Suomen Lions-liitto ry

LIONS-PIIRI 107-N ry

Itäinen Helsinki, Vantaa ja Itä-Uusimaa

Uutispoimintoja 18.4.2018


Vantaalla kehitetty uusi termi, hiilikädenjälki, jolla kuvataan ilmastonmuutosta ehkäiseviä toimia. Vantaan Energian tavoitteena  Suomen puhtain kaukolämpö.


Hiilikädenjälki on positiivinen ympäristövaikutusten mittari joita ei ole tähän mennessä ollut kertoo erikoistutkija Saija Vatanen VTT:ltä. Suomessa VTT kehittää yhdessä Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa laskentamenetelmää  hiilikädenjäljen mittaamiseen. Tämä menetelmä on saanut laajalti mielenkiintoa ja sille on jopa kansainvälistäkin tilausta.

 

Energiayhtiöiden energiantuotanto aiheuttaa noin kolmanneksen koko yhteiskunnan ilmastopäästöistä mainitsee Vantaan Energian tuotantojohtaja Marko Ahl. Vantaan kaukolämmöstä n. 50 % syntyy uudessa jätevoimalassa poltetusta sekajätteestä. Tämän sekajätteen tuotanto tapahtuu vantaalaiskodeissa.

 

Uusi Marbio-polttokattila Martinlaakson biovoimalassa varmistaa entistä puhtaamman energian. Täällä aloitetaan puuhakkeen ja kierrätyspuun polttaminen v. 2019 aikana. Kaikki asiantuntijat painottavat kotitalouksien merkitystä puhtaan energian ja hiilikädenjäljen tuotannossa. Alkaahan tämä mittava tuotantoprosessi jokaisesta kotitaloudesta.  On  tärkeätä, että materiaalit löytävät oikeat kulkureitit mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Tässä me kaikki kotitaloudet olemme eräänlaisia energiantuotannon raaka-aineiden

esilajittelijoita.

 

Hiilikädenjäljen lisäämiseksi on Vantaan Energialla monia keinoja. Päästöjä tullaan leikkaamaan vuoteen 2030 mennessä jopa 90 % verrattuna vuoteen 2010.  Pari vuotta toiminut uusi jätevoimala on vähentänyt v. 2017 hiilidioksidipäästöjä 30 % vuoden 2010 tasosta. Jätevoimalan rakentaminen aikaisemmin olisi hyödyttänyt ympäristöä ja luontoa sekä osaltaan myös merkittävästi hiilikädenjälkeä jo paljon aikaisemmin. Kivihiilen käytöstä on päätetty luopua 2020 luvulla.

 

Vantaan Energian energiantuotannosta tuotetaan uusiutuvilla sekä päästökaupan ulkopuolisilla energialähteillä v. 2020 peräti 55 %. Vantaan Energian kaukolämmöstä tuotetaan 95 % yhteistuotantolaitoksissa, sähköä ja lämpöä samanaikaisesti. Roskasta tuotetaan n. 50 % koko Vantaan kaukolämmöstä ja yli 30 % sähköstä. Vantaalla on katsottu järkeväksi käyttää pieniä määriä turvetta tuki- ja varapolttoaineena sen hyvien ominaisuuksien vuoksi.

 

Hiilikädenjälki voi syntyä monin eri tavoin.  Hyvin monissa tapauksissa normaalin elämän toimet ovat vaikuttavia. Näitä ovat mm. materiaalien ja energian käytön tietoinen vähentäminen ja päästöjen ja hävikin vähentäminen. Myös tuotteen suorituskyvyn tai eliniän  lisääminen parantavat hiilikädenjälkeä. On huomattava etttä tuotteen käyttöiän lisääminen on monasti kotimaista remontti- tai huoltotyötä, vaikka itse  tuote ei olisikaan kotimaassa valmistettu.  

