Suomen Lions-liitto ry

LIONS-PIIRI 107-N ry

Itäinen Helsinki, Vantaa ja Itä-Uusimaa

Uutispoimintoja 22.6.2017

”Päin helvettiä mennään”, ennustavat futurologit sekä faktojen pohjalta että humanitäärisin perustein. Maapallon elonkehän romahdus on verrattavissa asteroidin syöksyyn maapallon pintaan.

 

Evoluutiopaleontologian professori Mikael Fortelius on tutkinut mittavalla laajuudella maapallon tulevaisuuden mahdollisuuksia ja uhkia. Ei näytä tieteenkään valossa hyvältä. Hänen mukaansa elämän ehdot muuttuvat tavalla, johon enemmistö lajeista ei ole sopeutunut. Tämä kohdistaa suuren uhkan niin suurelle lajimäärälle, että romahtaminen uhkaa koko maapallon biosfääriä.

 

Luonnontutkijoille selvisi v. 2010  Berkeleyn yliopistossa pidetyssä alan seminaarissa että meneillään oleva kuudes massasukupuutto on oire jostain todella suuresta, ennennäkemättömästä luonnontapahtumasta. Viimeiset 11000 vuotta vallinnut luonnontasapaino on häviämässä. On alkanut maapallon biosfäärin eli elonkehän muutos, jonka aiheuttaja on ihminen.

 

Tutkijat arvioivat että lähestymme nopeaa biosfäärin olotilan muutosta, maapallon nykyiset ekosysteemit romahtavat ja ehkä korvautuvat uudenlaisilla järjestelmillä. Tutkijat eivät anna ehdotonta lupausta että ihminen on näissä kuvioissa enää mukana. Ellei ole, jälkikasvumme on kuollut sukupuuttoon meidän ainutlaatuisten, itsekkäitten toimenpiteittemme seurauksena. On oletettavaa, että ainakin osa jälkipolvistamme saa kunnian todistaa kun ihmiskunnan aiheuttama kokonaisrasitus saavuttaa ratkaisevan kynnysarvon ja romahdus tapahtuu. Tämän romahduksen nopeudeksi arvioidaan muutama kymmenen vuotta.

 

Tutkittua tietoa maapallon synkän tulevaisuuden perustaksi on paljon ja se kaikki valitettavasti on hyvin samansuuntaista. Esimerkiksi maapallon jäättömästä pinnasta yli 40 % on ihmisen suoran vaikutuksen alla, peltona, rakennettuna ympäristönä, golf-kenttinä yms. infrana. Ihmisen käytössä on myös yli30 % kaikkien maailman kasvien yhteyttämästä energiasta.  Ihminen on tuotantoeläimineen vallannut luonnon eläimiltä ja kasveilta tilaa omaan käyttöönsä. Tämän ylikulutuksen seurauksena maapallon lämpeneminen tuo oman nopeuttavan vaikutuksensa tähän prosessiin.

 

Nykyisen kehityksen perusteella voidaan arvioida maapallon joutuvan tilaan, jossa ei ole enää toimivia ekosysteemejä. Nyt jo käytämme enemmän energiaa kuin kaikki maailman kasvit tuottavat. Tarvittavan energialisän otamme öljynä, kivihiilenä ja kaasuna, fossiilisessa muodossa. Tämä  menetelmä varmistaa, että maailmassa käytetään enemmän energiaa kuin koskaan ennen.

 

Ekoteologian tutkija Panu Pihkala on selvitellyt syitä, miksi ihminen ei ryhdy korjaamaan näitä selviä epäkohtia. Asiat ovat niin ahdistavia, että päätöksentekijät eivät aina uskalla ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin vaan nykymeno tuntuu paljon mukavammalta turvallisemmalta.  Tarvittavien muutosten esittäjiä voitaisiin ruveta hyljeksimään omassa yhteisössään. Tästä asiasta julkaistaan tänä syksynä kirja, nimeltä ”  Päin helvettiä ”, jossa pyritään myös käytännön esimerkein paneutumaan näihin ihmistä suurempiin epäkohtiin.

Tiedemiehenä prof. Fortelius näkee ihmiskunnan ainoan mahdollisuuden ekokatastrofin välttämiseksi yrittää kuitenkin pelastaa mitä pelastettavissa on.

