Kohti Kestävää Kehitystä, Blogi 64, 18.5 2022

Puhdas energia ja vihreä siirtymä onnistuvat vain likaisella kaivostoiminnalla. Puhtaat tuuli- ja aurinkoenergiatuotannot toteutetaan suurilla metallimäärillä, esimerkiksi kuparia ja sinkkiä ja monia muita tärkeitä metalleja.

Puhtaalla energialla kulkeva sähköauto latausjärjestelmineen on mineraalisyöppö, toteaa Tiede-lehdessä Jukka Ruukki. Näistä monista sähköautolle välttämättömistä materiaaleista useat ovat sellaisia, joita ei tavallisessa polttomoottoriautossa tarvita ollenkaan. Tällaisina hän mainitsee grafiitin, koboltin, nikkelin ja litiumin. Mikäli aiomme nollata hiilen päästöt vuoteen 2050 mennessä kasvaa puhtaalle energiatuotannolle välttämättömien raaka-aineiden tarve ainakin kuusinkertaiseksi.

On siis jo kiire avata uusia kaivoksia, vaikka eipä taida sekään täysin auttaa. Ovatko siis asetetut tavoitteet liian utopistisia, ylioptimistisia vaiko vain poliittisten pisteiden keruuta varten asetettuja. Jossain epätieteellisessä julkaisussa painotettiin, että teoriassa ei mikään ole mahdotonta. Nyt kuitenkin nähdään, että käytännössä moni teoreettisesti hyvin onnistuva voi olla täysin mahdotonta tai ainakin vaikeaa soveltaa käytäntöön.

Lähivuosikymmeninä ovat loppumassa sekä nikkeli että kupari. Nämä ovat vihreän siirtymän merkittävimpiä metalleja. Nyt alalle tarvitaan uutta tekniikkaa. Tarvitaan uusia menetelmiä sekä kaivostoimintaan että metallien käyttöön. Materiaalien säästäminen ja kierrättäminen tulevat entistä enemmän käyttökelpoisiksi. Tähän asti on metallien kierrättämisessä onnistuttu ehkäpä parhaiten esimerkiksi teräksen ja kuparin osalta. Mitä suurempia määriä käytetään, sitä tuloksellisempaa on kierrättäminen ja sen järkevä organisoiminen.

Kansainvälisen Energiakomitean, IEA:n analyytikko Tae-Yoon Kim näkee puolestaan tärkeiden mineraalien kysynnän kasvavan valtavasti lähitulevaisuudessa. Sen vuoksi kestävät tavoitteet sekä kallistuvat että viivästyvät. Toiminta perustuu poliittisten päättäjien suunnitelmille, joten tulevaisuuden oikeat päätökset ovat heidän takanaan. Suunnitelmat voivat muuttua myös pakon alla. Tästä mainittakoon esimerkiksi litium, jonka moninkertaistunut hinta pakottaa monien päätösten uudelleen arviointiin ja säästämiseen.

Tähän asiaan on YK jo kiinnittänyt huomiota kaivostoiminnan ohjaukseen esimerkiksi tavoitteessaan 15. Siinä painotetaan kaivosyhtiöitä pyrkimään kohti täyttä ekologisuutta louhinta- ja jalostusmenetelmissä, hankinta ja jakeluketjuissa sekä jätteenkäsittelyssä. Tähän liittyen julkaisi v. 2021 Wienin kaupallisen yliopiston tutkijaryhmä kaivostoiminnan vaikutuksista herkkiin ekosysteemeihin. Tutkimukseen sisältyi vaikutusarviot yhdeksän metallimalmin osalta herkkiin ekosysteemeihin. Joukkoon kuului yhdeksän metallimalmia: kupari, kulta, rauta, lyijy, mangaani, nikkeli, hopea, sinkki ja bauksiitti.

 Monissa maissa ei kiinnitetä paljonkaan huomiota tällaisten kaivosten vaikutukseen lähiympäristöön. Vaikka YK:n biodiversiteettiohjelmassa ei pidetä kaivostoimintaa uhkana ympäristölle on toimintaa kuitenkin säädeltävä ja ohjattava asiantuntevasti.

xxxxxxxxx

Pakettien kuljetukseen Suomessa uusi menetelmä. Suomi on pitkien etäisyyksien maa, joten uusia menetelmiä kuljetuksiin pyritään löytämään. Tämä uusi menetelmä perustuu yksityisten henkilöautojen kuljetuskykyyn.

Suomalainen yritys Myxline on aloittanut vuonna 2020 uuden pakettien kuljetuspalvelun kertoo yhtiön perustaja Mika Seppänen. Palvelulla on käytössä 3400 kuljettajaa autoineen. Nyt näyttää siltä, että lisää tarvitaan sillä asiakkaita ja paketteja on tulossa melkoisella vauhdilla.

