Suomen Lions-liitto ry

LIONS-PIIRI 107-N ry

Itäinen Helsinki, Vantaa ja Itä-Uusimaa

Uutispoimintoja 15.4.2017

Nesteen uusiutuvan biodieselin keksintö osoittautui miljardien arvoiseksi. Tämän NEXBTL-tuotteen valmistajana yhtiö on nyt maailman suurin.

 

10 vuotta  sitten käynnistettiin Nesteen Porvoon jalostamolla kasvi- ja eläinrasvoista dieselin valmistus ja samana vuonna ryhdyttiin  myös jätteistä ja tähteistä valmistamaan  polttonestettä. Tätä dieselpolttonestettä nimitetään NEXBTL:ksi ja se on asiantuntijoiden lausuntojen mukaan maailman parasta. Raaka-ainepohjaa on pyritty laajentamaan monipuolisilla tutkimuksilla kertoo bioteknologia- yksikön johtaja Markku Patajoki.

 

V. 2007, eli tasan 10 vuotta sitten aloitettiin tutkimus 10 litralla rypsiöljyä. Se oli Nesteen ensimmäinen tutkittava uusiutuva raaka-ainenäyte. Seuraava näyte oli ämpärillinen käytöstä poistettua  paistinrasvaa. Näiden jälkeen on uusiutuvia materiaaleja tutkittu lähes 2000 ,eri lähtökohdista, kasvi- ja eläinperäisiä.

 

Nesteellä tämän uuden biodieselin idea keksittiin jo kauan sitten ja patentoitiin v.1996. Kuten moni järkevä keksintö, niin tämäkin keksittiin liian aikaisin. Sille ei vielä tuolloin ollut kysyntää kertoo   tuolloin vastuussa ollut johtaja Harri Turpeinen. Asiakokonaisuus otettiin työn alle jälleen v. 1999 ja keskityttiin uuteen valmistusteknologiaan. Uusiin menetelmiin haettiin oppia kasvi- ja eläinmaailmasta elävän orgaanisen kemian alueelta.

 

Raaka-ainepohjatutkimus aloitettiin kotimaisista kasvi- ja eläinrasvoista. Globaalisti katsoen tässä tulee nopeasti eteen ruoka-aineiden käyttö polttoaineeksi. Tämä ei saa eettistä hyväksyntää vaan pitää löytää raaka-aineita, jotka eivät kelpaa syötäväksi. Tällaisia ovat tietysti ravintoaineetkin, jotka ovat poistettu ruokaketjusta vanhentumisen ja pilaantumisen kautta jätteenä. Tavoitteena on löytää yhä huonompilaatuisia jäte- ja tähderaaka-aineita.  Käyttökelpoisia ovat myös fossiilisten materiaalien jätteet, kuten kierrätysmuovit, käytetyt öljyt ja käytetyt ajoneuvorenkaat.


 Eräs mielenkiintoisia asioita ,jotka Neste on perinpohjaisella tutkimisella löytänyt, on jatropa, eli tyräkki, jatropa curcus, öljytyräkki. Se on myrkyllinen sisältäen tetrametyylipyretsiinia eikä sovellu ihmisravinnoksi kuten monet muut orgaaniset biopohjaiset hiilivedyt. Jatropaa, tyräkkiä, viljellään mm. Meksikossa ja Intiassa.  Tutkimuslaitos The Centre of  Jatropa Promotion  Intiassa on istuttanut 5 000 miljoonaa tyräkkitainta josta saadaan 2500 miljoonaa gallonaa dieseliä Rajathstanissa Intiassa.  Suomen ulkoministeriö on mukana Väli-Amerikassa vastaavantyyppisessä hankkeessa.

 

Nesteen uusiutuvan biodieselin tuotannon liikevaihto oli viime vuonna 2.7 mrd. euroa. Tällä sektorilla työskentelee Nesteen teknologiakeskuksessa Porvoon Sköldvikissä 240 ihmistä joista noin puolet uusiutuvien polttoaineiden parissa. Ala on kokonaisuutena voimakkaasti kehittyvä.

