Suomen Lions-liitto ry

LIONS-PIIRI 107-N ry

Itäinen Helsinki, Vantaa ja Itä-Uusimaa

Uutispoimintoja 17.1.2018

Suomen ensimmäinen sähkölautta, Elektra, on kuljettanut autoja jo kesästä lähtien hyvällä menestyksellä Paraisten ja Nauvon välillä. Latausaika riittää eikä apukoneita tarvita ellei sähkönjakelu ole poikki.

 

Lautta on ns. hybridilautta eli siinä on myös dieselmoottorit, joita käytetään vain jos lataussähköä laiturissa ei ole saatavana. Lautan pituus on vähän vajaa 100  metriä, leveys 15 metriä ja autokaistojen pituus n. 450 metriä. Matkustajia ja miehistöä tähän Finnferriesin omistamaan lauttaan mahtuu 375 henkilöä. Latausaika laiturissa on vain 15 minuuttia.

 

Vastaavanlainen lautta on liikennöinyt Norjassa jo pidempään, joten sen kokemukset ovat jo vertailukelpoisia. Dieselkäyttöön verrattuna polttoainesäästöt ovat olleet n. 60 % ja sähköllä ajamisen hiilidioksidipäästöt ovat olleet nollassa koska sähkö Norjassa on tuotettu vesivoimalla.  Tämä lautta MF Ampere on Siemensin sähkölaitetuotantoa ja jo nyt on tilauksia neljälle suurelle lautalle kertoi yhtiön meriteknologian johtaja Odd Moen.

 

Todennäköisesti näiden lauttojen hybridirakenne on tulevaisuutta. Dieselkoneita tarvitaan apu- ja varmistuskoneina sillä sähkönjakelu ei ole niin täydellistä missään, että jäätäisiin vain sähkön varaan. Tässä rakenneratkaisussa mekaaninen akseli ei mene dieselmoottoriltakaan potkurille, vaan potkurit pyörivät sähköllä myös silloin kun ajetaan dieselmoottorilla. Dieselin voimansiirto potkurille tapahtuu generaattorin välityksellä.

 

On huomattava myös merkittävä teknillistaloudellinen näkökanta. Kustannusrakenne tulee olemaan tällaisella lautalla kevyt, sillä dieselmoottoreiden käyttömäärä jää  niin vähäiseksi, että ko. moottorit kestävät huomattavast pidempään kuin normaalilla rakenteella.

 

Matkustajille tämä uusi tekniikka ei näy oleellisesti, mutta aluksen käynti on ääneltään hiljainen ja käytännössä täysin tärinävapaa silloin kun ajetaan pelkästään sähköllä. Vaikka ajetaan dieselillä on tämä Siemensi Blue Drive Plus- teknologian voimansiirto hiljaisempi. Tämä johtuu siitä että tässä ei ole mekaanista akselitekniikkaa dieselmoottorin ja potkurin välillä kuten on normaalissa alusrakenteessa. Normaalirakenteen akseli, murrosnivel eli ns. kardaani aiheuttaa pyöriessään ääntä ja jytinää nivelkulmien suuruudesta johtuen.

 

-------

 

Suomen maailman parhaisiin luettava metsien hoito ja YK:n vaatimusten mukainen Suomen metsien kestävä käyttö ymmärrettiin EU-elimissä.  Tähän kuuluu myös metsien hakkuiden ja kasvun harmooninen yhteensovittaminen, johon on heti ryhdyttävä.

 

Suomen metsien kasvu on viime vuosina lisääntynyt jopa kaksinumeroisissa lukemissa. Syynä voidaan arvioida olevan sekä metsien erinomaisen esimerkillinen hoitaminen että ilmeisesti ilmaston muutos. Jotta molempia positiivisia tapahtumasarjoja pystytään hyödyntämään sekä luonnon että talouden kannalta on kasvukypsyytensä saavuttanut metsä korjattava mahdollisimman nopeasti ja uutta kasvua saatava tilalle. Näin saavutetaan sekä YK:n, Euroopan Unionin sekä Suomen kansalliset alan tavoitteet.

 

Tälle lähes holtittomalta näyttävälle hehkuttamiselle on todella konkreettiset perusteet. Suomessa metsänhoito on organisoitu ja ammattitaitoisesti ohjeistettu jo enemmän kuin vuosisadan ajan. Joillakin metsänomistajilla, tuottajilla, siihen liittyy lähes ekumeeninen suhtautuminen. Nyt olisikin alan ammattilaisten selvitettävä pystymmekö hyödyntämään tämän alkaneen kasvupotentiaalin lisääntymisen vaikutukset.

 

 Saadaanko riittävän nopeasti ja paljon uutta kasvustoa poistuneen tilalle? Pystytäänkö pysymään EU:n ja YK:n ja Suomen kansallisissa tavoitteissa. Olisiko yhteiskunnastamme saatavissa lisätehoa metsänhoitoon ja samalla ilmastonmuutoksen hillintään ja torjuntaan?

