Suomen Lions-liitto ry

LIONS-PIIRI 107-N ry

Itäinen Helsinki, Vantaa ja Itä-Uusimaa

Uutispoimintoja 13.2.2017

  • Maanpäällistä helvettiä ennustetaan jos USA:n ja Kiinan hopeajodidi-sadetanssi  ja mikroaaltopommitus muuttavat sääolot pahemmiksi kuin koskaan ihmisen aikana.
  • Uutta tarkastelukulmaa ilmastokeskusteluun, onko peli jo menetetty?
  • YK vaatii matkailulta kestävän kehityksen toteutumista, liikenteen päästöt
  • Epätasaisella tiellä jousitusenergia talteen, bussi ilman kuskia ja vettä tankkiin, tämä on tulevaisuuden liikenteen arkipäivää
  • Käytetylle vaatteelle uusi hyvä elämä, meillä tekstiilikaupat ottavat vastaan, Saksassa kehitetty kansainvälisesti toimiva nettikirppis, Netflea, toimiin myös Suomessa.

 

 

Maanpäällistä helvettiä ennustetaan jos USA:n ja Kiinan hopeajodidi-sadetanssi  ja mikroaaltopommitus muuttavat sääolot pahemmiksi kuin koskaan ihmisen aikana.


Jopa Italiassa ja Espanjassa on ennustettavissa pohjavesien radikaali väheneminen v. 2050 mennessä. Merkit ovat nyt jo niin selvät, ettei tarvita ennustajan lahjoja eikä kristallipalloa tämän toteamiseen. Myös Kiinassa ja Intiassa, Kaliforniassa ja Texasissa on alueita, joissa kuivuus saattaa olla edessä jo paljon aikaisemmin. Sadetta yritetään aikaansaada keinotekoisesti.

 

Näihin asioihin on paneutunut mm. professori Inge de Graaf Colorado School of Minesista ja tutkimustulokset ovat hyvin samansuuntaisia muiden tutkijoiden kanssa ympäri maailmaa. Muutaman vuosikymmenen kuluttua lähes 2 mrd. ihmistä voi elää alueilla, joissa pohjavesi on vähissä tai kokonaan loppunut. Pohjavettä pumpataan yhä enemmän juomavedeksi eläimille ja ihmisille ja laajamittaiseen kasvustojen kasteluun niin maanviljelyksessä kuin golf-kentillä ja kaupunkien puistoissa. Pohjaveden hinta on nyt jo noussut koska sitä nostetaan yhä syvemmältä.

 

Pahimmin kärsivät alueet, joissa ei ole pintavettä harvalukuisten ja sattumanvaraisten sateitten vuoksi. Myös joillain alueilla sateet tulevat väärään aikaan, jolloin niistä ei ole hyötyä kasvillisuudelle. Maapallon viljelysmaasta n. 8-9 % kastellaan pohjavedellä. Tällä keinolla tuotetaan n. 20 %  kaikesta ruuasta.

Pohjavesivaroja kuvataan NASA:n satelliiteilla ja saadut tulokset näyttävät pahimmin kärsineiksi alueiksi Saudi-Arabian, Irakin, Qatarin Syyrian ja Luoteis-Intian ja Pakistanin alueet.


Keinotekoisia sateita on pyritty saamaan aikaan jo 1940-luvulta lähtien. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan Aku Ankka-lehdessä oli artikkeli 1950-luvun alussa. Tämän mukaan itse A.A  oli toteuttamassa ensimmäisiä operaatioita käytännössä. Näkyvimmin ehkä on saatu havaita miten Pekingin ja Moskovan olympialaisten aikana saatiin kaivattuja sateita ilmaa raikastamaan ja vehreyttä edistämään. Säätilan muokkausta on viime aikoina toteutettu mittavasti sekä Kiinassa että USA:n toimesta eri alueilla, onpa mittaustutkalaitteita Suomessakin.

Alaskan HAARP -tutkajärjestelmä on osa eurooppalaista EISCAT – säänmuokkausjärjestelmää. Toisin kuin vanhemmissa, joissa käytetään hopeajodidia ja hiilihappojäätä, nämä järjestelmät lämmittävät maapalloa suojaavaa ionosfääriä valtavalla mikroaaltosäteilyllä. Ne aiheuttavat aukkoja ionosfääriin, jotka aukot voivat jäädä avoimeksi vakavin seurauksin.  EU-parlamentin mukaan nämä järjestelmät luokitellaan asejärjestelmiksi.