 

---

                                                                                                                              Arktinen alue lämpenee monin paikoin kaksi kertaa nopeammin kuin etelässä. Suomessa luonto muuttunut paljon enemmän kuin huomataan. Lajit muuttavat, niin eläimet kuin kasvitkin, ikirouta katoaa lapista.

 

Suomen keskilämpötila on noussut 1800 luvulta keskivaiheilta yli 2 Celsiusastetta.  Se on jättänyt jo jälkensä niin vesistöihin, maastoon, puustoon eläimistöön kuin pienempään kasvustoonkin.  Niin uusia kasvilajeja kuin eläimiäkin on tullut lisää, mutta monia on poistunut tai poistumassa. Sekä kasvit että eläimet tarvitsevat lämpöä, mikä on lisääntynyt.

 

 Myös kasvien tarvitsema hiilidioksidi on lisääntynyt. Tämän vuoksi kasvien kasvuvauhti on kiihtynyt  kertoo Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Juha Pöyry. Suomen ikirouta on myös katoamassa. Hän arvioi että ikiroutaa säilövät palsasuot ovat Suomen Lapista katoamassa vuosisadan loppupuolella. Palsa on routaytiminen turvekumpu, joista linnut ovat hyötyneet.

 

Noin 1000 uutta hyönteislajia on tullut Suomeen viimeisen vajaan 20 vuoden aikana. Jotkin vähälukuiset lajit ovat  runsastuneet jopa tuholaisiksi asti, mikä asettaa vaatimuksia mm. kasvintuotannolle. Kuusimetsissä taas esimerkiksi kirjanpainaja-kuoriainen on aiheuttanut kasvustolle suuria tuhoja. Havupuiden neulasia syövä havununna-perhonen on lisääntynyt suoritettujen tutkimusten mukaan 100 -kertaiseksi. Tuhot voivat lähivuosina olla mittavia.

 

Suuremmista eläimistä naali, eli napakettu on pesinyt Suomessa viimeksi v. 1996, joten voidaan todeta naalin jättäneen Suomen. Naalin on karkoittanut kettu, joka on noussut tuntureille ilmaston lämmettyä.  Kettu syö naalin poikaset ja joskus aikuisetkin. Myös norppa on ilmeisesti säilyttänyt levinneisyytensä pelkästään ihmisen ansiosta.

 

 Norppa rakentaa normaalisti pesänsä lumikinokseen, mutta kun lunta ei ole ollut riittävästi on Metsähallitus organisoinut lumenkerääjiä ja norpille on tehty keinotekoisesti lumipesiä, pönttöjä. Suomessa on n. 360 saimaannorppaa, jonka kannan poikastuotanto saatiin 90%  näistä tekopesistä.


Myös lapinkirvinen, mustaviklo ja kiiruna tulevat yhä harvinaisemmiksi. Sopivan viileä vesi on elintärkeä esimerkiksi lohikalojen kudulle. Monet kalalajit stressaantuvat ja joutuvat bakteerien infektioille  alttiiksi lämpimissä vesissä.

Kahden-kolmenkymmenen vuoden päästä arktinen jääpeite saattaa kesällä sulaa käytännöllisesti katsoen kokonaan. Jääpeitteen pieneneminen on ilmeisesti aiheuttanut myös jääkarhujen pienentymisen sekä kokonsa että lukumääränsä osalta.

 

Hyönteisten lisäksi siirtyy pohjoista kohti ilmaston lämmetessä monia eläin- ja kasvilajeja, jotka nyt ovat yleisiä Tanskan ja Pohjois-Saksan korkeudella. On todennäköistä että esimerkiksi hirvieläimille, niin pienille kuin suurillekin elinolosuhteet paranevat entistä pohjoisemmassa.

 

---


Suomessa menossa monipuolisia puunjalostusteollisuuden mittavia hankkeita. Rahoittajina myös ulkomaita.  Tuotteina sellua, sahatavaraa, puurakennnusmateriaaleja, biopolttoaineita, lämpöä, biohiilipellettiä, bioetanolia ym.

