Uutispoimintoja 23.9.2017

Kohti Kestävää Kehitystä ei päästä ilman kemianteollisuutta. Suomessa ala oli pitkään suurin vientitoimiala, mutta metsäteollisuus meni  vasta hiljattain ohi.

 

Kaikki mikä liittyy kestävään kehitykseen on kemian kanssa tekemisissä toteaa alan Euroopan kattojärjestön, Ceficin pääjohtaja Marco Mensink. Hän on sitä mieltä, ettei kestävän kehityksen ainoatakaan tavoitetta pystytä saavuttamaan ilman kemianteollisuutta.

 

Kemiantuotteiden kokonaismyynti EU:n alueella oli noin  520  mrd. e  vuonna 2015. Suomessa kemianteollisuuteen luetaan  mm. öljytuotteet, peruskemian tuotteet, mm. lannoitteet ja kemiantuoteteollisuuden  kuten lääkkeet, kosmetiikka ja muovituotteet. Kuten huomaamme tämän alan tuotteita käytämme päivittäin.

 

Käytännön kestävän kehityksen työssä on suoritettu monia ympäristössä näkyviä mm. vesistöjen puhdistustöitä.  Esimerkiksi  Littoistenjärvi  Turun lähellä, joka oli hyvin rehevöitynyt on saatu kirkastumaan.  Samoin  kemiallinen käsittely on poistanut  Paattistenjoen fosforia merkittävästi.

 

Paattistenjoella on tutkittu  käytetyn menetelmän vaikutuksia kaloihin ja pohjaeliöihin, mikä on menetelmän jatkokäytön kannalta merkittävä.  Itse menetelmän ydin on ferrosulfaatilla käsittely.  Tämä menetelmä on samanlainen, jolla poistetaan liukoista fosforia jätevesistä.

 

Paattistenjoella on toimenpiteitä suoritettu ammattikorkeakoulun, Turun kaupungin ja muiden yhteistyökumppanien toimesta. Ferrosulfaatin käytössä on tärkeätä tasainen annostelu. Tähän on löydetty hyvä paikka  jokisuun koskipaikassa.

 

Liukoinen fosfori pystyttiin saostamaan jopa 87 prosenttisesti.  Parhaiten silloin kun vesi sisälsi runsaasti liukoista fosforia.

 

Kestävän kehityksen käytännön toteuttamisessa kemianteollisuuden tuotteilla on ratkaiseva asema. On huomattava että nämä kaikki tuotteet on valmistettava jossain ja kuljetettava käyttöpaikoille. Pääjohtaja Mensisk  mainitsikin mm. Englannin  kanaalin yli kulkevan molempiin suuntiin 20 mrd. euron arvosta kemikaalilaivoja vuosittain, eräänä käytännön esimerkkinä.

 

- - -

 

Ennennäkemätön kukkaloisto Chilen autiomaassa, 1000 eri kasvilajia.   Seitsemän vuoden sateet tulivat yhdessä yössä. Onko tämä ilmastonmuutoksen positiivista vaikutusta?

 

Siemenet, kukkasipulit ja eräiden kasvien juuriosat voivat olla kuivassa hiekassa vuosikausia ja heräävät virkeinä eloon kun saavat riittävästi sadetta. Näin tapahtui Atacaman autiomaassa noin 1500 km Etelä-Amerikan eteläkärjestä sijaitsevalla alueella Chilessä pari vuotta sitten.

 

Normaalisti alueella sataa vain muutama millimetri  vuosittain, mutta nyt vettä tuli arviolta 7 vuoden edestä ( HS 31.8 -17).  Vertailun vuoksi todettakoon Suomen sademäärän olevan reilu 50 cm vuodessa. Kasvilajivalikoima on  mittava  sisältäen noin 500 sellaista kasvia, joita ei tavata missään muualla.

 

Atacamassa on normaalisti niin kuivaa, että USA:n  avaruusvirasto NASA on pystynyt tutkimaan siellä tekniikkaa, jolla etsitään muiden planeettojen elämää. Alue koostuu  mm. suola-altaista, hiekkakentistä ja laavatasangoista muistuttaen vieraiden planeettojen pintaa.

 

Tämä keväinen 7 vuoden sademäärä sai vielä täydennystä saman vuoden ( 2015 )  syksyllä, sekä elo- että syyskuussa tuli virkistäviä sateita. Paikallisesti voitiinkin todeta saman vuoden aikana saadun kaksi kevättä, sillä myös syksyinen sade herätti luonnon uudelleen henkiin.

 

Paikkakunnalla arvellaankin nyt syitä tähän luonnonilmiöön. Oliko se vain ohimenevä vai tuleeko siitä pysyvä tai useasti toistuva ja johtuuko se ilmaston muuttumisesta.

 

Energia-asiantuntijat ovat arvioineet Atacaman olevan maailman paras paikka  aurinkoenergian tuottamiseen. Chilen valtio onkin ryhtymässä rakentamaan paikkakunnalle Etelä-Amerikan ensimmäistä aurinkovoimalaa.  Voimalasta rakennetaan suuri  sillä alueella on vielä tilaa ja sinne suunnitellaan myös 56 turbiinin  jättikokoista tuulivoimalaa.