 

On todettu että nämä säänmuokkausjärjestelmät työntävät ionosfääriä kauemmas maapallosta. Tällä on suora vaikutus sääoloihin. Nämä järjestelmät yhdistettynä ihmisen ilmaan kylvämiin erilaisiin partikkeleihin saattavat aiheuttaa asiantuntijoiden mukaan todellisen säätilahelvetin, josta nyt voidaan pitää osviittoina mitä poikkeuksellisempina ilmenneitä säätilan ääri-ilmiöitä.


 

Uutta tarkastelukulmaa ilmastokeskusteluun: onko peli jo menetetty?

 

Monet trendit ja kehityssuunnat kulkevat todella eri tahtia maapallon eri osissa. Jo pintapuolisesti katsomalla voidaan todeta etteivät samat asiat kiinnosta ihmisiä erilaisissa olosuhteissa.  Eräs tällaisia asioita on kestävä kehitys siihen liittyvine kaikkine eri toimintoineen. Tämä asia valkeni kertaheitolla Kauppalehden Tukholman kirjeenvaihtaja Antti Lehmusvirralle Intiaan suuntautuneella matkalla.

 

Lehmusvirran sanoma on lyhyesti että on aivan sama mitä me teemme ilmastonmuutoksen vastustamiseksi, koska ratkaisu on Aasian väkirikkailla mailla. Jos ne eivät tee mitään ilmaston, ympäristön ja kestävän kehityksen eteen, on meidän taistelumme täysin hukkaan heitetty. Kaikki kustannukset kyllä toteutuvat ja tekevät meidät köyhiksi.

 

Kaikkihan me tiedämme että esimerksi meidän autoillamme aiheuttamat päästöt ja niiden mittaus lähestyy naivismia ja jos se olisi taidetta se olisikin sitä.  Aasiassa nyt esimerkiksi autojenkin määrä on jo sitä luokkaa etteivät meidän kalliilla menetelmillä minimoidut päästömme tule pelastamaan maapalloa, vaikka ne jäisivät kokonaan pois. Meidän autokantamme uusiminen ei siis todellakaan auta maapallon pelastamista siinä määrin kuin annetaan ymmärtää. Joillekin ammattiryhmille se saattaa tuoda työtä. Tästäkin puuttuvat objektiiviset  laskelmat.

 

Kaikki hyvän kehitys .vie paljon aikaa ja vaatii resursseja, mutta huono kehitys tapahtuu nopeasti ja itsestään. Johan me EU:nkin puitteissa olemme saaneet havaita, miten kallista ja aikaa vievää on yrittää olla paras. On toimittava niin, ettemme tärvele omaa talouttamme. Jos muut eivät tule mukana saattaakin tämän kilpailun voittaja menehtyä. Apu ei tällaisessa tilanteessa ole herkässä.

 

Toisaalta on paljon mitä voisimme harkita uudestaan kestävänkin kehityksen puitteissa. Kansantalouden kannalta katsoen on kysyttävä onko meidän tehtävä näin monta miljoonaa ulkomaan lomamatkaa?   Myös monta muuta asiaa on asetettava  kestävän kehityksen kannalta jopa kyseenalaiseksi. Näistä pitäisi saada enemmän faktatietoa, sekä hiilijalanjäljen että kansantalouden suhteen. Kunhan saamme omalta kannaltamme nämä asiat kuntoon voimme lähteä neuvomaan vähemmän kehittyneitä maita jopa omalla esimerkillämme.



YK vaatii matkailulta kestävän kehityksen toteutumista, liikenteen päästöt kasvaneet rajusti.


 YK.n yleiskokous on julistanut alkaneen vuoden kansainväliseksi kestävän matkailun kehittämisen teemavuodeksi.  Teemavuoden taustalla on YK:n kestävän kehityksen tavoiteohjelma toteaa maantieteen professori Jarkko Saarinen Oulun yliopistosta. Agenda 2030 tähtää äärimmäisen köyhyyden poistamiseen kestävästi ottamalla huomioon maapallon kantokyky.  Tämä pyritään aikaansaamaan huomioimalla ympäristön, talouden ja ihmisen hyvinvointi.

