Kohti Kestävää Kehitystä, Blogi 70, 23.3. 2023

Perunastako pelastus Afrikan ruokapulaan? Perunakilon tienaamiseen menee Tansaniassa 3:n tunnin palkka, noin 50 senttiä. Perunan vaihtoehtoja ovat maissi ja riisi, mutta peruna on myös ympäristön kannalta edullista. Viljelyä vasta käynnistetään.

Suomalais-tansanialaisen yhtiön Tanzanice  Agrifoodsin peruna-asiantuntija Jussi Tuomisto ja paikallinen agronomi Brayan Rawson Kilunde kehittävät yhdessä maan perunanviljelyä. He ovat kouluttaneet 4000 perunanviljelijää.

Vaikka on menossa kuiva kausi, ovat perunapellot vihreitä ja kasvukykyisiä. Perunat ovat kasvaneet nyrkin kokoisiksi. Joten toivoa on.

 

Afrikan perunanviljelyn taustalla on arvio, mitä pidetään ruokatuotannon perustana esimerkiksi ympäristötekijöiden näkökannalta. Onko järkevintä kasvattaa riisiä, maissia vai perunaa. Kaikilla on omat vaikutukset maaperään.

Yhden peruna-annoksen kasvattaminen vaatii energiaa vain kolmanneksen pastan maissiannoksen vaatimasta energiasta ja neljännesosan riisiannoksen kasvattamiseen verrattuna mainitsee Jussi Tuomisto.

Peruna on myös pinta-alan tarpeen suhteen tehokas maissin kolminkertaisen pinta-alan ja riisiannos vaatii noin kuusinkertaisen kasvupinta-alan.

Peruna-annoksen vedentarve on vain puolet maissin ja kolmannes riisin vedenkulutuksesta.

 

Tämä on huomattu jopa Kiinassa, jossa on jo siirrytty paljolti riisinviljelystä perunanviljelyyn. Tanzanice Agrofoodilla on maan eteläosan ylänköalueella 400 avokadon ja 127 perunansiemenviljelijää.

Tilojen keskikoko on noin 1 hehtaari, 100 x 100 metriä. Olisi todella toivottavaa ,että tämä hedelmällinen maanosa oppisi tuottamaan ruokaa itselleen ja pakolaisuus muihin maanosiin loppuisi.

 

----------

 

Koivunkuorijätteestä löytyi uusi, uusiutuva raaka-aine autonrenkaiden valmistukseen. Nokian Renkaat Oy löysi uuden raaka-aineen Ruotsista innovaatiokilpailun voittajasta. Uusi raaka-aine on sekä ympäristöystävällinen että uusiutuva.

Tähän kilpailuun osallistui lähes 50 ”joukkuetta” 18 eri maasta, joista loppukilpailuun selvisi 4 kilpailijaa. Tuomaristo valitsi voittajaksi Ruotsista Roselo AB:n kertoo lehtireportaasi, HS 20.2 -23. Voittajan argumentit olivat monipuolisuus ja tulevaisuuden potentiaali kirjoittaa Jarmo Palokallio. Roselo käyttää uuden tuotteen valmistukseen koivunkuorta, joka on teollisuuden ylijäämää, ja on tähän asti ollut vailla parempaa käyttöä. Se, että tämä raaka-aine saadaan toisen tuotteen jätteestä oli eräs merkittävä voittoon johtanut argumentti.

 

Yhtiön mukaan Suomessa ja Ruotsissa olisi mahdollista tuottaa koivunkuoresta 200 000 tonnia kumia. Kilpailun testit suoritettiin Nokian Renkaiden omalla jäätestiradalla Ivalossa.

Tavoitteena Nokian ja Reselon yhteistyönä on saada 50 % materiaalista kierrätettyä tai uusiutuvia vuoteen 2030 mennessä arvioi johtaja Teemu  Soini Nokialta. Tämä kaikki mittava tuleva kehitys toteutetaan renkaiden käyttöominaisuuksia heikentämättä.

 

----------

 

Rovaniemen lietteenpolttolaitos on ollut koekäytössä 5 vuotta. Nyt laajennetaan käsittelemään yhdyskuntajätettä, kierrättämään ravinteita ja tuottamaan lämpöä. Lannoitetuotannon laajentaminen on tähtäimessä. Laitos ensimmäinen lajiaan maailmassa.

