Uutispoimintoja 19.2.2017

• Intialainen laitos tehnyt todellisen keksinnön hiilidioksidin talteenotossa ja hyödyntämisessä. Leivinpulverin salainen resepti löytyi hiiliprosessissa.
  
• Kuluttajan tuottamalle muoviroskalle alkaa olla jo kysyntää,  onkohan tuotanto riittävällä pohjalla.
  
• Puurakentamisen uusi tunnussana, CLT, tuo alalle uudet mullistavat mahdollisuudet.
  
• Mika Anttosen energia-alan tulevaisuuden jykevät teesit eivät lupaa alalle auvoista lähitulevaisuutta.
  
• Pääomakustannukset pois autoilusta, uusi trendi toteutetaan vertaislainauksella käyttöön saaduilla yksityisten omistamilla autoilla.
  

 

 

Intialainen laitos tehnyt todellisen keksinnön hiilidioksidin talteenotossa ja hyödyntämisessä. Leivinpulverin salainen resepti löytyi hiiliprosessissa.

 

Intian Chennain Tuticorinissa toimiva laitos pystyy muuttamaan oman hiilikattilan hiilidioksidin ( CO2 ) kemikaaliksi, joka sopii mm. lasin ja  puhdistusaineiden valmistukseen. Tämä kalsinoitu sooda, NaCO 3, on meille kaikille lähes jokapäiväinen tuttu kodin ruokapöydästä. Tätä kalsinoitua soodaa naisväki käyttää monien herkullisten leivonnaisten leivonnassa leivinpulverin  nimisenä, jolloin se ei enää tunnukaan niin kemialliselta, vaikkakin on samaa ainetta. Myös oluen valmistuksessa sen käyttö on mahdollista.

 

Tämä uusi menetelmä on lähes päästötön kertoo tehtaan johtaja Ramachardran Copalan. Prosessia kehitetään niin , että pystytään samoilla menetelmillä valmistamaan keinotekoisia lannoitteita, joista maailmassa on valtava pula. Tähän saakka hiilen talteenottoa on toteutettu vain suurissa prosesseissa jolloin toiminnan hallinta on ollut vaikeata. Nyt on tarkoitus lähteä tehtävää suorittamaan pienillä, helpommin hallittavilla, taloudellisesti pieniriskisillä menetelmillä.

 

 

Tähän asti hiili on otettu talteen pumppaamalla suurilla laitteilla hiilidioksidi maanalaisiin geologisiin altaisiin. Nyt tämä uusi monilla patenteilla suojattu menetelmä on monella tavoin ainutlaatuinen. Tämä teknologia ei vielä ratkaise koko hiilidioksidiongelmaa. Tämä menetelmä on herättänyt paljon kiinnostusta eri puolilla maailmaa. Tulevaisuuden arviot näyttäisivät että pystyttäisiin ehkä 5 – 10 %  hiilidioksiidipäästöistä hyödyntämään, mikä on sekin jo mittava määrä.

 

 

Kuluttajan tuottamalle muoviroskalle alkaa olla jo kysyntää,  onkohan tuotanto riittävällä pohjalla.

 

 

Muovipakkauksia kulutetaan sekä  Ruotsissa että Suomessa 13 kg / vuosi henkilöä kohti. Ruotsissa otetaan talteen 6 kg ja Suomessa n. 400 g, joten suomalaisella kuluttajalla on maaottelukilpailun kirittämisen paikka. Mikä tähän Suomen huonouteen on syynä ja mitä se on aiheuttanut, olemmeko tällä vatuloinnilla köyhtyneet vai rikastuneet?  Tätä on kyselty jo vuosikausia. Nyt on päästy aloittamaan 500:lla keräyspisteellä kertoo kehitysjohtaja Peter Rasmussen Suomen Uusiomuovi Oy:stä.

 

Suomessa vasta aloitellaan eri muovilaatujen lajittelua kierrätystä varten. Myös kierrätyspaikat ovat  kansankielellä todettuna  hakusessa.  Lajittelu ja vastaanottopaikat haluttaisiin samoihin paikkoihin muiden kodinjätteiden vastaanottopisteiden kanssa. Yrityksiltä tuleva muovijäte onkin paremmin jo löytänyt tiensä markkinoille. Uusiomuovi Oy  hoitaa yli 2000 jätelain piiriin kuuluvan yrityksen muovinkeräyksen. Pantittomista muovipakkauksista pitää kerätä kiertoon v. 2020  22 % ja EU:n kiertotalouspaketin luonnoksen mukaan kierrätystavoite v. 2050 on 50 %.

