Äitini oli paikalla, kun postin kohdalla räjähteli lentopommeja. Pommien tekemät iskemät näkyvät yhä postin seinissä. Kymmeniä kuoli äitini ympärillä. Mutta siitä ei voinut koskaan puhua, sillä se ei ollut poliittisesti korrektia. Vasta 1990-luvun alkupuolella tilanne normalisoitui.

Veljemme Timo Mustonen on lähettänyt viestin, joka taustottaa tuota tilannetta (Lähde:

Turun pääpostin kivijalassa Humaliston- ja Eerikinkatujen kulmauksessa Eerikinkatu 21 on talvisodan pommituksen muistolaatta, jossa on tekstinä: ”Nämä vauriot syntyivät talvisodan aikana 29.1.1940 tapahtuneessa pommituksessa.” Muistolaatan hankkivat Turku-Seura ja Turun reserviupseeriyhdistyksen perinnetoimikunta. Laatan suunnitteli arkkitehti Aarne Ehojoki ja se paljastettiin 13.3.1986.

Turun pääpostin vauriot ovat 29.1.1940 pommituksesta, jonka aikana eri puolille Turkua pudotetut pommit aiheuttivat huomattavia vaurioita. Suurin tuhoalue oli pääpostitalon tienoo, jonne putosi yli 200 erilaista pommia. Pommituksessa kuoli 36 henkilöä ja loukkaantuneita oli yli neljäkymmentä. Talvisodan aikana Turussa oli hälytyskertoja 126, joista 61 kertaa oli pommituksia. Turkua pommittaneiden koneiden lukumäärä oli 440. Pommituksissa kuoli yhteensä 48 henkilöä ja haavoittui 145 henkilöä. Turku talvisodassa Viipurin jälkeen toisella sijalla pommituksien määrässä.

Tuolla oma äitini siis oli suojelulottana.

Ja miten käytännönläheistä lottien toiminta silloin olikaan. Lotta Svärd-järjestön peruskirjaksi luonnehditussa Didrik von Essenin päiväkäskyssä määritellään järjestön toiminta.

Ensimmäinen kappale asiakirjassa kertoo muodollisen ympäristön, mutta jo toisessa siirrytään arkeen. Siinä todetaan: ”Lotta Svärd-yhdistysten tehtäviin kuuluu: 1) auttaa saniteettitarpeiden valmistuksessa. 2) auttaa suojeluskuntia tarpeellisella varustuksella kuten paidoilla ja alushousuilla j.n.e.”

Arjen toimintaa, siis. Meillä lionsklubin jäsenillä oli ilo palvella noita yli yhdeksänkymppisiä leidejä, jotka aikanaan omalta osaltaan olivat turvaamassa maamme itsenäisyyden.

Olimme koolla yhteislaulun sekä urkutaiteilija Tapio Tiitun ja Kaaderilaulajien esittämän musiikin äärellä. Juhlapuheen piti valtioneuvos Riitta Uosukainen.

Teksti ja kuva: Thorleif Johansson