 

Alueen maaperässä on paljon rikkauksia, mm. litiumia,natriumnitraattia,kuparia, rautaa, ja mm. hopeaa ja kultaa.  Jos näitä aiotaan jatkossa hyödyntää on alueen työntekijöille lisäenergia tervetullutta kuten  myöskin  luonnon tarjoama ainutlaatuinen kukkaloisto.

 

- - -

 

Satu Hallinen käänsi romukauppatapoihin uuden lehden. Romua voi viedä pienissäkin erissä ”kauppa-autolle” ja maksun saa heti käteen. Myös ” kylmä” vastaanottoasema ottaa romut vastaan ja rahat kilahtavat tilille pankkiin

 

Nokialainen  romualan kauppias, romustaja  Satu Hallinen kerää kuorma-autolla romut sovituista paikoista. Hän ilmoittaa lehdessä vastaanottopaikan, monesti huoltoaseman piha tms. jonne romuntuojat tuovat omilla autoillaan ja perävaunuillaan romut.  Vastaanoton yhteydessä todetaan romutavaran metallin laatu ja määrä punnitaan mukana olevalla vaa-alla.

 

Metallit pystytään tunnistamaan pääosin pinnan ominaisuuksista sekä magneetilla.  Romun tuojan kannattaa hajottaa laitteet mahdollisimman pieniin osiin kaupankäynnin helpottamiseksi.

 

Metallitavaraa tulee paljon  kun ihmiset tyhjentävät  ja siivoavat varastojaan.  Tällainen kauppa-auto on aivan uusi menetelmä alalla toteaa Suoman Romukauppiaiden liiton toiminnanjohtaja Jari Kortesoja.  Tällainen kauppatapa on  osoittautunut luotettavaksi.  Romun tuojat näkevät eri metallien hinnat selvästi  ilmoitettuina.

 

 Tämä uusi kauppatapa mahdollistaa pienienkin erien toimittamisen. Tähän asti pienet, tarpeettomat romuerät on jouduttu varastoimaan kotona.

 

Satu Hallinen  kiertää Pirkanmaan kuntia ja asiakaskunta on laajentunut koko  ajan. Eniten on rautaa, mutta myös kupari, ruostumaton teräs, alumiini  ja messinki  lähtevät jatkojalostukseen. Kodinkoneet, sähkömoottorit ja sähkölaitteet sekä mm. tiskipöydät ja LVI-tuotteet ovat  käyttökelpoista  romutavaraa.  Akut kelpaavat myös  sellaisenaan , mutta kaapelitavarasta pitää poistaa muovikuoret.

 

Nyt kannattaa tutkia nurkat ja varastojen perät  sekä remonttien jälkeen toimittaa ylimääräiset romut jalostukseen.

 

Uutena kauppapaikkana alkaa toimia myös itsepalvelukioski. Tänne romun tuoja voi viedä tavarat, punnita ja punnituksen perusteella maksu tulee tilille. Tällainen toimipaikka  avataan  syksyn aikana Lempäälään.

 

- - -

 

Mökkipalstakylä yksityisin voimin Vantaalle. Tällaista järkevää toimintaa pitäisi yhteiskunnankin edistää. On todella kestävän kehityksen mukaista elämää lähellä kaupunkia.

 

 

Perinteisesti mm. kaupungit ovat palstoittaneet pieniä alueita siirtolapuutarhoiksi, joissa kaupunkilaiset ovat voineet viljellä vihanneksia ja jonne on voinut rakentaa kevyen kesäasunnon.  Alun perin nämä on jaettu sosiaalisin perustein. Tästä ilmeisesti juontuu että näille on ollut enemmän kysyntää kuin tarjontaa.

 

Nykyään alkuperäinen lähtökohta on muuttunut päätellen palstakylän asukkaiden väestöpohjan laajenemisesta  mm. omistajien vaihduttua.  Nykyään ei ehkä viljelyn merkitys ravinnonsaantimielessä ole niin olennainen. Kuvioihin on tullut järkevä vapaa-ajankäyttö lähellä luontoa ja liikenteellisesti jopa  keskellä kaupunkia.

 

Vantaalainen Linnan kartanon omistaja Tapio Korpivaara on lähtenyt suunnittelemaan 60 mökkipalstan siirtolapuutarhaa. Tämän sijaintipaikka on Keimolan kylä  Vantaanjoen  ja  Königstedin kartanon läheisyydessä. Paikka on rauhallista maalaismaisemaa mutta lähellä kaupunkiasutusta.  Vantaan kaupungin päätöksenteossa hanke on loppusuoralla toteaa Korpivaara ( HS 30.4-17. )

 

Olisikin hauskaa tietää millainen on tällaisen mökkipalstalaisen hiilijalanjälki verrattuna muutaman kerran kesässä   ulkomailla matkailevan  kaukomatkailijan vastaavaan hiilikengänjälkeen.  Tällainen siirtolapuutarhatoiminta on niin luontoa säästävää että  luulisi yhteiskunnan korkeimpien päättäjienkin kiinnittävän asiaan enemmän huomiota.