 

Kaikki meneillään olevat hankkeet ovat merkityksellisiä. Niillä pystytään edistämään sekä hiilidioksidin poistamista ilmakehästä että vähentämään fossiilisten materiaalien käyttöä. Jotta pieni valtio pystyy tällaista tekemään on toiminnan oltava myös taloudellisesti kannattavaa.  Yhtä tärkeä pitkän aikavälin velvoite on luonnon tasapainon ylläpitäminen.

 


 Tämän tarkastelukulman tärkein aspekti on hiilitasapaino. Hiilidioksidia ei saa tulla ilmakehään liikaa, sillä sen seikan merkitystä me emme vielä tiedä emmekä ole halukkaita kokeilemaankaan. Saattaa olla ettei siitä kokeilusta ole paluuta.

 

Tästä luonnon tasapanosta oli huolestunut Lions-toiminnan kansainvälinen presidentti, Etelä-Korealainen Wing Ku Tam, joka pisti muutama vuosi sitten koko maailman lionit, 1.3 milj. jäsentä istuttamaan puita. Hän tajusi puiden olevan tärkeä elementti hiilidioksidin saamiseksi kierrosta ja puhtaan hapen vapauttamisessa takaisin ilmakehään.

 

Näin pitäisi nytkin kaikkien kynnelle kykenevien tehdä. Kaikkien assimilaatiokykyisten, yhteyttävien kasvien määrää pitää nyt lisätä, sillä sekä hiilidioksidia että lämpöä on ainakin tällä leveysasteella riittävästi. Muutoin auringon lämpö ja valo jää hyödyntämättä.


Suomen kasvuolosuhteet sekä yhteiskuntamme osaamiskyky on huomattu maailmalla. Esimerkkinä mainittakoon kiinalainen Camc Engineering, Camce, joka ryhtyy suomalaisten yritysten kanssa mittavaan yhteistyöhön. Yhtiön pääjohtaja Luon Yan totesi, ettei epäile enää Lapin puuvarojen riittävyyttä, mikä lienee ollut tähän asti investoinnin suurimpia kysymyksiä.  Camce ja suomalainen Boreal  B ioref suunittelevat Kemijärvelle 400 000 tn sellua ja muita  biotuotteita tuottavaa tehdasta. Investointi on vielä päätöstä vailla, mutta operatiiviset suunnitelmat ovat jo pitkällä, käynnistymistä ajoitetaan v. 2020 , puuta tarvitaann. 2,3 milj. m3 / vuosi. 

 

Seuraavassa muita hyviä esimerkkejä.

 

Keitele Group suunnittelee lisäinvestointeja Kemijärvelle yli 1 milj. m3 sahatavaran  tuotannolle.

 

Kiinalainen Kaidi  puolestaan suunnittelee  Kemiin biodieseliä ja biobensiiniä yhteensä 225 mil litraa tuottavaa laitosta. Tavoitteena on suorittaa käynnistys v. 2019 ja puuta tarvitaan n. 2,8 milj. m3  vuodessa. Investointipäätös ei ole vielä lyöty lukkoon.

 

KaiCell Fibers suunittelee Paltamoon sellutehdasta 450 000 tn. kapasiteetille tavoitteena käynnistää tehdas v. 2021.  Puuta tarvitaan n. 2,5 milj. m3 vuodessa  kunhan investointi saadaan päätökseen.

 

North European Biotech, jossa mukana SOK ja ST1, rakentaa 10 milj. litraa vuodessa tuottavaa bioetanolitehdasta, joka käynnistyy v. 2017 aikana Kajaanissa.

North European Biotech suunnittelee myös puolet pienempää laitosta Kajaaniin, mutta siitä ei ole vielä investointipäätöstä.

 

Oulun Energialla on meneillään suunnittelu puuta ja turvetta käyttävästä sähköä ja lämpöä tuottavasta voimalasta. Investointipäätös on työn alla.

 

Kanteleen Voima suunnittelee Haapavedelle  bioetanolia n. 65 milj. litraa vuodessa valmistavaa tehdaslaitosta, jonka investointisuunnitelma ei ole vielä lyöty lukkoon.


