatissa. Kotiin tultua alkoivat pihatyöt; puiden leikkausta, mullan levitystä marjapensaiden juurille, perunan istutusta ja terassin kunnostusta. Näin kunto ja mieliala on pysynyt erittäin hyvänä. Kaupassakäyntiä on harvennettu, pidetään turvavälit ja syödään kotona.

 

2.   Mietityttää miten lapsiperheet jaksavat ja miten pärjäävät lomautetut ja työnsä menettäneet. Miten Suomi saa asiat järjestykseen pandemian jälkeen? Ja milloin päästään leijonatoimiin ja tapaamaan ystäviä?

 

3.   Voimaa ja iloa antavat sukulaiset ja ystävät, joiden kanssa on ollut entistä enemmän WhatsApp-yhteyksiä, videopuheluita ja hauskojen videoiden lähettelyä. Lisäksi tärkeitä ovat pyöräily- ja kävelylenkit ja kohta myös kajakilla viilettäminen pitkin merta.

 

Pirjo Luukkonen, edellisen kauden presidentti

 

1.   Oma arkeni on sujunut kutakuinkin mallikkaasti. Samat arkiaskareet tehdään kuin normaalistikin. Kaupassa käyn harvakseltaan. Leipää olen paistanut juurella ja pullaa ja kakkuja pakastimeen. Olen kutonut sukkia ja muutaman villapaidan. Joka päivä olen kävellyt, tehnyt pihatöitäkin ja jo muutaman kerran olen golfannut. Onneksi ei ole ulkonaliikkumiskieltoa. Lapsiin ja lapsenlapsiin olen pitänyt yhteyttä videopuheluilla. Harrastukset ovat jääneet vähiin, eikä voi osallistua lions-toimintaan. Kulttuuri-osasto on nyt vain netin ja TV:n varassa.

 

2.   Mietityttää hallituksen ja viranomaisten toiminta ja viestintä. Mihin Suomen talous menee, ellei kohta pystytä asteittain rajoituksia poistamaan? Terveydenhuolto on kaikesta pelottelusta huolimatta pärjännyt hyvin. Kunhan kaikki uskoisivat, että vastuu on jokaisella. Jos ei välitä itsestään, niin ainakin toisista pitäisi olla huolta. Kaikki ollaan samassa veneessä.

 

3.   Voimaa ja iloa antavat keväinen luonto ja mullasta tunkevat kukat luonnossa ja puutarhassa. Viestit lapsenlapsilta heidän mukavista tekemisistään antavat myös voimaa. Toivon mukaan päästään syksyllä aloittamaan klubitapaamiset uusin ja levännein mielin ja kaikki hengissä säilyneinä.

 

Arja af Heurlin, vanhustyön vastaava

 

1.   Päättäväisyydellä olen tarttunut tekemisiini positiivisella asenteella. Alkuviikkoina järjestelin perheemme valokuvia neljään pinoon lapsillemme. Sovin itseni kanssa, että päivittäin poistan kaapista, laatikosta, kellarista jne. tarpeetonta tavaraa. Tämän tekeminen on tuottanut mielihyvää. Ulkoilen omalla pihalla päivittäin. Aloin kohentaa myös pihaa. Nurmikon vapauttaminen haravalla sammaleesta on ollut näkyvää, hauskaa ja kuntoa kohentavaa tekemistä. Pääsiäisenä poltimme kokkoa karkottamaan noitia ja hyvää satoa toivoen. Päivissä on rytmiä. Välillä olen loihtinut uudenlaisia aterioita. Illalla TV:n ääressä on syntynyt sukkapareja, lukeminen on maistunut.

 

2.   Suurin huoli on, jos sairastumme. Miten maailma muuttuu, kun elämä normalisoituu? Sehän vääjäämättä tulee olemaan toisenlainen entiseen verrattuna. Askarruttaa, miten nuorisomme voi tässä epävarmuuden tilassa?