 

Luonnon kestävyyden kannalta  siirtolapuutarhatoimintaa pitäisi yhteiskunnan vauhdittaa taloudellisesti esimerkiksi verohelpotuksin tai jotenkin muutoin.

 

 Tälle uudelle puutarkakylälle ei suunnitella pitkää rakentamisaikaa vaan valettujen perustusten päälle  pystytetään valmiit kevyt mökkirakenteet.

 

Siirtolapuutarhakylään rakennetaan paljon kestävän rakentamisen laitteistoa, mm. vedettömiä ekokäymälöitä ja aurinkopaneeleja. Viettäväthän siellä monet koko kesän, joten monet perheen kotitalouskoneet ovat tarpeellisia.

 

Tällainen kesäasumisjärjestely on myös omiaan lisäämään asukkaiden yhteistoimintaa mikä vielä lisää viihtyisyyttä.  Myös monia yhteisiä toimintoja pystytään suorittamaan yhteisvoimin toisin kuin normaalissa asumisyhteisössä on tapana. Tällainen vapaa-ajanviettomuoto  antaa mahdollisuuden  elämäntapaan, jossa yhteiskunnan resursseja säästetään ja käytetään järkevästi, esimerkillisesti.

 

- - -

 

Lennokkimarkkinat hurjassa kasvussa ympäri maailmaa. Suomessa käyttö muuttunut huvikäytöstä pääosin ammattimaiseen hyötykäyttöön. Kehityksen nopeus on yllättänyt alan ja asiakkaat.

 

 

Lennokkien  käyttö on eräs harvoja alueita,  joissa ihmisen ja luonnon tavoitteita voidaan viedä eteenpäin  yhdensuuntaisesti.  Ihmiselle suoranainen hyöty on toiminnan helppous ja tietysti turvallisuus. Monissa laitteissa, jotka tekevät saman työn kuin lennokki, mutta jos ihminen on fyysisesti ohjaamassa, laitteiston on oltava aivan toista tasoa, painoa ja kokoa on lisättävä jopa monikymmenkertaisesti.

 

Lennokin käyttöalue on laajentunut  eri alueille koko ajan. Tähän asti on sanottu että vain mielikuvitus on rajana, mutta nyt näyttää että sekin on jo ylitetty. Käyttöalueita löytyy monissa viranomaistehtävissä, turvallisuustehtävissä ja raja- ja merivalvonnassa ja etsinnöissä.

 

Jo ihmisen paino tekee laitteesta aivan toisenlaisen ja tarvittavat turvallisuusvaatimukset myös osaltaan lisäävät painoa ja erilaisia laitteiden ja rakenteiden vaatimustasoa. Myös energiaa, polttoainetta  kuluu  mittavasti enemmän ihmisen ja turvallisuuslaitteiden kuljettamiseen  kuin muutaman kilon painoisen lennokin, droonen käytössä.

 

 Kuitenkin lennokki pystyy monesti tekemään saman työn jopa paremmin kuin ihminen.

Mitättömän kokoisen lennokin luonnolle aiheuttama rasitus on vain murto-osa  vastaavasta ihmisen ohjaamasta laitteesta.

 

Lennokkimarkkinoiden arvioidaan olevan tämän vuoden lopussa yli 5  mrd. euroa koko maailmassa ja ne ovat kohoamassa kaksinumeroisella prosenttiluvulla vuosittain.

 

Suomessakin  näiden droonien käyttöolosuhteet ovat  ehkäpä vaikeista olosuhteistakin johtuen laajat.  Niitä voidaan käyttää tehokkaasti kaikenlaiseen tarkastus-ja tutkimustyöhön. Näissä tehtävissä maastossa taapertava nopeakin jalkamies on etanan  luokkaa.

 

Esimerkkinä laajasta käyttöaluekirjosta mainittakoon mm. konneveteläinen Hytölä Engineering, joka suorittaa  täsmäilmakuvausta ja erilaisia kartoituksia. Koneet on varustettu kameroilla ja  monenlaisilla mittauslaitteilla.

 

Työtä tehdään kaivosyrityksille, metsäyhtiöille,rakennustyömaille  kaavoituskohteillemyrskytuhoalueille ja monille muille vaikeasti päästäville kohteille.  Eräät  yritykset ovat tutkineet myös  laivojen päästöjä ja mm. leväkasvustojen levinneisyyttä vesistöissä.

 

Ylihärmäläinen Raimo Lilja on käyttänyt jo useita vuosia droonea peltokuvioiden analysointiin. Kuvista on helposti nähtävissä kasvuston eri vaiheet ja esimerkiksi lannoituksen ja muiden hoitotoimien, esimerkiksi perunan  multauksen tarpeet  eri lohkoilla.

 

Myös salaojaputkien kunto , sijainti ja uusimisen tarve on yllättäen nähtävissä ilmakuvista keittiön pöydällä paremmin kuin pellon pientareelta.