 

---

 

Kiinteistöjen aurinkosähkön varastointiin yllättävä ratkaisu tosi läheltä, käytetyt sähköautojen akut sopivat tähän jopa vuosikymmeniksi.

 

Green Energy Finland on kehittänyt kestävän kehityksen mukaisen ratkaisun aurinkosähkön hyödyntämiseen ja varastointiin. Sähköautossa akun käyttäminen loppuu käytännössä kun akun kapasiteetista on jäljellä 70 %. Tällöin akun paino tulee liian suureksi tehoon nähden autokäytössä, mutta kiinteistökäytössä akun painolla ei ole käytännöllisesti katsoen mitään merkitystä.

 

Tätä uutta ratkaisua kokeillaan piakkoin useissa yritys- ja kauppakiinteistöissä Etelä-Suomessa. Akkujen hinnat halpenevat koko ajan.  Lähitulevaisuudessa 1 kwh:n kapasiteettikustannus  alenee alle 200 euroon kertoo GEF:n  osakkeenomistaja Mikko Huomo.

 

 Teknillisesti aurinkosähköinvertterin yhteyteen asennetaan tietokone ja apuna käytetään yhtiön kehittämää konvertteritekniikkaa. Täten voidaan hyödyntää mitä tahansa akkuteknologiaa ja ohjata tarkasti sähköntuotantoa.

 

Kiinteistön akkuja ladataan kiinteistön aurinkopaneelikaton ylituotannolla. Teho puretaan joko sähköautossa tai invertterin kautta kiinteistössä silloin kun sähkön ostohinta on kalliimpaa.

 

Tässä GEF:n ratkaisussa asiakas voi pilvipalvelun kautta seurata aurinkovoimalan tuotantoa reaaliaikaisesti. Tässä on kysymys paitsi vanhojen akkujen järkevästä hyödyntämisestä myös energian järkevästä ohjaamisesta sinne missä tarve on suurin.

 

GEF voitti 36 kunnan yhteiskilpailutuksen 82 aurinkovoimalatoteutuksesta. Tilattujen voimaloiden toimitukset tapahtuvat tämän kesän aikana.

 

Tämä uusi ratkaisu tuli markkinoille tarpeeseen ja oikeaan aikaan ja auttaa yritystä laajentamaan toimintaa ulkomaile, toteaa cleantech-asiantuntija Markku Heino Spinversestä. Ensimmäiset voimalakokonaisuudet yhtiö toimittaa tänä syksynä Meksikoon.

 

---

 

Suomi maailman kiertotalouden semifinaalin voittaja. Hollannin kiertotalouden tiekartta valmistui viikon Suomen jälkeen. Finaali on vielä juoksua vaille, mukana  kärjessä myös Ruotsi ja Luxemburg.

 

Tämän kilpailun voittaa maa, joka ehtii kehittää käytännöt ja bisnesmahdollisuudet ideoista toimivaksi kokonaisuudeksi.  EU-komissio on arvioinut kiertotalouden tuovan Euroopalle nettosäästöjä 600 miljardia euroa. Se on 8 % EU-maiden vuosittaisesta liikevaihdosta. Kiertotalous on merkittävä komponentti ilmastonmuutoksen torjunnassa ja uusiutuvien energialähteiden käyttöön ottamisessa.

 

Kiertotalouden toteuttamisella on mahdollisuus saada mittavasti uutta bisnestä ja miljoonia uusia työpaikkoja bisneksen toteuttamiseen. On arvioitu nettohyödyn yltävän v. 2030 tienoilla 1800 miljardin euron kokonaisnettohyötyyn.


Suomi on nyt ensimmäisenä maana maailmassa piirtänyt kiertotalouden kansallisen tiekartan. Vaikka muutamat muut maat ovat aivan kannoilla, on tämä sittenkin merkittävä saavutus näin pienelle, pohjoiselle ja velkaiselle maalle. Suomesta Sitra on mukana johtamassa ja tuomaroimassa tätä kilpailua.


Suomi tavoittelee edelläkävijän asemaa viidellä kestävän kehityksen ja kiertotalouden aluella. Näitä ovat  1. Kestävä ruokajärjestelmä, 2. Metsäperäiset kestävät kierrot, 3.Tekniset kierrot, 4. Liikkuminen ja logistiikka, ja 5. Kaikkien näiden yhteiset toimenpiteet. Näiden osa-alueiden lisäksi otetaan eräänlaisina tyylipisteinä huomioon  painopisteiden väliset synergiat.