 

- - -

 

Jäävätkö Tuomiopäivän Holvi ja Huippuvuoret nousevan merenpinnan alle.  Ilmastonmuutoksen tapahtumat nopeita ja tulevat tapahtumat ehkä ennustettavissa pienen saarivaltion kokemusten perusteella. Lämpöasteita maaliskuussa ei ole tätä ennen ollut.

 

Jääkarhun metsästys on Huippuvuorilla lopetettu v. 1973. Nyt on taajaman ulkopuolelle mentäessä oltava kiväärillä varustettuna, mutta jos mahdollista, karhu peloitellaan varoituslaukauksin. Jääkarhu pitää paikallisessa, maailman vanhimmassa sanomalehdessä, Icepeoplessa pakinasarjaa.

 

Tässä jääkarhu on pitkän kokemuksen perusteella kertonut kokemuksistaan erilaisista ihmisistä.  Hän pohtii ihmiskunnan mysteeriä vertaillen eroavuuksia uskontojen, seksuaalisen suuntauksen ja eri rotujen välilä,  Olipa ihminen sitten kristitty, muslimi, buddhalainen, homo, hetero, mies, nainen valkoinen, musta, keltainen tai minkä värinen tahansa niin ne kaikki maistuvat kanalta toteaa jääkarhu artikkelissaan.

 

Aamulehden toimittaja Matti Kuusela vei myös oman osuutensa Tuomiopäivän Holviin. Tämä Global Seed Vault on kansainvälinen viljakasvien siemenvarasto, joka on tarkoitettu näyttämään jälkipolville, mitä olemme viljelleet ja syöneet. Täällä on n. 1500 erilaista viljan siementä myöhäisempää käyttöä varten.

 

Huippuvuorten lämpötila on noussut peräti 9 astetta  vuodesta 1990. Saarilla on moni paikka sulana vaikka normaalisti on ollut tähän vuodenaikaan lähes 20 pakkasastetta. Jääkarhut eivät pysty saalistamaan jäälautoilta joten moni on kuollut nälkään. Tutkimustoimintaa harjoitetaan monen eri valtion voimin. Alueella ovat pysyvää asutusta pitäneet  Norja, Neuvostoliitto ja myöhemmin Venäjä.

 

Huippuvuorilla on tunnustettu Norjan ylivalta ns. Svalbard-sopimukseen perustuen v. 1920 jolloin alue demilitarisoitiin. Tämän sopimuksen perusteella muillakin mailla on mahdollisuus hyödyntää saaren mineraalivaroja.

 

 Saaren asukkaista enää vajaa 80 % on norjalaisia, muita kansallisuuksia on melkoinen määrä.  Saarella asuu 2500 ihmistä, 3000 jääkarhua ja 4000 moottorikelkkaa. Vielä toistaiseksi Huippuvuoret on ikiroudan maa mutta monien ilmastoasiantuntjoiden mukaan voi sekä merivesi nousta, ilmasto lämmetä että ikirouta sulaa arvaamattoman nopeasti.

 

- - -

Ruotsi alkaa verottaa lentämistä. Lentoliikenne Suomessa ei maksa luontoon kohdistuvista haitoista veroa kuten muut liikennemuodot. Ruotsalaiset suhtautuvat uuteen veroon asiallisen ymmärtävästi.

 

Ruotsin hallintovalta otti yliotteen ruotsalaisten mukavuudenhalusta ja pisti huhtikuun 2018 alusta voimaan lentoveron. Tämän perusteena on matkan pituus, esim. kaukolentojen osalta 40 euroa, lyhyistä matkoista vähemmän. Ruotsalaiset sivistyskansana ymmärsivät tämän välttämättömäksi  ilmastonmuutoksen vastustamiseksi.