 

3.   Kevät antaa voimaa! Aurinkoiset päivät luovat uskoa tulevaisuuteen. Hyvin nukutun yön jälkeen terveenä herääminen antaa voimaa. Ystävien yhteydenotot ja kuulumisien vaihtamiset ovat iloa tuovia hetkiä. Lasten ja lastenlasten kuulumiset vahvistavat voimia. Lapsemme hoitavat kauppaostokset ja tuovat pussit portaille. Kohtaamishetki turvavälein on odotettu, iloinen hetki. Viikon kohokohdaksi on muodostunut tämä ”ruokalähettien” käynti. Yhteinen etälounas pojan perheen kanssa toteutui pääsiäisenä.

 

Ritva Lieppinen, webmaster

 

1.   Arki on sujunut hyvin. Etätöitä tein jo ennen poikkeusaikoja. Työmatkat ovat nyt jääneet pois, joten ajan säästö on huomattava. Tosin pitkät palaverit netin ja puhelimen välityksellä ovat raskaita ja välillä työpäivät venyvät. Terveydenhuollon ammattilaisena hahmotan ja ymmärrän kokonaisuuteen vaikuttavat asiat. Seuraan myös kansainvälisiltä uutiskanavilta korona-asioita. Kahden viikon loma ja suunnitellut matkat peruuntuivat. Kerrankin tuli lomalla levättyä. Puolison kanssa on aikaa olla yhdessä; laitetaan ruokaa ja ulkoillaan. Ystäviin pidän yhteyttä erilaisin viestivälinein. Liikuntaharrastukset ja kirjallisuus ovat sellaisia, joita voin harrastaa kotikaranteenissakin. Kauppa-asiat hoituvat netin kautta ja tilaus toimitetaan kotiovelle.

 

2.   Miten pärjää iäkäs, yksin Joensuussa omakotitalossa asuva isäni, jonka luokse en lomallani päässyt Uudenmaan eristyksen vuoksi? Muistisairaalle puhelu ei aina tuo helpotusta yksinäisyyteen. Haastoin ystäviäni ja sukulaisia lähettämään isälleni postikortin, joten ne ilahduttavat häntä yhä uudelleen.

 

3.   Meillä on turvallinen maa asua, puhdas luonto ja toimiva yhteiskunta kaikista rajoituksista huolimatta. Voimaa ja iloa antaa se, että saa olla terveenä ja tehdä töitä sekä koti luonnon keskellä. Kesä tuo kesäasunnoksi veneen, jolla vietämme aikaa kotisatamassa, mikäli rajoitusten vuoksi ei pääse pidemmälle. Unelmani on, että tulevaa joulua pääsisi valmistelemaan ja viettämään jo ”normaalioloissa”.

 

Tuula Blomqvist, tiedottaja

 

1.   Vähitellen nykytilanteeseen alkaa tottua. Aiemmin elämään oleellisesti ja tärkeänä kuuluneet asiat ovat tauolla. Sopeutuminen ja suositusten noudattaminen sujuu. Päivät täyttyvät vaikka lastenlasten kuljettaminen kouluun tai harrastuksiin ei nyt kuulu päivittäiseen rutiiniin. On aika käydä läpi paperipinoja, vaatteita ja turhia tavaroita. Lenkkeily metsäpolulla on säästä riippumatta ohjelmassa. Leipominen on tullut pitkän tauon jälkeen viikko-ohjelmaan. Kauppareissut hoidetaan kontakteja välttäen ja nenäsuojus kasvoilla.

 

2.   Yhteydenpito ystäviin ja kuulumisten päivittäminen on yhä tärkeämpää. Kun tämä kaikki on aikanaan ohi, toivottavasti maailma on muuttunut paremmaksi paikaksi kaikille ja entiseen ennen koronavirusta olleeseen aikaan ei enää palata.

 

Etäisyys on luonut läheisyyttäkin; yhteydenpito sukulaisiin ja ystäviin on tiivistynyt eri kanavien kautta. Toisiimme luottaen voimme voittaa elämässä tapahtuvat yllättävätkin käänteet. Klubin toiminta jatkuu täysillä ja iloisesti heti syksyn alussa, niin toivomme.

 

Teksti ja kuva: Lea Järvikare