 

YK:n edellinen pääsihteeri Ban Ki-moon näki että matkailun avulla on mahdollisuus poistaa äärimmäistä köyhyyttä maailmassa. Matkailua pitää kehittää kestävällä tavalla.  Löytyyhän paljon matkakohteita, jonne on mahdollista matkustaa kestävän kehityksen vaatimilla joukkoliikennevälineillä, kuten junalla tai laivalla. Merentakaisiin kaukomatkakohteisiinkin pääsee laivalla, mutta nopeuden vuoksi yleisin kulkuväline lienee lentokone. Lentoliikenteen päästöt ovat lähes kaksinkertaistuneet vuodesta 1990 lähtien.

 

Professori Saarinen pitääkin ristiriitaisena että samalla kun YK kehittelee kestävän matkailun toimintamalleja, se korostaa matkailutalouden arvoa kansainväliseen lentoliikenteeseen perustuvilla kasvua osoittavilla ennusteilla. Miljardin matkailijan raja maailmassa on ylitetty v.2012 ja 1,8 mrd  matkailijaa ennustetaan saavutettavan v. 2030.  Suuruusluokaltaan se on lähes sama kuin noina vuosina arvioidaan maapallolla janoa kärsivien ihmisten määräksi. Lentoliikennettä tuskin pääsee jano yllättämään.

Matkailun yhteydessä on huomioitava myös eliöstön kärsiminen mm. kovasta melusta. Lentoliikenteen osalta ei ole katsottu aiheelliseksi tutkia esimerkiksi lintujen kärsimää melua, joka saattaa  pesimisaikana aiheuttaa monenlaista häiriötä normaaliin elämään ja kehitykseen. Vedenalaisesta melusta on esimerkiksi Itämerellä tehty tutkimusta. Vedenalainen melu kantautuu pitkälle kertoo Syken ylitarkastaja Jukka Pajala. Näihin näkemyksiin ei ole mikään järjestö kiinnittänyt huomiota.


Itämeren melusaastetta ovat lisänneet sekä laivat että tuulivoimalat. Melusaasteen tutkimiseen osallistui organisaatioita Suomesta, Ruotsista, Virosta, Puolasta, Saksasta ja Tanskasta. Ekologisesti katsoen olisi arvioitava risteilyalusten mahdollinen kieltäminen Itämerellä samoin kuin alueen sotilaallinenkin käyttö. Ne ovat kumpikin ekosysteemille turmiollisia erityisesti tällä alueella.



Epätasaisella tiellä jousitusenergia talteen, bussi ilman kuskia ja vettä tankkiin, tämä on tulevaisuuden liikenteen arkipäivää

 

Audi on kehittänyt uuden sähkömekaanisen iskunvaimennusmenetelmän. Tämä uusi eROT-niminen järjestelmä on periaatteeltaan yksinkertainen. Tiessä olevan kuopan auton pyörään aiheuttaman iskun energia otetaan liike-energiana ja muutetaan välittömästi sähköksi. Perinteiset pystyasennossa toimivat iskunvaimentajat, ammattikielellä iskarit, on vaihdettu vaakatasossa oleviin sähkömoottoreihin.

 

Tällaisen kaupunkiauton suurin hyöty tässä mielessä saavutetaan tosi epätasaisilla teillä, joihin auto ei oikeastaan ole tarkoitettukaan. Tällä menetelmällä saadaan vähennettyä polttoaineenkulutusta muutaman desilitran 100 km:llä ja päästöt myös näin ollen vähenevät. Auto voidaan rakentaa myös jonkin verran matalammaksi.

Polttoainetta voidaan tulevaisuudessa säästää ruiskuttamalla vettä sylinteriin polttovaiheen oikeassa kohdassa. Tämä tuntuu todella houkuttelevalta ja mielenkiintoiselta, mutta asiantuntijat eivät kehoita kokeilemaan sitä oma-aloitteisesti. Nimittäin silloin moottori sammuu ja polttoaineen kulutus menee kyllä nollaan.

 

Menetelmänä tämä vesijuttu on vanha ja sitä on käytetty lentokoneissa, maarakennuskoneissa, pillareissa, ja kiihdytysautojen moottoreissa. Sen on todettu vähentävän polttoaineen kulutusta jopa  13 %. Bosch on ottanut tämän vesimenetelmän uudelleen käyttöön 3-4 sylinterisissä turbomoottoreissa.

