Uutispoimintoja 14.12.2015

Pelastaako Pariisin sopimuksen toteuttaminen ihmiskunnan?

EU painostaa TTIP-neuvotteluissa USA:n taipumista kestävän kehityksen kannalle

Mitä eroa on pörssisähköllä ja aikasähköllä?

Vanhat vaatteet toistaiseksi polttoon, ei kaatopaikoille

Hamppu, uusi ja monipuolinen biotalouskasvi

Pelastaako Pariisin sopimuksen toteuttaminen ihmiskunnan?

Pariisin ilmastokokous on päässyt yksimielisyyteen tarpeesta vähentää fossiilisten polttoaineiden käytöstä aiheutuvien päästöjen määrää niin että maapallon lämpötilan nousu jää reilusti alle 2 Celsius-astetta.

Tällä hetkellä maapallon hiilidioksidin, CO2, määrä on suurin koko maapallon olemassaolon aikana. Nyt YK:n puitteissa tehty sopimus sitoo kaikkia maita oikeudellisesti, mutta itse käytännön toimet suoritetaan pääosin vapaaehtoisesti. Tämä päätös on osoitus maailman maiden yhteistyökyvystä ja päätös oli hieno hetki, totesi Suomen pääneuvottelija ympäristöministeri Kimmo  Tiilikainen.

 Kasvihuonekaasujen päästöjen nolla-tasoon on tarkoitus päästä v. 2050. Se edellyttää pahiten saastuttavien maiden voimakasta päästöjen vähentämisen aloitusta mahdollisimman nopeasti. Tarkoitus on edetä niin, että toimenpiteitten toteutusta tarkastellaan 5 v:n välein ensimmäisen tarkastuksen ollessa jo v. 2018. Päätösten toteuttaminen alkaa vuoden 2020 jälkeen kun riittävä määrä valtioita on sen ratifioinut.

EU painostaa TTIP-neuvotteluissa USA:n taipumista kestävän kehityksen kannalle

EU:n ja USA:n välinen, Transatlanttista Kauppa- ja investointikumppanuutta koskeva TTIP-sopimus on neuvotteluvaiheessa. EU.lla on kunnianhimoisena tavoitteena saada sopimukseen sisällytettyä kestävään kehitykseen, työvoimaan ja ympäristöön liittyviä määräyksiä. Nämä ovat EU:lle tärkeitä ja ne tuovat eurooppalaisia arvoja toimintaan mukaan.

Kaupassa ei ole kysymys pelkistä taloudellisista eduista vaan myös arvoista. Tämä lähestymistapa edustaa uutta kansainvälistä lähestymistapaa ko. tason kauppaneuvotteluissa.

EU:n kauppapolitiikasta vastaavan komissaarin Cecilia Malmströmin mukaan kauppa ei ole pelkästään väline, jolla luodaan taloudellisia mahdollisuuksia kuluttajille, vaan varsinkin kansainvälisen kaupan pitää pyrkiä vastuullisuuteen niin mm. lapsityövoiman torjunnan kuin kestävän kehityksen kriteerien toteuttamisessa.

Tämä operaatio on nimetty ”Kaikkien Kauppa” –strategiaksi, ja sillä halutaan siirtää kansainväliseen kaupantekokäytäntöön standardeja, joita jokaisen kauppasopimuksen tehneen kauppakumppanin on noudatettava.

Mitä eroa on pörssisähköllä ja aikasähköllä?

Vantaan Energialla on uutuustuote, PÖRSSISÄHKÖ, jonka hinnoittelu  perustuu pohjoismaisen sähköpörssin, Nord Poolin, noteeraukseen.

Nord Pool on sähkönmyyntipörssi, jossa pohjoismaiden suurimmat sähkön tuottajat, vähittäimyyjät ja  sähkön käyttäjät tekevät sähkökauppaa. 

Pohjoismainen sähköpörssi lyö lukkoon aina edellisenä iltapäivänä seuraavan vuorokauden tuntihinnan. Näihin lisätään vain alv ja vähittäimyyjän marginaali, kertoo Vantaan Energian asiakkuuspäällikkö Iivari Airaksinen.

Pörssisähkö sopii tarkalle kuluttajalle. Esimerkiksi saunomisen ja pyykinpesun toimet voi näin järjestää alhaisemman sähkön ajaksi.

AIKASÄHKÖ on suunniteltu sähkölämmitteisiä kotitalouksia varten. Se on hyvä vaihtoehto silloin kun pääosa sähkön käytöstä voidaan ajoittaa yöajaksi. Yösähkö on edullista silloin kun pystytään varaamaan vesisäiliöön kuumaa vettä koko vuorokauden käyttöön.

Vuoden 2016 alusta astuu voimaan laki, joka kieltää vanhojen vaatteiden viemisen kaatopaikoille. Tekstiilijäte tullaan kierrättämään uusiokäyttöön. Tähän ei Suomen Ympäristökeskuksen mukaan ole vielä menetelmiä ja mahdollisuuksia, joten on todettava lainsäädännön nopeuden ohittaneen käytännön.

Kovankaan vaatekuluttajan ei tarvitse huolestua, sillä kunnalliset jätteenkeräysyhtiöt antavat ohjeet ja vanha tekstiilijäte menee jätteenpolttolaitoksille poltettavaksi ja näin lämmöntuotantoon.

Käyttökelpoiset vanhat tekstiilit hyödynnetään melko hyvin  kirpputoreilla, mutta käyttökelvottomalle ei ole helposti vielä löydettävissä uusiokäyttöä.  Tekstiilimateriaalin jalostaminen vaatii myös paljon käsityötä.

Hamppu, uusi ja monipuolinen biotalouskasvi

Huoltovarmuuskeskus, HVK, on laskenut Suomessa olevan EU:n suurin ja maailman neljänneksi suurin biokapasiteetti asukasta kohti laskettuna. Biomassoihin kuuluu metsien, peltojen, vesistöjen biomassat, eläin ja mikrobiperäiset biomassat, yhdyskuntajätteet, prosessiteollisuuden orgaaniset sivuvirrat ja kaikki maatalouden orgaaniset jätteet.

Hamppu, Cannabis Sativa, on monipuolinen kuitukasvi, jota viljeltiin runsaasti sota-aikana, mutta viljely nykyään on vähäistä, mutta uusia suunnitelmia on tulossa.

HempRefine Oy on aloittanut kuituhampun viljelyttämisen ja jatkojalostuksen. Yhtiön viljelyvastaavan Henri Mattilan mukaan vuoteen 2017 mennessä on viljelyssä yli 700 ha hamppua.

Hampusta tehtävä hamppukuitu on lujaa ja märkäkestävää. Pehmeää kangasta varten hamppu korjataan 2-3 kk:n iässä, lankakäyttöön 3-4 kk:n jälkeen ja vaativaan kangas- ja köysituotantoon n. 6 kuukauden ikäisenä.

Hampun siemenistä saadaan öljyä, jota käytetään lamppu- ja voiteluöljynä.  Kylmäpuristetuista, kypsistä siemenistä saadaan syömäkelpoista hamppuöljyä. Hampunsiemenet sisältävät helposti imeytyvää proteiinia n. 25%  ja monityydyttämätöntä rasvaa n. 33 %.  EU-säädösten mukaan alle 0,2  %  tetrahydrokannabinolia sisältävää hamppua saa viljellä vapaasti.