Alakorkalon lietteenpolttolaitos on valittu vuonna 2017 erääksi valtioneuvoston kärkihankkeeksi, joka kykenee moneen tehtävään samanaikaisesti. Tämän laitoksen on rakentanut puhtaan teknologian yritys Endev Pyhtäältä ja sen on kehittänyt ja suunnitellut Lappeenrannan teknillinen yliopisto ( MT 20.2 -23).Jäteveden lietteestä suodatettua kompostia on käytetty paikallisesti viherrakentamiseen jo kauan. Se kuitenkin sisältää monia haitta-aineita, kuten mikromuovia ja lääkeaineita.

 

Näiden käyttö viheralue- ja metsälannoitteena on mahdollista, mutta peltolannoitteeksi se ei ole sopivaa. Linkoamalla kuivatun jätevesilietteen ja hiekan yhteispoltto 850 asteisessa polttouunissa estää mikromuovin ja lääke- sekä torjunta-aineiden päätymisen tuhkaan ja sitä kautta ekosysteemiin.

Rovaniemen kaupungin omistama kehitysyhtiö Neve on ryhtynyt ratkaisemaan tätä pulmaa. Hankevastaava Satu Pekkala on yhdessä ruokaviraston kanssa kehittelemässä kiertotalouden uutta toimintamallia.

 

Neve valmisti vuonna 2020 energiatuotannon tuhkasta rakeistamalla, granuloimalla, metsälannoitteita n. 3500 tonnia. Tämän jälkeen on tarkoitus hyödyntää lietteenpolttolaitoksen tuhka samalla menetelmällä. Seuraavaksi siirrytään peltolannoitteisiin, joita on mahdollista tuottaa noin 1000 tonnia/v, kunhan sekä kaupalliset että kaupan osatoiminnot, kuten kysyntä, markkinointi ja myynti saadaan toimimaan.

 

Lietteenpolton tuottamista ravinteista fosfori on merkittävä. Tuhkan on tutkimuksissa todettu täyttävän peltolannoitteen vaatimukset. Perusraaka-ainetta, lietettä, syntyy Rovaniemellä noin 8000 kuutiomeriä vuodessa. Tästä syntyvästä lietteestä käsiteltiin 20 % Rovaniemellä, loput vietiin Tornioon ja Ouluun.

Prosessi tuottaa noin 6000 megawattitunnin energiateho riittää noin 300 omakotitalon lämmitykseen.

Tämä Rovaniemen pilottilaitos on ensimmäinen Paku-teknologiaan perustuva laitos maailmassa. Teekkarihenkinen termi, Paku tulee maanläheisestä iskulauseesta   ” Paskasta kullaksi” mitä prosessia ei voine tämän konkreettisemmin kuvata ei sanoin eikä teoin.

 

---------

 

NOAA-tutkimuskeskuksen mukaan CO2 päästöt syntyvät siellä missä on paljon ihmisiä. Vain kasvit sitovat hiilidioksidia mutta päästöt syntyvät muualla. Ihmisten ja eläinten päästöjä ei oteta missään laskelmissa huomioon, vaikka ne kasvavat koko ajan.

Tähän mittavaan asiaan on kiinnittänyt huomiota agronomi Veikko Niittymaa Suomalainen Maaseutu-lehdessä. Hän on mitannut Loimaalla hiilidioksidipitoisuutta eri vuodenaikoina. Kesäkautena CO2 vaihteli 380 ppm:n tuntumassa. Mittayksikkö,  ppm parts per million, tarkoittaa hiilidioksidin pitoisuutta miljoonaa ilmahiukkasta kohti. Talviaikana joulukuussa pitoisuus oli 419 ppm.

 

Jos CO2 nousee noin 450 ppm:een alkavat Grönlannin jäätiköt sulaa. Nykymenolla siihen päädytään noin 10 vuodessa. Tämä osoittaa sen, että pellot ja metsät ovat sitoneet merkittävästi hiilidioksidia toteaa Niittymaa.

(Mainittakoon että päinvastaisessa tapauksessa, jos ppm-määrä alenee alkaa jääkausi kehittyä.  Raja-arviona pidetään 280 ppm.) Tiedemiehet ovatkin arvioineet, että ihmiskunta on saanut jääkauden siirtymään jo kaksi kertaa esiteollisen kauden alun jälkeen kasvaneen CO2 -määrän ansiosta.