 

Taustaksi tälle operaatiolle voidaan katsoa muutamia raaka-aineiden tulevaisuuden tarpeen lukuja. On laskettu , että ellei mitään tehdä, vuoteen 2030 mennessä energian lisätarve on + 32 %, teräksen lisätarve +57 %, veden lisätarve on + 137 % ja viljelysmaata tarvitaan lisää yli 200 %.

 

Kun tiedetään monien raaka-aineiden ja perustekijöiden olevan nyt jo toiminnallisessa huipussa ei tarvita suurta päättelykykyä nähdä että tulevaisuus on synkkä. Jotain on todella tehtävä.

 

Tällä hetkellä heitämme pois n. 80 % kuluttajatuotteista. Toimistojen ( ja monien muiden julkisten rakennusten ) käyttöaste on n. 40 %  ja autojen käyttöaste on keskimäärin Euroopassa n. 8 %. Rakennusmateriaaleista menee rakentamisen aikana hukkaan 10-15 %, ne ovat pahimmillaan 4 metristä lankkua, jossa on yksi naula. Ruuasta menee hukkaan 31 % ja samaan aikaan maailmassa on miljardiluokan ihmismäärä, jotka ovat pysyvästi aliravittuja.

 

Jo näillä luvuilla voidaan nähdä että on pakko muuttaa elämäntyyliä. Kiertotalouden kehittämisellä on tarvetta. Se onnistuu ja lähtee toimimaan kunhan me kaikki kansalaiset sekä asiantuntijat ja päättäjät näemme nykyisen tilanteen ja paremman toiminnan mahdollisuudet. Ne ovat jo valmiina odottamassa käytännön toimenpiteitä.

xxxxxxxxxxx

 

Suomi on näköalapaikalla, 2 vuotta Arktisen Neuvoston puheenjohtajamaana. Poliittinen tilanne alueella on monimutkainen. Monet valtiot haluaisivat vain hyötyä arktisen alueen luonnonrikkauksista.

 

Suomen arktinen suurlähettiläs Aleksi  Härkönen kertoo arktisen alueen muuttumisesta. Nämä muutokset ovat niin suuria ja vaikuttavia, että niille pitää löytyä yhdessä sovittuja ratkaisuja, toimintamalleja. Kaikki neuvoston jäsenvaltiot eivät kuitenkaan halua jakaa yhteistä huolta alueen ympäristöstä. USA ja Venäjä suhtautuvat skeptisesti alueen luonnon vaatimuksiin. Halutaan painottaa enemmän taloudellista merkitystä.

 

Arktinen neuvosto perustettiin v. 1996. Se toimii arktisen alueen valtioiden ja arktisten alkuperäiskansojen foorumina. Jäsenvaltiot ovat Islanti, Kanada, Norja, Ruotsi, Suomi, Tanska, Venäjä ja USA. Arktisen foorumin alkuperäiskansojen edustusto kuten Aleuttien  kansainvälinen järjestö, Arktinen Athabaskanin neuvosto, Gwich´inien kansainvälinen neuvosto, Inuiittien napapiirikonferenssi, Venäjän pohjoisten alkuperäiskansojen järjestö ja Saamelaisneuvosto ovat pysyviä jäseniä.

 

Arktisen neuvoston päätehtäviä ovat ympäristön ja luonnonsuojelu ja kestävän kehityksen toteuttaminen. Alueen sotilaalliset kysymykset ratkaistaan YK:n toimesta. Suomen nyt toukokuussa aloittama puheenjohtajuus kestää 2 vuotta päättyen v. 2019 toukokuussa. Tämä on Suomelle merkittävä aika viedä tarpeellisia projekteja eteenpäin.

 

On selvää, että luonnon vaatimukset ja taloudelliset edut menevät joskus ristiin, mutta suurlähettiläs Härkösen mukaan Suomi on hyvin valmistautunut asioiden eteenpäin vientiin. Myös maailmankaupan muutokset vaikuttavat, joskus positiivisesti, joskus negatiivisesti.

