Uutispoimintoja 24.1.2019

Lähes 200 valtiota osallistui viime joulukuussa YK:n järjestämään ilmastonmuutoksen vastaiseen kokoukseen Puolan Katowicessa.

Kokonaisuuden kannalta kokouksen tulokset olivat paremmat kuin mitä ennakkoon uskallettiin odottaa , totesi ministeri Kimmo Tiilikainen.

 

Itse kokouksen jaksoi kahlata läpi vain muutamia, jotka edustavat valtioiden korkeinta päättäjätahoa.  Suomesta olivat mukana ministeri Tiilikaisen lisäksi mm. pääneuvottelija Outi Honkatukia ja professori Markku Ollikainen.

 

Kokouksen eräänä päätavoitteena oli viedä eteenpäin edellisen vastaavan kokouksen, Pariisin sopimuksen päätöksiä. Katowicessa saatiin päätökseen säännöt Pariisin päätösten mittaamisesta ja raportoinnista. Tämä on se suurin asia, mitä Katowicen kokoukselta lähdettiin hakemaan. Tulevaisuudessa jokaisen maan tulokset tarkistetaan 5 vuotisraportoinnin yhteydessä.

 

Merkittäviin konkreettisiin asioihin voidaan lukea myös periaatepäätös ilmakehän lämpötilan alentamispyrkimys 1,5 Celsiusasteeseen kun Pariisin päätös ilmaistiin lausumalla” selvästi alle 2 astetta ”. Jo näin lyhyessä ajassa huomattiin ettei vain vuoden ikäinen päätöstavoite riitä alkuunkaan. Seuraava kokous on Chilessä tämän vuoden lopulla joten varsin pian näemme onko rimaa taas nostettava.

 

Pienenä kokousnyanssina mainittakoon joidenkin  maiden halu saada vähennykset laskettuna kaksinkertaisina esimerkiksi silloin kun toinen maa maksaa toiselle, joka varsinaisesti toteuttaa vähentämisen. Tästä ei tullut positiivista päätöstä.

 Myös aikaisempaa IPCC-päätöstä vierastettiin niiden maiden toimesta, joiden kansantalouden merkittävä osuus koostuu fossiilisten energialähteiden käytöstä. Tällaisia maita ovat Saudi-Arabia, Kuwait, USA ja Venäjä.

 

Koronivia on nimeltään uusi 3-vuotinen tiekartta, työohjelma. Se käsittelee ruokaturvaa ja maataloutta. Nämä asiat tulevat olemaan korostetusti esillä seuraavissa kokouksissa. Pariisissa vahvistettiin metsäkatoa torjuva ns. Redd + mekanismi, joka on vielä pöydällä, mutta käynnistetään konkreettisesti lähiaikoina.

 

Globaalisti merkittävänä asiana on todettava, että vain EU:ssa on pystytty yhtenäistämään hiilinielujen laskenta. Tämän voidaan arvioida vaikeuttavan metsän laskennallista käyttöä hiilensidontaan vielä pitkään.  Muut maanosat ja  alueet ovat tässä kehityksessä Eurooppaa paljon jäljessä. Niiden metsänkäyttö ja metsänhoito poikkeavat suurestikin keskimääräisestä eurooppalaisesta metsänhoidosta, puhumattakaan esimerkiksi jostain Pohjoismaisesta alan huipusta.

 

Katowicen kokous oli tavallaan pettymys niille, jotka odottivat jotain uutta ja konkreettista metsäohjelmaa, joka olisi paneutunut hiilensidontaan. Nythän kuitenkin on keskityttävä myös hiilensidontaan, jos päästöjen vähentäminen ei riitä kuten monet asiantuntijatahot ovat todenneet. Tämä on tärkeä asia Suomelle ja muille Pohjoismaille, mutta metsänhoito ja hiilinieluasiat ohitettiin kokonaan.

 

 

 

Hiilensidonta kasvavan puuston avulla on käyttökelpoinen koko maailmassa ja se voidaan toteuttaa paljolti ihmistyönä. Tällä menetelmällähän on ehdotettu myös Saharan metsittämistä mm. suomalaisen energia-alan asiantuntija Mika Anttosen toimesta. Jos yleisesti ottaen metsittämistä ei nykyisestä vauhditeta pitää siihen olla todella  painavat syyt, joita ei ainakaan vielä ole esitetty.