Nivala- Haapajärven kehittämisyhtiön suunnitelmissa on 400 000  tn. tuottava laitos, joka käyttäisi puuta yli 2 milj. m3 vuodessa, mutta investointipäätös ei ole vielä lyöty lukkoon.

 

Schenzen & sijoittajaryhmä ovat suunnittelemassa Nurmekseen biodieseliä 40 000 tn. tuottavaa laitosta, jonka investointipäätös on allekirjoittamatta.

 

Green Fuel Nordic suunnittelee Lieksaan bioöljytehdasta, inavestointipäätös ei ole vielä vahvistettu.

 

North European Biotech, NEB ( SOK ja ST1 ) suunnittelee Pietarsaareen bioetanolia n. 50  milj. litraa vuodessa valmistavaa tehdasta, jonka investointipäätös on vielä avoin.

 

Keitele Group Alajärvellä on aloittamassa CLT-tehtaan tuotannon, joka on Suomen ensimmäinen Cros Laminated Timber – rakennusmateriaalia tuottava laitos. Tehdas on käynnistetty tänä talvena.

 

Eräs suurimpia alan tehdaslaitoksia on Metsä Groupin Äänekosken tehdas, joka tuottaa sellua ja muita biotuotteita 1,3 milj. tn vuodessa. Tehdas aloittaa koekäynnistystä tämän kesän loppupuolella ja varsinaista käynnistämistä suunnitellaan v. 2017 lopulla. Puuta tarvitaan 6,5 milj. m3 vuodessa.

 

Finnpulp suunnittelee Kuopioon havusellua 1,2 milj. tn tuottavaa laitosta, joka on tavoitteena käynnistää v.2020 jos investointipäätös toteutuu. Puuta tarvitaan 6,7 milj. m3.


Lahti Energia rakentaa 190 MW tehoista lämpövoimalaa, joka tarvitsee puuta 300 000 tn. vuodessa ollen valmis v. 2020.

 

Turun Seudun Energiantuotanto rakentaa 146 MW lämpöä ja 250 MW lämpöä tuottavanlaitoksen käyttäen puuta 0,5 milj m3 vuodessa.

 

Helsingin energiayhtiö Helen rakentaa 100 MW lämpölaitoksen käyttäen pellettiä 40 000 tn. vuodessa.

 

Metsä Group rakentaa Lohjalle viilun ja viilupuun tuotantolaitoksen, joka aloittaa toimintansa v. 2018.

 

UPM:lle rakennetaan Kouvolaan Kymin sellutehtaan laajennusta, joka valmistuu syksyllä 2017.

 

Stora Enso rakentaa  Imatralle kartongin päällystys ja rullavaraston, joka valmistuu v. 2017

 

Schenzen  ja sijoittajaryhmä suunnittelee Savonlinnaan  40 000 tn. biodieseliä tuottavaa laitosta, jonka investointipäätös on vielä avoin.

 

Suomessa on menossa todella mittavia suunnitelmia ja toteutuksia  sekä kestävän kehityksen mukaisia investointeja. Vaikka on oletettavaa etteivät kaikki vielä avoinna olevat toteutuisikaan lähivuosina on jo tämä virstanpylväs ja osoitus suomalaisesta alan osaamisesta, johon luotetaan sekä Suomessa että ulkomailla.

 

---

 

Ilmastonmuutosta mitataan monilla eri menetelmillä ja laitteilla niin maasta, vedestä, ilmasta kuin kasvustostakin. Hyytiälän mittausasema Juupajoella on tunnettu myös ulkomailla.

 

Itse mittausasema on pieni mökki, joka ulkoapäin ei erotu normaalista asuinrakennuksesta, mutta sisällä on tekniikkaa, sähköä ja johtoa, anturia ja mittalaitteita. Näillä pystytään mittaamaan lähes 2000 erilaista mitattavaa asiaa kertoi tohtori Juha Aalto. Mökin tietokoneruudulle tallentuu tietoja mm. kasvihuonekaasujen ja pienhiukkasten määrästä säätilasta ja eritoten puiden elintoiminnoista.