 Svenska Dadbladetin mukaan  48 % suhtautui asiaan positiivisesti, 33 % kielteisesti ja loput eivät sanoneet mielipidettään. Teoreettisesti ajatellen verolähde voisi perustua myös tarpeellisuuteen. Ei kai voida kuvitella että työmatkoja verotettaisiin kuten tarpeettomia lomamatkoja vaan ymmärrettävästi  niiden verovapaus  olisi hyväksyttävissä.  Eipä ole  takeita tulevaisuuden suhteen etteikö olisi joskus pakko jopa kieltää täysin perusteettomat lennot ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

 

Tässä asiakokonaisuudessa Suomi ja Ruotsi eroavat täysin ja Ruotsin ympäristöpuoluetta edustava varatalousministeri  Per Bolund sanoo Suomen kantaa asennoitumiseltaan vaaralliseksi ( HS 22.3  -18 ).  Ruotsissa kunnat tukevat kannattamattomia lentokenttiä jotka Suomessa saavat kustannuksensa katettua valtion ohjaaman järjestelmän mukaan. Ruotsissa on lentoala ottanut ympäristöaloitteita omiin käsiinsä. Suomessa siis ilmaston kannalta ylivoimaisesti haitallisin liikennemuoto saa julkiselta vallalta hyvin edullista kohtelua.

 

Ruotsalainen Ola Ilstedt matkustaa esimerkiksi junalla Barcelonaan niin että hän syö sakasalaisen illallisen, sveitsiläisen aamupalan ja ranskalaisen lounaan. Tämän jälkeen matka jatkuu niin että toisena iltana ollaankin jo perillä Barcelonassa. On selvää että pitkät junamatkat halki mantereiden yleistyvät junaliikenteen nopeutuessa ja halventuessa.

 

- - -

 

Islanti yrittää palautua muinaisuuteen istuttamalla metsiä. Islannissa kasvoi  jalopähkinöitä ja sassafrassipuita noin viisi miljoonaa vuotta sitten ja mäntyä noin  miljoona vuotta sitten ja leppää noin 500 000 vuotta sitten. Paljon myöhemmin myös koivu- ja kuusilajeja.

 

Herää kysymys mitä Islannissa pitäisi tehdä jotta metsiä saataisiin takaisin. Islantiin on vuosien mittaan yritetty ja jonkin verran onnistuttukin metsien uudistamisessa, mutta nyt vain noin 2 % pinta-alasta on saatu metsitettyä. Varmuutta menneistä ajoista saadaan vieläkin näkyvissä olevista puiden ja kantojen jäämistä, joita tulvavesi on paljastanut.

 

Viimeisen jääkauden jälkeen voidaan Islannissa varmuudella todeta olleen vain koivumetsiä. Balsamipoppelia on tuotu 1960-luuvulla Alaskasta ja toisen maailamansodan jälkeen tuotiin kuusta ja mäntyä. Koivun levittämisessä olivat  myös Suomen lions-väki O-piirin klubien voimalla mukana 1980-luvulla  oululaisen PDG Matti  Moilasen johdolla.

 

Nyt on aktivoiduttu uudestaan ilmastonmuutoksen myötä.  Pyritään löytämään sopivia lajeja jotka menestyisivät näissä olosuhteissa.  Tätä työtä johtavat valtion metsäntutkimuksessa johtajat Edda Oddsdottir ja Hreinn Oskarsson. Nyt käytetyimpiä puulajeja ovat lehtikuusi, koivu ja palsamipoppeli, sitkankuusi ja kontordamänty.

 

Suuri metsiä tuhonnut luonnonmullistus oli Katla-tulivuoren purkaus talvella 823.   Tutkimuksissa on pystytty toteamaan metsien olleen vielä syksyllä 822 kasvukuntoisia mutta ei seuraavan talven jälkeen. Suojaisissa laaksoissa on todettu kasvaneen jopa 15 metrisiä koivuja ennen viikinkien tuloa 900-luvulla. Lämpenevä ilmasto on lisännyt Islannissa vieraslajeja kuten koiranputki ja lupiini.

