Suomen Lions-liitto ry

LIONS-PIIRI 107-N ry

Itäinen Helsinki, Vantaa ja Itä-Uusimaa

Uutispoimintoja 23.3.2018

Onko arktis muuttunut lopullisesti? Tutkijat arvioivat ettei paluuta entiseen ole. Arktis muuttuu nyt nopeammin kuin koskaan ennen. Pohjois-Amerikassa kyliä huuhtoutuu mereen ja asukkaista tulee ilmastopakolaisia lähitulevaisuudessa.

 

Näitä tieteellispohjaisia arvioita on tehnyt amerikkalainen tutkimuslaitos NOAA, National Ocean Athmosphere Administration.  Hallinnollisesti se kuluu USA:n kauppaministeriön alaisuuteen ja sen on perustanut 70- luvulla presidentti Richard Nixon.

 

NOAA:n arktinen ryhmä on tutkinut jään muodostumista ja pystynyt vertailemaan vuosittaisia tapahtumia osittain jopa 1500 vuoden takaa. Arktisella alueella vuosi 2016 on ollut lämpimin koko historian aikana.

 

Suomi on tällä hetkellä arktisen neuvoston puheenjohtajana, kaksivuotiskauden, joten saamme tuoreita tietoja aivan tutkimuksen alkulähteiltä. Myös presidetit Niinistö ja Trump ovat pohtineet näitä asioita yhdessä.

 

Nyt on pystytty havaitsemaan että merijää on paljon nuorempaa ja ohuempaa kuin tähän asti. Vuonna 2016 oli merijäästä vain 21 % paksua kun sensijaan vuonna 1985 vastaava luku oli 45 %. Meriveden lämpötila on myös noussut huolestuttavasti, ollen mm. Barentsinmerellä ja Tsuktsinmerellä  n. 4 astetta aikaisempaa lämpimämpää.

 

Arktinen tundra on muuttunut vihreämmäksi ja ikiroudan lämpötila on myös noussut. Suurille eläimille kuten jääkarhuille on nyt jo tullut vaikeuksia. Jos ei ole jäätä eivät karhut pysty saalistamaan hylkeitä kuten ennen vaan joutuvat nälälle alttiiksi. Tämän totesi  Kanadan Nunavutissa useita vuosia  tarkkaillut Leo Ikakhik, jonka arviot perustuvat täten usean vuoden kokemuksiin.

 

NOAA:n pääsihteeri Timothy Gallaudet kertoi näistä tapahtumista USA:n geofysikaalisen seuran kokouksessa.  Tilanne muuttuu alueella kun jää sulaa ja aurinko paistaa mustalle maanpinnalle, joka ei heijasta säteilyä pois vaan imee sen. Muutokset alueen luonnossa ovat nyt jo niin suuret etteivät  asiantuntijat  näe mehdollisuutta Arktiksen palaavan ennalleen.

 

-----------

 

Jakamistalous on tulevaisuutta, sekä yksityisesti että eri yritysmuotoina toteutettuna. Onko Amsterdam pisimmällä?  Peerby-nimisen yrityksen kautta lainattavissa 4000 eri tuotenimikettä, joita me kaikki  käytämme, mutta emme tarvitse omistaa.

 

Ei varmaankaan ole sattumaa että Amsterdamista on tullut jakamistalouden maailman pääkaupunki. Hollantilaiset ovat kauppakansaa ja talouden opettaminen nykyäänkin aloitetaan koulussa jo varhain. Myös yksityisten ihmisten vanhojen tavaroiden kirpputorimyynti on laajaa. Kun tunkkaisen talven jälkeen tuotiin vaatteet pihalle tuulettumaan oli myyntirekki valmiina ja kauppa alkoi käydä. Tätä myös juhlistettiin  esimerkiksi kuningatar Julianan syntymäpäivänä 30.4, josta varsinkin Amsterdamissa tuli kansallinen kirpputorijuhla.

 

Tällainen kulttuuri on hyvä kasvualusta jakamistaloudelle, on luontaista kysyntää. Dan Weddepohl, Peerby-yhtiön perustaja on arvioinut että kotitalous käyttää omistamistaan tavaroista 80 % vain kerran kuukaudessa. Onko siis joka perheen omistettava kaikki nämä itse.