 

Hyytiälän mittausasema Juupajoella on laitos joka pystyy suorituksiin joita voidaan pitää maailman edistyneimpinä. Mittaustuloksia, dataa, on enemmän kuin pystytään analysoimaan toteaa  tohtori Aalto. Tutkimuslaitos on ollut käytössä vasta 20 vuotta mutta se on jo osaamisensa todistanut, vaikkakin aika tällaisten mittaustulosten osoittamiseen on kovin lyhyt. Onpa tänäkin aikana jo voitu kuitenkin todeta ilmaston lämmenneen paikkakunnalla 0,4 astetta.


Tutkimusaseman toiminnan rahoitus tulee monelta taholta. Päärahoittajina ovat Helsingin yliopisto, Suomen Akatemia ja erilaiset tutkimushankkeet ja projektit. Eräs suuri pulma onkin tutkijoiden puute. Laitteita kyllä on mutta mittaustulosten jälkeen alkaa ammattitaitoa vaativa analysointi. Siinä tarvitaan erikoisosaamista. Hyytiälän tutkimuslaitos kuuluu ns. SMEAR –tutkimuslaitoksiin, Station for Measuring Ecosystems-Athmosphere Relations. Tähän yhteistyöjärjestelmään kuuluvat laitokset toimivat ympäri maapalloa.


Tällä hetkellä tarvitaan enemmän tietoa mm. miten ilmakehän pienhiukkasten määrien vaihtelut korreloivat ilmaston muutoksen kanssa. Pienhiukkaset ovat tärkeitä pilvenmuodostuksessa mikä taas vaikuttaa olennaisesti maapallolle jäävän säteilyenergian määrään. Metsien hiilivarastojen vähentyminen on yhteydessä ilmaston lämpenemiseen.


Smear-asemilla mitataan erilaisia ainevirtoja metsien ja ilmakehän välillä boreaalisella ilmastovyöhykkeellä.

 

---

 

Lentotuhkasta valmistettu luomulannoite myytiin jo ennen valmistuksen aloittamista. Ecolan sai uudelle tuotteelleen lentävän lähdön.

 

Ecolan Oy:n  tehdas Nokialla aloitti toimintansa maaliskuussa. Tehtaan koko kevään tuotanto on myyty toteaa tehtaan toimitusjohtaja Hannu  Tukiainen. Ecolan on ensimmäinen yritys Nokia Eco3 yrityspuistossa, johon on tarkoitus tulla ekologisen tuotannon keskittymä erilaisia yrityksiä joiden eräänä tavoitteena on kestävän kehityksen toteuttaminen. Ecolan Agra –luomulannoitteen myynti tapahtui hetkessä K-Rauta-maatalouskauppojen toimesta. Niin maanviljelijät kuin kotipuutarhuritkin arvostavat luomutuotantoa, mistä osoituksena uuden tuotteen suosio.

 

Agra-lannoitteen perusraaka-aine on liha-luujauho. Se saadaan Honkajoen lihankäsittelylaitokselta. Toisella tuotantolinjalla valmistetaan lentotuhkasta maarakennukseen käytettäviä aineita ja metsänlannoitteita. Tähän asti lentotuhka on käytetty tienpohjan vahvikkeeksi, mutta nyt se on liian arvokas tällaiseen käyttöön. Lentotuhkaa syntyy sekä biopolttoaineiden poltosta että kivihiilen poltosta.


Ecolan on Pohjoismaiden suurin lentotuhkan käsittelylaitos. Ministeri Mika Lintilä totesikin käynnistäessään tehtaan Ecolanin konkretisoivan kiertotalouden tavoitteita.


Tehtaan saamaan ympäristöluvan mukaan se saa ottaa vastaan ja käsitellä 30 000 tn tuhkaaa, mutta tavoite on päästä 130 000 tn määrään vuodessa.  Tällä hetkellä merkittävin pirkanmaalainen toimittaja on Nokianvirran Energia, jonka lentotuhka ei sisällä jätetuhkaa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

                                                                                                                                               

 

 

 

 

 

 

 

 

 


 

 

 

 

 

Viestintävastaava


Toimittaja


Sosiaalinen media


Seuraa meitä
Facebook
Instagram