 

Islannissa on paljon tarinoita, sagoja vanhoilta ajoilta.  Metsiä hakattiin rakennuspuiksi ja myös kaskettiin laidunmaiksi saarelle tuodulle karjalle .Näistä aiheutui suuria riitoja mm. 1000-luvulta. Tuolta ajalta on tarina, Poltetun Njalin saaga. Sen mukaan puunkaato johti jopa verikostoihin.

 

Lähivuosina tulemme näkemään Islannin metsien kehityksen. Metsässä on oma ilmasto, ns. mikroilmasto, jonka olemassaolo edellyttää riittävän tiheän suojaavan puuston olemassaolon.  Tällöin lämpötila pysyy mahdollisimman korkeana ja varmistaa kasvun välttämättä tarvitsevan riittävän lämpösumman. Tämä lämpötilakysymys lienee Islannin osalta melko tärkeä tekijä. Jos metsä ei ole suojattu, pyyhkii pienikin tuulenvire auringon lämmittämän ilman pois ja yhteyttämistä ei tapahdu riittävästi.

 

- - -

 

 

Porvoossa kaatopaikan kaasulla lämmitetään 500 omakotitaloa 20- 30 vuotta. Tarvittu investointi pieni mutta sillä saatu energialisä on tosi vihreätä.

 

Porvoon Kaupunginhaassa biokaasulaitos muuttaa Domargårdin kaatopaikkakaasuja kaukolämmöksi. Kaasut tulevat nyt rakennettua putkea myöten polttolaitokselle.  Jätehuoltoyhtiö jatkaa toimintaansa Rosk´n Roll -jätehuoltyhtiön  kanssa ja energia menee käyttöön Porvoon Energian välityksellä sen jakelukanavia myöten.

 

Toiminnan käynnistivät Porvoon Energian toimitusjohtaja Patrick Wackström ja Itä-Uudenmaan Jätehuollon toimitusjohtaja Vesa Heikkonen. Viimeinen prosentti fossiilista polttoainetta on aina vaikeinta korvata toteaa Wackström iloiten pienenkin polttolaitoksen merkityksestä vihreyden lisääjänä. Porvoossa ei kaatopaikkakaasujen jalostaminen kaukolämmöksi ole uutta.  Se aloitettiin jo 20 vuotta sitten, mutta menetelmät olivat alkeellisempia. Nyt kaasun määrän ja laadun tasaisuus on hallinnassa.

 

Energianhuollon vaikeimmat hetket ovat keväällä ja syksyllä kun yöt ovat kylmiä ja päivät lämpimiä.  Tämän uuden metaanikaukolämmön tuoma lisä saattaa riittää ettei lisälämpökattiloita tarvitse käynnistää. Näin arvioi kokemukseensa perustuen tuotanoinsinööri Peter Tallberg tyytyväisenä.

 

Porvoossakin on kaatopaikoille kipattu biojätettä vielä 13 vuotta sitten. V 2016 alusta ei biojätettä enää saa viedä kaatopaikoille. Mutta sinne haudattua jätettä voidaan hyödyntää tällä tavoin ilman että sitä tarvitsee kaivinkoneella kaivaa ja kuljettaa. Kaasuna se on paljon helpompi kuljettaa prosessinomaisesti. Muuallakin kuin Porvoossa lasketaan näiden ” biokaasuvarastojen” kestävän tasaisessa käytösssä  20-30 vuotta.

 

Nykyisin yhdyskuntajätteistä hyödynnetään valtaosa. Nämä ovat menneiden vuosikymmenien takaisten kaatopaikkavuosien häivähdyksiä toteaa toim.joht. Heikkonen.  Olikohan onni onnettomuudessa, että näitä biojätteitä  ei poltettu taivasalla ” pois päiväjärjestyksestä” vaan kerättiin ammattimaisesti aivan kuin varastoon, tulevia ” hyviä päiviä” varten?

 

 

 

 

Viestintävastaava


Toimittaja


Sosiaalinen media


Seuraa meitä
Facebook
Instagram