 

On huomattava, että YK:n globaalissa ympäristöohjelmassa vaaditaan kaikkia maita noudattamaan metsien hoidon ja käytön osalta kestävää periaatetta.

 

-------

 

 Suomalainen maailman suurin lämpöpuuyritys Lunawood kaksinkertaistaa toimintansa. Hitaasti kasvanut kotimainen havupuu on sopiva ulkokäyttöön pelkällä lämpökäsittelyllä.

 

Tämä tuote on mittatarkka ja myrkytön sekä lahon ja säänkestävä mitkä ominaisuudet varmistavat jatkuvasti lisääntyvän kysynnän. Sen ulkonäkö muuttuu kauniin ruskeaksi kolmipäiväisen lämpökäsittelyn  aikana.

 

Lunawood Oy:n lämpöpuun tuotemerkki on Thermowood jonka tuotannosta menee 95 % vientiin. Tehdasyksiköitä on Kaskisten lisäksi myös Iisalmessa ja Joensuussa. Raaka-aine hankitaan ympäri Suomea 23 eri sahalta, kertoo yhtiön toimitusjohtaja Arto Halonen.  Yritys on investoinnit viime aikoina tehtaiden uunikapasiteettia kasvanutta kysyntää vastaavaksi. Eurooppa on suurin markkina-alue.

 

Vain noin 5 % havupuutavarasta sopii lämpöpuuvalmistukseen. Vaatimuksena on pitkäsyinen havupuu, jota kasvaa vain täällä pohjoisessa. Esimerkiksi virolainen kuusi ja mänty eivät kelpaa. Suurin vaatimus on terveoksaisuus, jota on puussa todella vähän. Havupuun on oltava myös tiheätä ja hidaskasvuista.

 

Lämpöpuun suurimmat käyttökohteet ovat terassit, katot ja seinät. Lämpöpuuta valmistetaan sekä sisä- että ulkokäyttöön. Kuumennusprosessissa käytetään vain vesihöyryä ja lämpöä, joten valmis tuote on täysin myrkytön. Tämä on argumentti, joka ymmärretään ulkomailla. Lämpökäsittelyn aikana otetaan myös pihka pois. Ruskettunut ulkopinta on hyvin verrattavissa monen jalopuun ulkonäköön.

 

Thermowood on lahonkestoltaan asteella kaksi, joten se sopii ulkokäyttöön, mutta ei aivan maata vasten. Siihen tarvitaan alustaksi jokin lahonkesto ykkösen materiaali.  Lunawood valmistaa lämpöpuuta yli 155 000 kuutiometriä ollen tällä määrällä maailman suurin alan tuotantolaitos.

 

-------  

 

Jos tyynysi untuvat on revitty eläviltä linnuilta toivovat nämä hanhet ja ankat että nukkuisit oikein huonosti.  EU-sääntöjen mukaan on elävien lintujen höyhentäminen kielletty. Suomessa käytetään vain sertifioitua untuvaa.

 

Untuva on hahtuvainen höyhenkerros, joka vesilinnuilla on lähimpänä ihoa. Muilla linnuilla ei ole tällaista vedeltä suojaavaa kerrosta. Pääosin untuvaa kerätään  ankoilta ja hanhilta ja vähemmässä määrin haahkoilta. Euroopassa suurimpia untuvan tuottajia ovat Unkari ja Puola. Kiina on myös kansainvälisesti merkittävä alalla.

 

Muutama vuosi sitten ruotsalainen TV-kanava näytti miten eläviltä linnuilta ” revittiin vaatteet” päältä sekä Puolassa että Unkarissa. Tämä esitys osoitti eläinten joutuvan rääkkäyksen kohteeksi tällä menetelmällä. Siitä alkoikin alalla tervehdyttäminen mikä varmistetaan kansainvälisellä sertifioinnilla.

 

Eräs tunnetuimpia sertifiointeja tutkiva järjestö on Textile Exchange halliten mm. Responsible Down Standard ( RDS) -sertifikaattia. Tällä varmistetaan untuvatuotteen sääntöjen, lakien ja hyvien käytäntöjen noudattaminen. Joutsen Finland on suurimpia untuvatuotteiden valmistaja Suomessa. Se käyttää vain sertifioitua untuvaa toteaa toimitusjohtaja Matias Kotkasaari.

 

Suomessa myös Reima käyttää paljon untuvaa mikä hankitaan Kiinasta sertifoiduilta tuottajilta kertoo vientipäällikkö Riikkamaria Paakkunainen. Sertifiointien pääkohtia ovat varmistaa ettei untuvia ole revitty eläviltä linnuilta eikä niitä ole pakkosyötetty.