 

Voidaan ihan pintapuolisesti arvioida mitä tavaroita voisimme käyttää yhdessä naapureiden kanssa. Tällaisia harvoin tarvittavia löytyy nopeasti mm. kottikärryt, porakoneet, moottori- ja sähkösahat, ha-auton perävaunut, painepesurit, lumilinko, ruohonleikkuri ja aidanleikkuulaitteet, jatkotikkaat ja monet sekä pienemmät että suuremmat laitteet. Allekirjoittanut toimii vähemmistöosakkaana lumilinkokolhoosissa  joka on toiminut hyvin jo monia vuosia kuten linkokin.

 

Joissakin tapauksissa yhteiskäyttö tapahtuu lainaukseen ilman maksua, vastavuoroisesti tai ilman. Joissakin tilanteissa taas on täsmällinen lainausmaksu, vuokra, paikallaan. Monessa tapauksessa toimivin malli on keskitetty vuokraus, jolloin vuokranvälitysmaksulle on perusteet.

 

Jakamistalouden ei tarvitse jäädä pelkäksi koneiden ja laitteiden yhteiskäytöksi, vaan se voidaan ulottaa myös palveluihin.  Luontaisin tapa lienee sellainen, jossa joko koneen omistaja tai joku muu osaava käyttäjä suorittaa nämä työt tilaajalle, joka yleensä on naapuri. Tiedossa on mm. eräs eläkeläinen, joka Avant-pienkuormaajalla puhdistaa lumet pihoista aamulla aikaisin.

 

Mitä isommasta laitteesta on kysymys, sitä merkittävämpi on saavutettu pääomahyöty. Sen voi jokainen itse laskea jakamalla esimerkiksi hinnan käyttäjien määrällä. Tällainen yhteiskäyttö varmistaa myös parempien laitteiden käytön, sillä hankintahinta jakautuu suuremmalle käyttäjämäärälle.

 

On ymmärrettävää ettei tällainen toiminta lähde äkkiä liikkeelle. Siihen onkin varminta lähteä yksittäisillä tuotteilla kokeillen.

 

---------

 

Onko vanhasta turkista tehty uusittu turkis kaikkein ekologisin?  Se täyttänee kaikki kestävän kehityksen kriteerit. Lisäksi se on täysin kotimaista ammattityötä. Eettinen turkis taas on luonnon eläimen turkis, joka on kuollut kolarissa.

 

Vanhat turkit ovat monasti pitkiä ja muutoinkin muhkeita toteaa Botique Bigarresin omistaja, turkkuri ja mallimestari Pirjo Savolainen. Hän on pitänyt liikettä Arkadiankadulla yli kaksi vuosikymmentä. Käytetystä turkista voidaan modifioida nykytarpeisiin monilla   tavoilla moderni tuote.  Käyttäjien vaatimukset ovat muuttuneet kevyempään ja käytännöllisempään suuntaan. Turkin uusiminen on käsityötä ja kestävää kehitystä parhaimmillaan.

 

Turkisalan ammattilainen, Muotikuiskaaja-artikkelisarjaa kirjoittava toimittaja Pia Dahlman pitää luonnonturkista ympäristöystävällisempänä kuin öljypohjaisia tekoturkiksia. Luonnonturkis maatuu tai voidaan polttaa kun sensijaan muovijätteestä on saastemerkkejä näkyvissä ympäri maapalloa, jopa saastelauttoja kilometritolkulla valtamerissä sekä mikromuovia, jota ei vielä pystytä poistamaan merestä.

 

Kymmeniä vuosia vanhat turkit muuttuvat ammattilaisen käsissä jälleen muodikkaiksi käyttötuotteiksi. Tähän työhön tarvittaisiin uutta voimaa, sillä ammattitaito on opeteltava. Alalle olisi saatava lisää koulutusta. Turkkurimestari Pirjo Savolainen  arvioi  että Suomessa on turkkurin ammatin taitajia vain muutama kymmenen.  Se on vähän sillä Suomi on kuitenkin  arktinen maa, jossa turkiksia tarvitaan jos jossain.

 

Turkisala on taas tulossa laajemmin hyväksytyksi ehkäpä tämän vintage-suuntauksen vuoksi  toteaa Savolainen. On havaittu luonnontuotteiden kestävyys ja pitkäikäisyys jotka ovat molemmat positiivisia ympäristön kannalta. Autokolareissa ja muissa vastaavissa onnettomuuksissa kuolee paljon eläimiä. Näitä turkiksia nimitetään eettisiksi turkiksiksi ja niistä tehtyjä turkiksia ei kukaan ole asettanut kyseenalaiseksi millään perusteella.