 Asiakkaat ovat pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Henkilö, joka haluaa kuljettaa paketteja, lataa yrityksen sovellutuksen puhelimeensa. Sitä kautta hän saa tiedot kuljetettavasta paketista ja näkee, pystyykö hän sen kuljettamaan haluttuun osoitteeseen. Samalla hän saa tiedot palkkiosta.

Vastaanottajalle lähtee tieto ja lähetyksen koodi. Tämän koodin hän antaa kuljettajalle, joka luovuttaa paketin vastaanottajalle vain koodia vastaan. Tällainen toiminta on mitä parhainta kestävään kehitykseen ja toimintaan liittyvää. Tämä ei perustu uusiin investointeihin, vaan jo olemassa olevia investointeja käytetään entistä tehokkaammin. Myös itse toiminta on hienolla tavalla sovellettavissa muun toiminnan yhteyteen.

Suomi on pitkien etäisyyksien maa. Täällä moni tuote lähtee keskusliikkeen keskusvarastolta runkokuljetuksena jopa yli vuorokauden matkalle. Saman määrän tavaraa suurissa Euroopan kaupungeissa kuljetetaan kantamalla kotiin. On siinä hinnalla eroa olosuhteista johtuen. Meillä Suomessa on kehitettävä omia menetelmiä, joita ei muualla tarvita. Olisiko seuraava vaihe kokeilla henkilöauton plommatun perävaunun kuljetusta samoilla metodeilla.

Aktiivisia kuljettajaryhmiä ovat Mika Seppäsen mukaan taksit, opiskelijat, pakettiautoilijat, varusmiehet, maahanmuuttajat ja matkailijat ja monet muut pitkiä matkoja ajavat. Kaikilla näillä on ajoneuvo ja kännykkä ja itsellä halu toimia. On vaan toivottava, ettei meidän tehokkaasti toimiva yhteiskuntamme keksi menetelmää lopettaa tätäkin toimintaa jollain järjettömällä määräyksellä.

xxxxxxx

Fortumin uusi pilottihanke hyödyntää jätteenpolton hiilidioksidin, josta tehdään lähes ekologista muovia. Tämä kierrätysprojekti on aloitettu tänä vuonna ja sen mukaan kaikki hiili tulisi kierrättää.

On arvioitu, että globaali muovien kysyntä kolminkertaistuu vuoteen 2050 mennessä. Se tietäisi hurjaa kysynnän lisääntymistä muovin rakenteena oleville fossiilisille raaka-aineille, pääosin öljylle. Nykyisin 90 % muovista valmistetaan öljystä mitä on monista eri syistä vähennettävä. Näin selvittää asiaa Fortumin liiketoimintajohtaja Kalle Saarimaa.

Fortumin suorittaman alustavan analyysin mukaan voitaisiin jätteiden sisältämästä hiilestä saada 90 % takaisin kiertoon erityisillä kemiallisilla menetelmillä. Hiilen kierrättäminen on eräitä tehokkaimpia menetelmiä vastata yhä pahenevaan ympäristörasitukseen.

Fortum aloittaa Riihimäen jätteenkäsittelylaitoksella Carbon2x-pilottiohjelmaan kuuluvan hankkeen. Tässä prosessissa syntyvä hiilidioksidi, (CO2) otetaan talteen ja yhdistetään vetyyn (H), jolloin saadaan uusi yhdiste, metaani (CH4) ja happi (O2) vapautetaan muuhun käyttöön. Projektin tavoitteena on selvittää, miten metaanista voidaan rakentaa erikoismuovien raaka-aineita.

Tämä Fortumin pilottiprojekti on ensimmäinen Euroopassa ja sille on kaupallista tarvetta, sillä täällä syntyy jätettä noin 100 milj. tonnia vuodessa. Tämä hävitetään energiaksi polttamalla, vaikka ekologisempiinkin menetelmiin on mahdollisuuksia. Jos tuhkalle ja kuonalle asetettaisiin kierrätystavoitteita, voitaisiin investoida enemmän kiertotalouteen, toteaa Saarimaa.

Tällä uudella pilotilla pyritään aikaansaamaan erikoismuovien valmistusta mutta tavallisia muoveja pystytään nyt jo valmistamaan olemassa olevilla menetelmillä.

Fortumin tämän hetken tavoitteena on saavuttaa vuoteen 2035 mennessä hiilineutraali tuotanto.

xxxxxxx

Merituuli pyörittää lähivuosina satoja voimaloita Pohjanlahdella. Jättikokoiset turbiinit tuottavat sähköä suuremmalla teholla kuin Olkiluoto 3. Myös vedyn tuotanto teräksenvalmistuksessa tulee vaatimaan voimaa. Suunnitelmat ovat mittavia mutta realistisia.