Olisiko tätä  EU:n Lulucf, land use, land use chance and forest- nimistä järjestelmää  mahdollista tehostaa jollain suurella tapahtumaoperaatiolla.

 

Olivatpa muut ilmastonmuutoksen vastaiset toimenpiteet ja energiankäytön muutokset mitä tahansa, kasvava metsä on eräs tehokkaimpia hiidioksidinieluja, meidän oloisssamme ehkä tehokkain. Poltettiinpa mitä tahansa energialähdettä käytännölliseti katsoen aina syntyy hiilidioksia, joka on saatava ilmasta pois mahdollisimman nopeasti. Kronologisesti katsoen hiilinielu, kasvava metsä, on aina ennen hiilivarastoa, oli se sitten mikä tahansa.

 

Olisiko jonkun ymmärtäväisen tahon operoinnin näköpiirissä mahdollisuus taas toteuttaa metsämarssi, jonka sisältö olisi mahdollisimmman laajapohjainen, kaikkia kansalaisia koskeva METSIEN ISTUTUSOPERAATIO?  Ilmassa oleva hiilidioksidi, CO2, on järkevää saada mahdollisimman nopeasti hyödynnettyä, yhteytettyä.  Sitä on jo nyt niin paljon että sen positiivinen vaikutus mm. puiden kasvun lisääntymiseen saattaa olla seurauksiltaan arvaamatonta. Ei ole järkevää jättää sitä käyttämättä.

 

-------

 

Mädättäjäbakteereilla hiilineutraali, päästötön ja uusiutuva sähkön ja lämmöntuotanto.  300 nautaleläintä tuottaa  6 miljoonaa litraa lietettä vuodessa. Laitteisto käsittää 2 kuljetuskonttia ja tuottaa oman energiatarpeen ja hieman ylikin.

 

Keski-Euroopassa maatilat ovat laajalti lähteneet oman tilan puitteissa energian, varsinkin sähkön tuotantoon. Suomessa ollaan tässä vielä alussa, mutta onnistuneet tulokset saavat kyllä kehitykseen vauhtia lähiaikoina.  Utajärvellä on käynnistetty Eero ja Jussi Salosen tilalla nimellisteholtaan 50 kW:n biokaasulaitos.  Tämä Demeca Oy:n kotimainen Metaenergia Kiintomädätyslaitos  riittää omiin kohteisiin ja pystyy vielä myymään sähköä valtakunnan verkkoon aika ajoin.

 

Tämä sähköä tuottava tila käyttää sähköä lähes 240000 kWh. Laitos on sijoitettu kahteen kuljetuskonttiin ja biokaasureaktori on eri tilassa pyöreän kuvun suojassa. Nykylaskelmien mukaan investointi  maksaa itsensä takaisin vajaassa 10 vuodessa. Käyttö on suhteellisen vaivatonta. Olennaisemmat rakenteet on tarkastettava joka päivä. Generaattori käy koko ajan joten sen öljyt on vaihdettava kerran kuukaudessa.

Laitoksen läpi kulkeva lietelanta muuttuu hajuttomaksi prosessin aikana. Kuivat materiaalit, heinät ja oljet ja liete kulkevat reaktoriin homogenisointiyksikön kautta. Reaktorin toisesta päästä poistetaan vastaava määrä jo käytettyä materiaalia. Tämä siirrertään varastoaltaisiin lannoitekäyttöä odottamaan.

 

Tämä hajuasia on merkittävä, sillä normaalin lietteen levittäminen aiheuttaa aina hajuhaittoja.  Hajupulma on monin verroin suurempi Keski-Euroopassa. Tämän ilmaisi kuvaavasti eräs saksalainen, joka ajettuaan Saksan halki keväällä lietteen levitysaikana totesi että koko Saksa haisi sian sonnalle.

 

 On todennäköistä että tämä tulee vaikuttamaan myös EU-säännöstöihin, sillä lietteen levitysjat ovat tiukkaan määritellyt. Olisi todella hieno asia, jos tällä uudella käsittelytekniikalla olisi näin positiivinen vaikutus.  Olisi merkittävä asia jos oikealla sonnankäsittelyllä saataisiin aikaiseksi yhteiskuntarauhaa lujittava vaikutus, aivan sivutuotteena.

 

Sähkön lisäksi otetaanUtajärvellä lämpö talteen ja siirretään eri rakennuksiin. Lämpö on peräisin generaattorista, sen hukkalämpöä.

 

-------

 

 Lentoliikenteen kasvu on monia kansainvälisiä ja kansallisia  päätöksiä vastaan. Eräs viimeisimpiä on Pariisin ilmastosopimus. Onko turhakin lentäminen niin välttämätöntä etteivät ympäristöalan järjestötkään ole halunneet sitä hillitä?

 

Onko lentämistä ruvettava verottamaan pohtii Antti Lehmusvirta Kauppalehdessä. Lentomatkailussahan on tavallaan kaksi linjaa, työasioissa matkustavat sekä huvimatkailijat.  Työmatkustamista on vaikeampi arvostella millään argumentilla,   kun taas lomamatkailua on yhtä vaikeata perustella. Lentokone kulkuvälineenä on monissa tilanteissa vertaansa vailla, teknillisesti mutta ei kestävän kehityksen kannalta.