 

Suomessa valmistettuja turkkkeja mallimestari Savolainen pitää laadultaan parhaimpina, joita on mielekästä modifioida vaikka vuosikymmeniä vanhoina. Suurin osa Suomessa valmistetuista turkeista on minkkiä, mutta yleisiä ovat myös kettu, piisami ja lammas, jota myös krimiturkiksi nimitettiin.

 

------------

 

Tuleeko antibiooteista uhka ihmiskunnalle? Muuttuko pelastaja liiallisen käytön vuoksi todelliseksi tuhoojaksi? Olisiko EU:n kiellettävä anbioottien liika- ja väärinkäyttö ja koko Eurooppa saatava Suomen linjalle?

 

Jopa vuosisadan suurimmaksi kansanterveysongelmaksi ovat eräät ammattitahot nimittäneet lääkkeille vastustuskykyisten tautien kehittymisen.  Kysymys on siitä että antibiootteja käytetään lääkkeenä bakteeri-infektioita vastaan. Niitä voidaan myös käyttää väärin siinä mielessä, että niitä annetaan ”varmuuden vuoksi” tai muutoin liikaa.

 Esimerkiksi suurelle karjamäärälle tasaisesti kaikille, eikä yksilöllisesti on hyvin yleistä Euroopassa.  Liikakäyttö aiheuttaa resistenssin eli vastustuskyvyn eikä lääkitys enää tehoa.

 

Suomeen tulee mittavasti resistenssiä tuontielintarvikkeiden mukana. Kuinka paljon sitä tulee ei löydy tilastoista, joten on uskottava määrän olevan suuren. On arvioitu että Euroopassa kuolee n. 25 000 ihmistä antibioottiresistenssistä aiheutuvien sairauksien vuoksi, koska antibiootit eivät tehoa.

 

Antibiootti on sellainen mikrobilääke, joka on peräisin jonkin mikrobin tuottamasta aineesta. Esimerkiksi jotkin homeet tuottavat bakterereille haitallisia aineita,  kuten penisilliini.

MRSA on Metisilliinille Resistentti, Staphylococcus Aureus , josta tunnetumpi nimitys on sairaalabakteeri. Metisilliini taas on puolisynteettinen penisilliini, jonka Beecham-lääkeyhtiö kehitti v. 1959.

 

 On yleiseti tunnettua Suomessa että elintarviketuotantoa voidaan harjoittaa vähäisellä, huolellisella, yksilöllisellä , vain välttämättömällä lääkinnällä. Tämän ohella on huolehdittava puhtaudesta ja riittävistä tiloista.

 

-----------

 

Voivatko epifyytit tillandsiat vallata kotimme. Ne ovat yleisiä Väli- ja Etelä-Amerikan trooppisilla alueilla. Niitä ilmenee monia eri lajeja ja ne viihtyvät ilmassa eivätkä tarvitse multaa. Niille sopii merilevälannoite.

 

Kysymys ei ole kauheasta kulkutautiepidemiasta eikä ihmiskunnalle suuresta uhasta. Tillandsiat ovat ilmakasveja, jotka sopivat mainiosti kodin sisustamiseen. Luonnossa ne kasvavat toisten kasvien lehdillä ja oksilla ja ottavat tarvittavan veden ilmasta.  Kotioloissa näistä voi tehdä myös asetelmia kertoo puutarhuri Harri Sokala.

 

Tillandsioita esiintyy n. 500 lajia eri muotoisia ja kokoisia. Joitakin kuten naavatillandsia esiintyy myös USA:n eteläosassa.

 

Toiset ovat pieniä, siroja, toiset taas suuria paksuja lehtimäisiä. Tillandsioita on myytävänä puutarhamyymälöissä ja kukkakaupoissa ja niitä on ruvettu käyttämään yhä enemmän sisustuksessa. Ne ovat helppohoitoisia koska multaa ei tarvita. Sen vuoksi näistä on arvioitu lähivuosina tulevan modernin kodin yleinen sisustuselementti.

 

Kodista löytyy monia näille päällyskasveille sopivia ” ruukkuja”, kuten pieniä lasi-astioita, akvaarioita, pulloja ja mitä tahansa kodin astioita. Tillandsioita voi laittaa roikkumaan  vaikkapa ikkunaan tai seinälle.

 

Näitä kastellaan sumuttamalla pari kolme kertaa viikossa. Tillandsia eli   eliaksenkukka vaatii lannoitetta pari kertaa kuukaudessa sekoitettuna .suihkutusveteen toteaa Harri Sokala Viherpajasta.

Viestintävastaava


Toimittaja


Sosiaalinen media


Seuraa meitä
Facebook
Instagram