 

Mainittakoon että juuri tällä hetkellä maailman öljyn ja kaasun hinta on niin alhainen, että monet globaalit toimijat  ovat pidättäytyneet poraustoiminnasta ja vetäytyneet pois.

 

Vaikka Venäjän ja lännen välinen yhteistyö tällä hetkellä kangertelee sekä sotilaallisesti että kaupallisesti, arktinen yhteistyö toimii moitteettomasti.

 

Suomella on paljon annettavaa mm. meteorologisella osaamisalueella sekä metsätalouden kehittämisessä. Myös talvisen tietotaidon, snow-how –alueella on Suomella tarjottavana mm. ilmeisesti maailman parhain jäänmurtajaosaaminen kalustoineen. Arktisen neuvoston eräänä tavoitteena on saada alue tunnetuksi myös kohtuullisen turismin avulla.

 

---

 

Hiilijalanjäljen lyhentäminen maksaa, se on vietävä hintoihin. Kuluttajalla ei ole oikeutta hyötyä luonnon tuhoamisen  kustannuksella.

 

Miten viedään tuotteeseen kuuluva hiilijalanjäljen aiheuttama kustannus oikealla tavalla hintoihin? Tätä on pohtinut mm.YK:n kehitysohjelman UNDP:n uusi pääjohtaja Achim Steiner. Käydessään Suomessa muutama viikko sitten Sitran järjestämässä kiertotalousfoorumissa hän vaati valtioita käyttämään sääntelyvoimaansa silloin kun markkinavoimat eivät saa toivottua tulosta.

 

Steinerin mukaan saasteiden ja energian kulutuksen kustannukset pitää viedä hintoihin, ne kuuluu kuluttajan maksaa. Hänen mukaansa lainsäätäjän täytyy käyttää valtaansa ja voimaansa kolmessa asiassa: 1. Yhteisten pelisääntöjen, 2. Älykkään kannustinjärjestelmän ja 3. Aikataulun luomisessa.

 

Eri puolilla maailmaa aiheutuneita ympäristötuhoja Steiner ei pidä aina rikollisena toimintana, vaan merkkeinä vuosikymmeniä jatkuneesta sääntelyn puutteesta.  Lainsäätäjät eivät ole aina pysyneet mukana viemässä kehitystä oikeaan suuntaan.

 

Steiner näkee markkinavoimien toimivan monesti liian hitaasti. Esimerkkinä hän mainitsee pakon luopua fossiilisista polttoaineista. Tämä on maailmaa järisyttävä muutos. Vanhat menetelmät ovat niin syvälle urautuneet että pelkästään yritystoiminta ei saanut muutosta aikaan. Sitä jopa käytännössä jarrutettiin sijoittamalla fossiiliseen energiaan.

 

Saksan  Energiewende on tästä hyvä esimerkki. Kun yhteiskunta tuli mukaan lainsäädännöllä uutta alkoi tapahtua ja nyt kaikki tahot ovat tyytyväisiä. Vanhat liiketoimintamallit ovat jääneet kannattamattomina sekä ympäristösyistä pois käytöstä.

Sitran kiertotalousfoorumiin Finlandia-taloon kokoontui yli 1500 alan ammattilaista ja vaikuttajaa eri maista. YK:n kestävän kehityksen neuvoston , WBSCD:n johtaja Maria Mendiluce painottaa ettei kiertotalous ole pelkkiä korulauseita. Tähän yritysneuvostoon kuuluu  yli 200 suuryhtiötä mm. Apple ja Ikea  eräinä tunnetuimpina.

 

Kiertotaloudessa raaka-aineet ja laitteet pidetään käytössä ja kierrossa mahdollisimman, tai voitaisiinko sanoa mahdottoman pitkään. Osa tuotteista kuten esimerkiksi asunnot ja ajoneuvot pystytään muuttamaan palvelutuotteiksi eri tavoilla ja menetelmillä tilanteen sallimalla tavalla. Monet materiaalit käytetään useaan kertaan joko sellaisinaan tai jalostettuna. Myös monia koneita ja laitteita voidaan soveltaa ja rakentaa uuteen käyttötarkoitukseen. Näin samoille tuotteille saadaan monta käyttöikää.

 

 

 

 

 

Viestintävastaava


Toimittaja


Sosiaalinen media


Seuraa meitä
Facebook
Instagram