Pakkosyöttäminen on yleistä esimerkiksi hanhien kasvatuksessa suuren maksan toivossa. Valvonnalla varmistetaan että untuva on otettu teurastuksen yhteydessä. Eläviltä linnuilta voidaan ottaa untuvaa vain sulkasadon yhteydessä määrätyin ehdoin.

 

Haahkan untuvaa kerätään Suomessa alle 100 kiloa vuodessa. Jo tällä määrällä Suomi on maailmassa kolmanneksi suurin Islannin ollessa ykkönen. Haahkanuntuva saadaan haahkan pesästä, jonka haahkaemo on vuorannut itseltään nyppimillä untuvilla. Untuva puhdistetaan käsityönä yhtiön Riihimäen tehtaalla. Tämä puhdistusprosessi on niin pitkä että Joutsen Finland on saanut alallaan ainoana Allergiatunnuksen Suomen Allergia- ja Astmaliitolta.

 

Suomalaiset haahkanuntuvapeitot menevät enimmäkseen Kaukoitään Japanin ollessa suurin ostajamaa. Tällaista peittoa asiantunteva ostaja osaa arvostaa monesta syystä ja eräs suurimpia lienee edullinen hinta, 10000  - 30000 euroa per peitto.

Suomessa käytetään untuvaa, joka saadaan pääosin ankoista ja hanhista. Kynintä suoritetaan Euroopassa, Unkarissa ja Puolassa teurastuksen jälkeen. Luonnostakin saataisiin suuria määriä untuvaa, mutta metsästyksen yhteydessä kerääminen on vaikeaa, käytännössä mahdotonta.

 

-------

 

Vastuullinen viinatehdas Altia sai kansainvälisesti arvostetun palkinnon, ” Green Company of the Year”.  Perusteena tasokas kiertotalousmalli ja toiminnan vastuullisuus.

 

Altian Koskenkorvan tehdas Ilmajoella ottaa vastaan vuosittain 200 milj. kg ohraa pääosin paikallisilta viljelijöiltä. Ohra viljellään keskimäärin alle 200 km tehtaalta ja kuljetaan autokuljetuksin alkoholi- rehu- ja kemikaalituotantoon. Materiaalin 100 % hyväksikäyttö on harvinaista jopa kansainvälisessä mittakaavassa ja tuli näin huomioitua The Drinks Business Green Award 2018 -kilpailussa Lontoossa.

 

Yhtiön markkinointipäällikkö Kirsi Puntila totesikin Altian napanneen palkinnon   isojen tekijöiden nenän edestä”. Hän mainitsi yhtiön pyrkineen vastuulliseen tuotantoon jo ennen kuin siitä tuli trendi. Ohranjyvästä käytetään kaikki mitä erilaisempaan jatkojalostukseen. Viimeisin kehittely on jyväkuoren käyttäminen tehtaan lämmöntuotantoon.

 

Altian kilpailuetuja ovat  kiertotalous, puhdas ohra ja puhdas vesi sekä viljelyn läheisyys. Ohrasta käytetään 24 % viljaviinan tuotantoon. Tuote on kemialliselta nimeltään etanoli, mikä ei tunnu niin houkuttelevalta kuin ne kaupalliset hyvältä maistuvat tuotteet, joiden nimet tämän artikkelin sensori on poistanut väkivaltaisesti tästä tekstistä.

Eräs ehkä uusimpia etanolin käyttökohteita on käyttö maalämmön siirtonesteenä kuljettaen maan alta lämpöä rakennukseen. Tähän se sopii mainiosti koska se ei pilaa pohjavesiä vahingonkaan sattuessa.

 

Rehunvalmistukseen käytetään ohrasta 33  %. Se käytetään pääosin kotieläinrehujen raaka-aineeksi. Rehuteollisuus käyttää ohraa moniin eri rehuvalmisteisiin.

 

Suurin osa ohrasta n. 36 %, käytetään tärkkelyksenä monilla teollisuuden haaroilla. Se on käyttökelpoista paperin sideaineena ja pinnoitteena.  Tärkkelystä käytetään myös mm. lateksien, monien kemikaalien ja prosessoitujen lisäaineiden korvaamiseen. Altian tärkkelys on puhdasta natiivitärkkelystä, joka soveltuu jatkojalostukseen niin entsymaattiseen kuin kemialliseenkin prosessiin. Altia on maailman suurin ohratärkkelystuottaja.