Fysikaalisena perusteena tälle kestävän kehityksen tapahtumalle on veden tilavuuden  paisuminen kuumetessa ja höyrystyessä moninkertaiseksi. Näin se aiheuttaa voimakkaamman iskun moottorin työvaiheessa. Vesi siis ei pala sylinterissä vaan se määrä vettä, mikä on ruiskutettu sylinteriin tulee höyrynä ulos. Se muuttuu nestemäiseksi lämpötilan laskiessa alle 100 C- asteeseen poistuen pakoputkesta olomuodosta riippumatta.

 

Liikenteeseen on tullut koemielessä ennakko-ohjattu itsestään ilman kuljettajaa kulkeva bussi. Vaikka tämä robottibussi kulkee itsestään ilman kuljettajaa, apukuski on terävänä paikalla. Tällaista ammattinimikettä voi Tampereen teknillisen yliopiston projektitutkija Saila Kinni käyttää. Hän nimittäin puuttuu Ligier-bussin kulkuun, jos se ei tottele ennakkosuunnitelmaa tai jokin muu yllättävä ajoon vaikuttava asia tulee esille.

 

Taloudellisesti arvioiden tällaisen bussin käyttö on perusteltua jos se on kuljettajaa edullisempi. Kestävän kehityksen kannalta perustelut ovat laajemmat ja monipuolisemmat. Turvallisuuden kannalta katsoen taas yllätyksiä voi tulla sekä negatiivisia että positiivisia.



Käytetylle vaatteelle uusi hyvä elämä, meillä tekstiilikaupat ottavat vastaan, Saksassa kehitetty kansainvälisesti toimiva nettikirppis, Netflea, toimiin myös Suomessa.

 

Vaatteiden vieminen kaatopaikoille on kielletty.  Vaatetusliikkeet ovat alkaneet ottaa vastaan kaikenlaista vaatetavaraa ja siitä onkin tullut jonkinlainen lisä niiden operatiiviseen repertuaariin. Suomessa tekstiilejä poistuu alkuperäisestä käytöstä n. 55 milj.kg/ vuosi. Esimerkiksi Hennes & Mauritz on aloittanut vaatevastaanoton jo v. 2013 kertoi PR vastaava Tiina Miettinen. Tähän mennessä on otettu vastaan lähes 700 000 kg. erilaista tekstiilimateriaalia.

 

Osa tavarasta on hyväkuntoista ja jatkaa matkaansa second hand-kauppoihin, loput menevät Saksaan Icollect-nimiselle yritykselle, jossa tuotteet lajitellaan käsin eri tarkoituksiin, osa samaan käyttöön entisen elämän mukaan, huonompikuntoiset autoteollisuuden äänieristysmateriaaliksi. Myös muilla Suomessa toimivilla kauppaketjuilla, Lindex, KappAhl, Seppälä, on samanlaisia menetelmiä tekstiilien vastaanotossa.

 

Netflea.com –nettikirpputori Saksassa on panostanut kirpputorin ja käytetyn tekstiilin ostajan välisen yhteistyön kehittämiseen. Netflea myy halpaa tavaraa eikä vaatteiden katalogikuvienkaan tarvitse olla huippuluokkaa kertoo yhtiön Suomessa toimivan yksikön, Vähänkäytetty.fi toimitusjohtaja johtaja Ossi Salo. Myyjä ottaa kuvat , hinnoittelee tuotteen ja lähettää yhtiölle.

 

Ostaja voi tilata samalla kertaa useamman  myyjän tavaroita. Netflea ottaa tilauksen, pakkaa tavarat saman tilaajan tavarat samaan pakettiin, lähettää ne tilaajalle ja suorittaa laskutuksen, vain yksi lasku tilausta kohti. Tämä on ostajalle vaivaton ja toimiva sekä taloudellinen menetelmä.

 

Markkinointi on aloitettu Saksan lisäksi Hollanissa ja Puolassa ja nyt ollaan menossa Venäjälle. Näissä kaikissa maissa on markkinoita käytetylle tekstiilille, mutta taas esimerkiksi Italiassa ei käytetyllä tekstiilillä ole kysyntää. Näin ovat kulttuurit erilaisia eri maissa.

 

Viestintävastaava


Toimittaja


Sosiaalinen media


Seuraa meitä
Facebook
Instagram