 

Muovin keräyksen onnistumisessa on eräs tärkeimpiä huomioitavia asioita oikea lajittelu, mikä on käytännössä tehtävä jo jätteen tuotantopaikalla eli kuluttajan kotona. Pantillisilla pakkauksilla on edelleen samat kanavat kuin tähänkin asti.  Keräykseen kelpaavat mm. muoviset elintarvikepakkaukset, muovipullot, kanisterit, muovipussit, -purkit ja kääreet, Pakkaukset pitää tyhjentää, pestä ja kuivata. Likaiset pakkaukset lajitellaan sekajätteeseen ja siitä edelleen polttoon.

 

PVC-pakkaukset, tunnusmerkkinä kolmio ja n:o 3, pistetään sekajätteeseen. Öljyä sisältävät kanisterit kuuluvat ongelmajätteisiin, joita kerätään joukkokeräyksenä yleensä keväisin. Tarkempia ohjeita on saatavana keräyspisteistä ja netistä esim. uusiomuovi- osoitteesta. Muovin keräyspisteitä hoitaa Suomen Pakkauskierrätys Rinki Oy.  Kotitalouksien muovijätteen kerääminen on vasta Suomessa niin alussa että paikoitellen saattaa ilmetä hankaluuksia käyttäjän kannalta katsoen. On varmaa kuitenkin että muoviroskaa pystytään hyödyntämään joten keräystekniikkakin kehittyy jo aivan lähitulevaisuudessa.

 

 

Puurakentamisen uusi tunnussana, CLT, tuo alalle uudet mullistavat mahdollisuudet.

 

 

 

CLT, Cross Laminated Timber, tarkoittaa ristiin liimattuja massiivipuulevyjä, joita käytetään uusien puurakenteisten talojen rakentamisessa.  Niitä käytetään joko levyinä tai valmiiksi koottuina elementteinä.  Ensimmäisen CLT-talon rakensi Metsähallitus Nuuksioon, jossa tämä Haltia-talo toimii luonnonpuiston esittely- ja päärakennuksena. Tämä on metsäalan korkeimmalta viranomaiselta erinomaisen ammattimainen ja yleisesti katsoen harvinainen suoritus. On todella monia tekijöitä, jotka lähes pakottavat puurakentamisen laajentumista Suomessa, joten voidaan todeta että tie alalle on avattu aivan oikean tahon toimesta.

 

Puurakentamisella voidaan tehokkaasti torjua myös ilmastonmuutosta. Kun puu kaadetaan ja siitä tehdään rakennus, on tämän puun sisältämä hiili pois maapallon hiilikierrosta niin kauan kunnes puu mätänee tai palaa. Puutalo toimiin siis tämän ajan ilmastolle tärkeänä hiilivarastona. Paikka, josta tämä puu on poistettu toimii puolestaan myös ilmaston kannalta tärkeänä hiilinieluna silloin kun siinä kasvaa uutta puuta. Toinen merkittävä näkökohta on puutalon hyvä sisäilma, mikä seikka on entisestään korostunut ilmenneiden sisäilmaongelmien vuoksi, eritoten kouluissa mutta myös muissa julkisissa tiloissa ja kodeissa.

 

Uusi CLT-tekniikka mahdollistaa puurakentamisen laajentumisen totesi ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen Pyhännän Rakennustuotteen uuden tehtaan avajaisissa. Suomessa on puuta ja mahdollisuuksia, joten sekä työllisyys- että vientinäkymät tulevat paranemaan olennaisesti uuden rakentamismenetelmän avulla. Tarvitaan myös joitakin muutoksia rakennusteknillisiin määräyksiin totesi ministeri ja piti näitä saavutuksia jo eräänlaisena läpimurtona.

 

Tällä hetkellä on puurakenteisia taloja suunnitteilla ja työn alla mm. Helsingin Jätkäsaaren Wood City, Jyväskylän Puukuokka, Joensuun Pihapetäjä, Espoon Kurrenkolo ja Turun Puulinna. Vaikka Suomessa alan perusosaamista on, täytyy opetuksessa keskittyä enemmän tilaelementtien ja suurelementtien käyttötekniikkaan.

 

 

Mika Anttosen energia-alan tulevaisuuden jykevät teesit eivät lupaa alalle auvoista lähitulevaisuutta.

 

Kuten aikoinaan Martti Luther, ST1:n toimitusjohtaja Mika Anttonen on naulannut teesejään energia-alan eri tilaisuuksissa, joita voidaan pitää Wyrttenbergin kirkon ovina.   Hänen osaamisensa huokuu sekä käytännön teknillisten, tärkeiden yksityiskohtien osaamista että kokonaisuuksien ja perusteiden hallintaa. Häntä olisi syytä kuunnella, sekä meidän tavallisten energiankuluttajien että eritoten alan yhteiskunnallisten ylimpien päättäjien.