 

Suurimpia epäkohtia lentomatkailussa on sen polttoaineen käytön määrä ja siitä johtuva saastuttavuus. Valttina lentoliikenteelle on sen nopeus. Peruskustannusrakenne on erilainen maaliikenteeseen verrattuna.  Sekä maantie- että rautatiekuljetusten suurimmat kustannukset ovat kulkuväylien, tie ja rautatie, rakentamisessa.  Kun taas sekä lentoliikenteen että laivaliikenteen kulkuväylät ovat käyttövalmiita ilman kustannuksia ja pääteasemia lukuunottamatta lähes täysin luontoa ja ympäristöä rasittamatta.

 

Olisiko nyt kestävän kehityksen periaatteilla löydettävissä uutta kulkumenetelmää kansainväliseen liikenteeseen. Nopeat kaukojunat ovat energian käytön kannalta järkeviä  mutta niiden käyttö ei ole vielä yleistynyt. Massaturismin kukuvälineinä on loistoristeily saavuttanut paremminkin suosiota.  Tämä on energiankäytön ja ympäristön saastuttamisen kannalta katsoen järkevämpi vaihtoehto. Pidempiaikainen lomailu samassa paikassa väh vähentää turismin negatiivisia vaikutuksia. Olisiko  lähdettävä suosimaan energiaa säästäviä vaihtoehtoja. Näitä ovat toisaalta maakulkuneuvojen käyttö sekä pidempiaikainen lomailu samassa paikassa kulkuneuvosta riippumatta.

 

  Voisiko olla toimiva vaihtoehto kokeilla hyvin lievää , jotain käyttöverotusta, joka kohdistuisi lyhytkestoisiin, pitkän matkan lomamatkoihin, Lehmusvirran ehdotusta mukaellen? Tätäkin parempi vaihtoehto olisi löytää menetelmä, jolla positiivisin keinoin  edistettäisiin haluttua käytäntöä. Näistä saaduilla kokemuksilla voitaisiin ehkä tältä osin rakentaa parempaa tulevaisuutta alalle, kestävyyden periaatteella.

 

-------


Saadaanko pian puhdasta energiaa pienellä ydinvoimalalla.  Sähköä voidaan tuottaa ilman hiilipäästöjä ydin-, tuuli-, vesi- ja aurinkovoimalla. Pieni ydinvoimala pystytään rakentamaan tehtaassa ja kuljettamaan sekä asentamaan käyttöpaikalle.

 

Pieni ydinvoimala ei ole mikään varsinainen uutuus. Niitä on käytetty jo julkistenkin tietojen mukaan sukellusveneissä ja jäänsärkijöissä vuosikymmeniä. Tällaisissa kulkuvälineissä riittää yleensä yksi uraanitankkaus jolla alus kulkee koko ikänsä. Suomessa on aloitettu tutkia pienydinvoimalan käyttömahdollisuutta yhdyskunnallisena sähkövoimalana.

 

Ydinvoima, atomiytimien sidosenergian vapauttaminen, toteutetaan kolmena eri menetelmänä. Käytännössä on merkityksellisin ns. fissioreaktori. Tässä ydinvoima saadaan aikaan atomeja halkaisemalla. Uraani-235 absorboituu ja   tapahtuu ytimen halkeaminen, eli fissio.  Tämän jälkeen vapautuneiden neutronien osuessa uusiin ytimiin ne halkeavat ja ydinreaktio on syntynyt.

 

Kestävän kehityksen kannalta katsoen ydinvoimalla tuotettu energia on suositeltavin, lähes ainoa vaihtoehto. Kun tarkasteluun otetaan mukaan turvallisuus, tulee monia mutkia esille. Tällaisia olemme kuulleet kun ydinsukellusveneet ovat joutuneet suuriin vaikeuksiin ja jossain tapauksessa koko miehitö on menehtynyt.

 

Pienillä ydinreaktoreilla on etuna esimerkiksi mahdollisuus rakentaa osat valmiiksi tehtaassa ja sitten kuljettaa ja koota käyttöpaikalla toimintakuntoon. Venäjällä on suunniteltu tällaisia ydinlaitoksia lautalle, joita sitten pystytään uittamaan tarvittaviin kohteisiin.

 

Tutkija Tomi Lindroos VTT:ltä kannatta pienen ydinvoimalan käyttötutkimusta myös kaukolämön tuotantoon.  Pienen ydinvoimalan eräs suurimpia etuja on mahdollisuus tuottaa lämpöä lähellä käyttöpaikkaa, jolloin siirtohävikit jäävät vähäisiksi. Näyttäisi että yteiskunnallinen kehitys saattaisi suuntautua pienreaktorien toteuttamiseen.

 

 

 

Viestintävastaava


Toimittaja


Sosiaalinen media


Seuraa meitä
Facebook
Instagram