 

Globaalisti asiaa on tutkinut NOAA- tutkimuslaitos, National Oceanic and Admospheric  Administration Marylandissa, USA:ssa. Tämä laitos kehottaakin kaikkia maailman maita toimimaan kaikin keinoin uusiutuvan energiatuotannon lisäämiseksi ja fossiilisten energialähteiden käytön lopettamiseksi.

 

Niittymaa ihmettelee vakavasti, miksi ainoat hiilen sitojat, viljelijät ja metsänkasvattajat haukutaan julkisuudesssa, kun heitä pitäisi silittää myötäkarvaan.

Nyt voisi myös ihmetellä, miksi yhteiskunnan vastuulliset eivät kiinnitä terveellä tavalla huomiota hiilen sidontaan, esimerkiksi metsien, puiden paljon nykyistä tehokkaampaan istuttamiseen. Se on paljon varmempi ja helpompi keino, kuin CO2 -tuotannon vähentäminen, johon on toimivia hyviä keinoja, mutta vain teoriassa.

 

---------

 

Ydinvoimalla energian tuotanto voidaan jakaa atomitasolla kahteen eri menetelmään. Nykyisin yleisessä käytössä on fissiovoimalamalli, jonka toiminta perustuu atomiytimien halkaisuun. Toinen, fuusiovoimalamalli perustuu atomien yhtymiseen toisiinsa.

Molemmilla toisistaan poikkeavilla menetelmillä saavutetaan ennen kokemattomat määrät lämpöä, uutta energiaa. Tällä lämmöllä kuumennetaan vettä, josta otetaan lämpöä joko lämpöverkostoon tai kohotettuna paineena, höyrynä turbiiniakseliin. Ydinvoimalan lämpö kuumentaa ensin lyhytkiertoisen primäärivesikierron ja siitä lämpö vaihtuu sekundäärivesikiertoon.

 

Tässä siis lämpö vaihtuu primäärikierrosta sekundäärikiertoon, mutta vesi ei vaihda kiertoa. Turbiiniakselin toisessa päässä on generaattori, joka tuottaa sähköä kuuman vesihöyryn paineen voimalla akselin pyörittämänä. Ydintekniikkaan liittyvät asiat ovat siis ennen turbiiniratasta. Tästä näemme, että generaattori pyörii kuumennetun höyryn voimalla ja tuottaa samanlaista sähköä riippumatta siitä, millä voimanlähteellä generaattoria pyöritetään.

 Samalla voimme todeta, että mitään eriseuraista ydinsähköä ei ole olemassakaan. Kaikki generaattorilla tuotettu sähkö on aivan samaa, turbiininpyörittäjästä riippumatta.

 

Ydintekniikan käytännön uusinta huutoa edustaa pienydinvoimala, SMR, Small Modural Reactor, jonka suunnittelussa Suomi on voimakkaasti mukana. Sen rakenne on murto-osan, alle 30 % normaalista ydinvoimalasta. Toimintaperiaate on konventionaalinen fissiomenetelmä.

Maailmassa on rakennettu ja rakenteilla fuusiovoimaloita, esimerkiksi Ranskaan Itertokamak, jota on rakennettu yli 2000 henkilön voimin vuodesta 1985 ja koekäyttö on aivan lähivuosina. Käytäntöön tämäntyyppiset voimalat tulevat vasta kymmenien vuosien päästä.

 

Suomeen suunnitellaan rakennettavaksi SMR -pienydinvoimaloita lämmön tuotantoon. Tiedossa on monien lämpövoimayhtiöiden suunnitelmia. Nämä pienydinvoimalat on tarkoitettu rakennettaviksi valmiiksi tehdastuotantona, Näin ne ovat helposti kuljetettavissa ja pystytettävissä mahdollisimman lähelle käyttöpaikkoja. Näitä on eripuolilla maailmaa rakenteilla noin 80 toisistaan poikkeavia malleja.

Aivan viimeisin on suunnitteilla Helsinkiin, jossa hiilivoimala on vielä käytössä mutta hiilivuori pienenee kovaa vauhtia.  Tämän hiilivoimalan purku on jo suunnitteilla.

 

Pertti Ratia, Lion

Kohti Kestävää Kehitystä -koordinaattori

LC Hiekkaharju – Sandkulla ry