 

 

Anttonen näkee tässä kokonaisuudessa kaksi suurta peruskysymystä, todellista kohtalonkysymystä. Ensimmäinen on miten raakaöljyn käyttöä voidaan pienentää sekoittamalla siihen biopohjaisia komponentteja. Toinen vastaava kysymys on miten varastoidaan järkevästi suuret määrät uusiutuvaa aurinko-, tuuli- ja vesienergiaa. Polttonesteiden kohdalla tuotanto on jäykkää. Jos tarvitaan vaikka lentopetroolia, tulee samassa prosessissa pakostakin kaikkia muita, alempiasteisia polttonesteitä, joille on löydettävä käyttökohteet.

 

Suuri pulma on myös väestökehitys. On arvioitu että maapallolla on v. 2040  yli 9 miljardia ihmistä. Polttonesteiden käyttö lisääntyy  vähintäin samassa suhteessa. Tuolloin energiaa arvioidaan käytettävän  kaksi kertaa niin paljon kuin v. 2000. Anttonen toteaa että vain n. 25 % siitä pystytään tuottamaan kestävästi, lisäämättä maapallon hiilidioksidikuormitusta.

 

Kestävän ilmastopolitiikan perusedellytyksiä ovat Anttosen mukaan raakaöljyn korvaaminen jalostusprosessissa ja sellaisten nestemäisten aineiden kehittäminen, joita voitaisiin sekoittaa fossiilisen polttoainetuotannon prosessiin. Näitä biopohjaisia on jo joitakin kehitetty, mutta niiden tuotanto ei riitä alkuunkaan muuttamaan kokonaistilannetta paremmaksi. Kaikista vaikeimmin korvattavissa on lentopetrooli, eli kerosiini , ammattitermiltään Jeti, jota saadaan vain 7 % raakaöljystä.

 

Täten siis sähköautot eivät suoranaisesti vähennä bensiinituotteiden kokonaiskäyttöä, sillä ”pakkotuotettu” bensiini myydään sitten kehitysmaishin. Kun tuulee ja vesi virtaa pitäisi saada energiaa talteen, sillä käyttö ja kulutus eivät ole samanaikaisia. Anttonen pitää mahdottomana että fossiilista energiaa pystyttäisiin merkittävästi korvaamaan bioenergialla 20 vuodessa edes OECD:n kehittyneimmissä maissa. Joten järkevä ohje lienee kiiruhtaminen, mutta hitaasti, jalat maassa ja pää pilvissä.

 

 

 

Pääomakustannukset pois autoilusta, uusi trendi toteutetaan vertaislainauksella käyttöön saaduilla yksityisten omistamilla autoilla.

 

Moni autoilun peruskustannus jää pois jo normaalissa autovuokrauksessa mutta tämä uusi menetelmä menee käytännössä astetta pidemmälle ja taloudessa ja kestävässä kehityksessä vielä paljon pidemmälle. Lainattavat autot ovat yksityisten omistajien autoja, jotka muutoin seisoisivat käyttämättömänä.  Tämä on helppo ymmärtää sillä talojen pihat ja parkkipaikat ovat täynnä autoja, joita käytetään vähän ja harvoin. Me suomalaiset ( yleensä miehet ) olemme nähneet auton, oman auton sellaisena merkittävänä arvona, johon olemme halunneet panostaa. Olemme ilmeisesti huomanneet pääomamme säilyvän parhaiten, tai ainakin riittävän hyvin, autossamme.

 

 

Nyt tästä taloudellisesta panostuksestamme on poistumassa yksi argumentti. Shareit Bloxcar –vuokrausyhtiön johtaja Paul Nyberg kertoo että tuoreella yhtiöllä on jo n. 1500 käyttäjää. Autoja on yli 100, jotka siis ovat yksityisten omistamia ja vuokrattuna yhtiön välityksellä käyttövuokrattavissa autoa tarvitseville  asiakkaille. Menetelmän uutuudesta johtuen saadut käyttökokemukset ohjaavat tulevaa kehitystä.

 

Tällaisessa uudessa toiminnassa on monta tekijää, jotka on huomioitava ennen käytännön toimintaa. Vakuutuksiin on kehitetty selkeät pelisäännöt samoin kuin vuokraustekniikkaan ja tilauksen suorittamiseenkin.

 

Perusteita tällaiselle toiminnalle voisi olettaa olevan, sillä auton pääomakustannus on melkoinen perheen kuluerä, jolle vastikkeen perustelu vaatii useinkin mittavia dialektisia taitoja, eikä totuus muutu siitä miksikään. Pääomakustannushan on sama käytetäänkö autoa vai ei.

 

Tämä vertaislainausyritys toimii pääkaupunkiseudun lisäksi muutamilla muilla paikkakunnilla, nettiosoitteella  shareitbloxcar.fi