Uutispoimintoja 27.3.2017

YK:n määrittelemät Kestävän Kehityksen 17 tavoitetta, Agenda 2030 maailman virallisin tämän alan kehitysohjelma. Tavoitealueet jakautuvat vielä alaohjelmiin.

Kerskakulutuksen aika on ohi, tarvitsemme kohta neljän maapallon verran luonnonvaroja, mahdoton yhtälö, kiertotalous voi pelastaa EU:n Ecodesign-direktiivin avulla.

Hävetkäämme, me kaikki viisaat ihmiset, valaan vatsasta löytyi yli 30 muovipussia. Muovi tukki suoliston, pakkoteurastus.

Suomalaisyritys taltuttaa etelän aaltojen voiman sähköenergiaksi ensimmäisenä maailmassa, kiinnostusta monissa maanosissa.

Valmismatkat vähenevät merkittävästi ei järjen vaan turvattomuuden vuoksi, rangaistus luonnon tuhoamisesta ehkä siirtyy, ehkä ei.

YK:n määrittelemät Kestävän Kehityksen 17 tavoitetta, Agenda 2030 maailman virallisin tämän alan kehitysohjelma. Tavoitealueet jakautuvat vielä alaohjelmiin.

 

Tätä mittavaa ohjelmaa on moitittu liian monipuoliseksi ja hajanaiseksi. Se ei kuitenkaan ole sitä toteaa professori Eeva Furman joka on Suomen Ympäristökeskuksen ympäristöpolitiikkalaitoksen johtaja. Hänet on myös ainoana suomalaisena nimitetty YK:n kestävän kehityksen arviointiryhmän jäseneksi Tämä 15 jäseninen asiantuntijaryhmä on muutama viikko sitten kokoontunut ensimmäistä kertaa New Yorkissa.

 

Professori Furman pitää saamaansa tehtävää kutsumuksena, onhan hän työskennellyt Kestävän Kehityksen parissa jo yli 20 vuotta.  Hän olettaa saaneensa tämän tehtävän koska Suomen nähdään näissä asioissa toimivan käytännönläheisesti ja kokonaisuuksista huolehtien. Tavoitteita ohjelmassa on paljon, sillä tavoitteet saavat kasvot vasta kun niitä tarkastellaan rinnakkain totea Furman.

 

Jokainen maa asettaa täsmällisemmät tavoitteensa omien olosuhteisiinsa perustuen. Olosuhteet maailmassa poikkeavat niin paljon toisistaan että vain muutamaan asiaan huomion kiinnittäminen ei ole järkevää eikä anna oikeata kuvaa. Hän  ottaa käytännön esimerkin, jos vaikka mitataan malarian vaikutusta Suomessa tai jos köyhyyttä mitataan samoilla kriteereillä kuin maailman kaikkein köyhimmissä maissa, ei saada oikein mitään tulkittavissa olevaa tulosta.

 

YK:n   Kestävän Kehityksen luettelo on mielenkiintoinen:

1. Poistaa köyhyys

2. Poistaa nälkä ja edistää kestävää maataloutta, 

3. Taata terveellinen elämä  ja hyvinvointi, 

4. Taata  avoin, tasa-arvoinen ja laadukas koulutus kaikenikäisille, 

5. Saavuttaa tasa-arvo sekä vahvistaa naisten ja tyttöjen oikeuksia, 

6. Varmistaa veden saanti ja kestävä käyttö sekä sanitaatio,  

7. Varmistaa edullinen, luotettava ja kestävä energia. 

8. Edistää kestävää talouskasvua, työllisyyttä ja työpaikkoja, 

9. Rakentaa kestävästi sekä edistää kestävää teollisuutta ja innovaatioita,   

10. Vähentää eriarvoisuutta maiden sisällä ja niiden välillä,  

11. Taata turvalliset ja kestävät kaupungit sekä yhdyskunnat,  

12. Varmistaa kestävä kulutus ja tuotantotavat,  

13. Toimia ilmaston muutosta ja sen vaikutuksia vastaan, 

14. Säilyttää meret ja niiden luonnonvarat sekä käyttää niitä kestävästi,  

15. Suojella maaekosysteemejä, palauttaa niitä ennalleen ja edistää niiden kestävää käyttöä, edistää metsien kestävää käyttöä, taistella aavikoitumista vastaan, pysäyttää maan köyhtyminen ja luonnon monimuotoisuuden häviäminen, 

16.  Edistää rauhaa, hyvää hallintoa ja oikeuspalveluita, 

17.  Tukea Kestävän Kehityksen toimeenpanoa.

 

On selvää etteivät näin lakooniset ilmaisut ole vielä joka tilanteessa suoraan käytäntöön sovellettavissa. Tämän vuoksi jokaisessa maassa tarvitaan omat olosuhteet huomioiva sopeuttaminen eri ammattitahojen toimesta. Palaamme asioihin eri yhteyksissä.