 

Altian tavoitteena on tulevaisuudessa täysin päästötön tehdas kertoo johtaja Hannu Tuominen. Altian nyt saama palkinto ei yllätä Sitran johtaja Mari Pantsaria, sillä  Altialla niin kuin koko Suomessa kiertotalous nähdään laajempana kuin kierrätyksenä. Monissa maissa parannetaan jätehuoltoa mutta Suomessa tavoitellaan teollisuustuotannon menetelmin tilannetta, jolloin jätettä ei synny. Tässä asiassa Pantsar sijoittaa Suomen ja Hollannin samalle tasolle kehityksen eturintamaan verrattuna muihin maihin.

 

-------

 

 Pelastaako Saharan metsittäminen elämän maapallolla kuten Mika Anttonen esittää? Hän on panostanut henkilökohtaisesti kestävään kehitykseen ja sen edistämiseen enemmän kuin arviolta moni valtio.

 

Mika Anttonen, nuori suomalainen energia-alan toimija ja alan yrityksen ST1:n pääomistaja on tehnyt omilla päätöksillään huikean uran ja luonut tyhjästä esimerkillisen yrityksen. Kyllä jo tällä perusteella voitaisiin sanoa että meidän, ainakin tällä alalla, häntä vajavaisempien kannattaisi kuunnella. Vaikealta se näyttää sillä monet, jopa alan lukeneistoon kuuluvat eivät asialle lämpene.

 

Jopa kansainväliset toimijat kiinnittävät huomionsa lähes pelkästään päästöjen vähentämiseen. Kun taas Anttosen teesit paneutuvat tämän lisäksi myös päästöjen, pääosin hiilidioksidin, CO2, poistamiseen, eli imemiseen ilmasta. Periaate-erohan on suurempi kuin miltä se näyttää. Toimitaanko nyt globaalisti jollain teoriapohjalla unohtaen sekä käytännön että lähtökohdat, jossa nyt olemme.

 Eivätkö päättäjät, esimerkiksi YK, näe kokonaistilannetta, jossa suurin argumentti on se että asialla on jo kiire, joka uhkaa mennä ohi. Tämän jälkeen peli on menetetty, eikä vain meidän sukupolvemme vaan myös tulevien osalta.

 

Jos ehdotetut päästöjen vähennykset olisivat varmuudella toimivia ja jopa jo käytössä olisi tilanne turvallisempi.  Näin ei kuitenkaan ole vaan taistellaan sekä pienistä että suurista yksityiskohdista. Jopa tärkeänä pidetyistä mittaus- ja arviointimenetelmistä ei ole saavutettu kansainvälistä yhtenäisyyttä. Myös suuri osa toimenpiteistä, jotka edellyttävät lainsäädännön kautta päästöjen vähentämistä ovat todella vaikeita päättää, kuten esimerkiksi kaikki energian tuhlaus.

 

Mikä tekee hiilensidonnan lisäämisestä esimerkiksi metsittämällä niin vaikean ettei sitä voida tehostaa? Mika Anttonen näkee positiivisena IPCC-raportin, joka korostaa hiilinielujen merkitystä viimeisimmässä raportissaan. Anttonen pitää lähes mahdottomana esimerkiksi sähköautojen lisäämismahdollisuuden Suomen hallituksen ja muiden ammattitahojen kaavailemalla nopeudella. Tässä asiakokonaisuudessa on vielä monta, jopa pääosaa täysin avoinna, vain suunnitelma ja teoria-asteella.

 

Itse ilmastonmuutoksen kannalta on aivan sama, käytetäänkö fossiilisia tai uusiutuvia polttoaineita. Päästöjä tulee joka tapauksessa ja ne olisi saatava mahdollisimman nopeasti pois ja kiertoon takaisin. Saharan metsittäminen toisi työtä Afrikan asukkaille, jota siellä kaivataan.

 Myös noin suuren projektin toteuttaminen antaisi alan opetusta ja koulutusta laajalle alueelle. Anttosen mukaan suomalainen metsänkäyttö kelpaisi malliksi ja esimerkiksi kestävästä metsätaloudesta koko maailmalle.  Metsittäminen  sisältää vähemmän riskejä ja on helpommin toteutettavissa kuin monet muut kokemattomat menetelmät.

 

Pertti  Ratia