Ei ole väliä puhaltaako myötä- vai vastatuuli, kunhan puhaltaa mahdollisimman kovaa niin sähköntuotanto avomerellä on kannattavaa. Kannattavuuteen vaikuttaa merkittävästi turbiinin teho. Suurimmat tällä hetkellä ovat 12 megawattisia mutta energiayhtiö Ilmattaren mukaan 15 megawattiset olisivat halutumpia. Johtaja Mikko Toivanen kertoo nyt olevan meneillään suunnittelu- ja luvitusvaihe, jonka jälkeen ryhdytään mahdollisimman nopeasti rakennustöihin. Nyt haetaan lupia neljälle eri voimalakokonaisuudelle aina Ahvenanmaalta Vaasan pohjoispuolelle.

Ilmattaren alustavissa suunnitelmissa esimerkiksi Porin ja Uudenkaupungin välille voitaisiin rakentaa 150-170 voimalaa, joiden roottorit ovat halkaisijaltaan 250 m ja pyyhkisivät korkeimmillaan jossain 370 metrin korkeudessa. Suunnitelmissa on huomioitu muun muassa luontoarvot, liikenne, meren syvyys ja monia muita merkittäviä tekijöitä.

Eräs suuri ongelma tällaisella mittavalla tuotantolaitoksella on sähkön varastoinnin vaikeudet. Jos ei tuule ei saada sähköä ja tuotanto pysähtyy sillä sähköä ei sellaisenaan pystytä varastoimaan. Eräänä varastointimahdollisuutena pidetään tällaisessa tilanteessa vetyä, jota tuotettaisiin paikan päällä ja kuljetettaisiin tarvitseville esimerkiksi laivalla. Vedyn suuria käyttäjiä tulevaisuudessa ovat terästehtaat.

Vetytaloudessa on nyt menossa monia kehitysvaiheita, joten esimerkiksi vedyn johdannaistuotteitakin, kuten vaikka ammoniakkia pitäisi ryhtyä valmistamaan

merellä. Tulee olemaan mielenkiintoista nähdä miten tällainen suuri, merkittävä investointi pääsee käytännön toimiin.

xxxxxxx

Kierrätyspuu nähtiin parhaaksi materiaaliksi uudelle koululle Espoossa. Sekä vanhan purku että uuden rakentaminen pyritään suorittamaan kestäviä periaatteita noudattaen.

Vanha, tukevarakenteinen koulu jouduttiin purkamaan sisäilmaongelmien vuoksi Espoon Tiistilässä. Uudella, suuremmalla koululla varustaudutaan myös alueen väestömäärän ja näin ollen myös koululaisten ja päiväkotilapsien määrän voimakkaaseen kasvuun.  Käynnissä olevalla purkutyömaalla on käytössä ja voimassa Espoon Green Deal-sopimus. Sen olennaisin sisältö on Espoon hiilineutraalius vuonna 2030 kertoo kaupungin tilapalvelujen hankepäällikkö Markus Salin.

Jo purkutöidenkin osalta pyritään minimoimaan päästöt ja käytettyjä materiaaleja kierrätetään mahdollisimman paljon.” Kun rakennamme uuden koulun puurakenteisena, saamme vähennettyä hiilijalanjälkeä 20-30 %”. Green Deal on vapaaehtoinen sopimus valtion ja kuntien tai yritysten välillä. Tavoitteena on, että eri alojen ammattihenkilöt yhdessä pyrkivät löytämään ratkaisuja kestävälle kehitykselle ja kiertotalouden edistämiseksi.

Uusi koulu on suunnitelmien mukaan valmis kesäkuussa 2024. Se on tilavuudeltaan 12400 bruttoneliömetriä, mikä on suuri puurakennukseksi. Suunnittelussa on kiinnitetty huomiota esimerkiksi energiatehokkuuteen, olosuhdehallintaan ja turvallisuuteen mainitsee Salin. Kosteutta ja lämpötilaa seurataan jatkuvasti automatiikalla. Kouluun rakennetaan tekniikkaa, jossa ilmanvaihto seuraa luokkahuoneiden hiilidioksidipitoisuutta.

Kouluun tulevat puuelementit valmistetaan tehtaassa mahdollisimman valmiiksi. Puusuurelementit asennetaan betonisen alapohjan päälle. Elementeissä on valmiina ulkolaudoitus ja ikkunat. Uusi rakennus rakennetaan suuressa teltassa, joten sateet eivät haittaa rakennustyötä toteaa työpäällikkö Harry Mäkinen. Lämmityksessä turvaudutaan maalämpöön.

Lion Pertti Ratia

Kohti Kestävää Kehitystä koordinaattori

LC Hiekkaharju – Sandkulla ry.