 

Kerskakulutuksen aika on ohi, tarvitsemme kohta neljän maapallon verran luonnonvaroja, mahdoton yhtälö, kiertotalous voi pelastaa EU:n Ecodesign-direktiivin avulla.

 

 

Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen on huolestunut myös Euroopasta sillä noin 40 % kaikesta käyttämästämme raaka-aineesta tuodaan muualta. Totta kai on lähdettävä siitä melkein faktasta ettei ulkopuolisia pelastavia maapalloja ole olemassa vaan meidän on selvittävä itse tämän ainoan maapallomme kanssa.

 

Kulutus on ohjautunut halpojen kertakäyttötuotteiden suuntaan. Kehitystä olisi ohjattava siihen suuntaan että korkealaatuisten tuotteiden valmistaminen ja käyttö olisi nykyistä kannustavampaa. Kestävä kiertotalous pelastaisi nykyisestä pulmasta. Se on myös työllistävää kestävää taloutta.  On arvioitu että kiertotalous toisi Eurooppaan 1,2 – 3 milj. uutta työpaikkaa vuoteen 2030 mennessä.

Ecodesign –direktiivi vaatii lähtemään kestävälle linjalle jo tuotteen suunnittelusta. Valmistavan yrityksen on pystyttävä tekemään suunnitelma, jolla tuotteen materiaali toimitetaan takaisin luontoon.

 

Sitä ennen on käytävä lävitse kaikki kiertotalouden, vuokratalouden, leasing-järjestelmän ja muiden vastaavien mahdollisuudet.

 

Kun kaikki mahdollisuudet on käytetty tuote palautetaan luontoon, ei kaatopaikalle niin kuin tähän asti. Palauttaminen tapahtuu oikeaan olomuotoon muutettuna.

 

Kiertotalouden vertailu ei ole vielä riittävästi mahdollista, sillä vertailukelpoiset mittarit puuttuvat. Suomessa kiertotalouden alueella on huippuosaamista. Mitä kalliimmasta tuotteesta on kysymys sitä paremmin ymmärretään vuokraamis- ja erilaiset yhteiskäyttömahdollisuudet.

 

Onhan esimerkiksi auton huollossa työtä monen vuoden ajaksi, huoltoa ja kunnossapitoa. Se on työllistävää ja kestävää kehitystä parhaimmillaan.

 

 

Hävetkäämme, me kaikki viisaat ihmiset, valaan vatsasta löytyi yli 30 muovipussia. Muovi tukki suoliston, pakkoteurastus.

 

 Norjassa Bergenin edustalle ajautui muutama viikko sitten niin huonokuntoinen nokkavalas että se oli lopetettava. Teurastuksen yhteydessä havaittiin valaan syöneen suuren määrän muovipusseja ja muuta muoviroskaa. Se oli vaivannut valasta jo pitkän aikaa ja heikentänyt sen kuntoa.

 

Maailman talousfoorum on arvioinut että v. 2050 merissä on muovia enemmän kuin kalaa. Joten ei tarvita kristallipalloa eikä ennustajan lahjoja jos arvioidaan että juuri kuollut valas ei ole lajinsa viimeinen muovipusseihin menehtynyt.

 

On epäiltävissä että huonokuntoisia ja tähän tautiin kuolevia valaita juuri nytkin kärsii jossain meren syvänteessä puoli tajuttomina.

 

Muovikasseja ja pusseja valmistetaan jo nyt biohajoavista materiaaleista, mutta niiden hajoamisajat lienevät tällaisiin tilanteisiin liian pitkiä.

 

Tämäkään uutinen ei liene vaikuttanut ympäristö- ja eläinsuojelujärjestöjen yleensä väkeviin toimiin.  Onko liian naivi ehdotus vaatia esimerkiksi loistoristeilijöihin haaveja tai muita vastaavia laitteita joilla voitaisiin nyt meressä olevat muovit saada pois, ainakin näiltä reiteiltä. Olisipa näilläkin kalliilla laitteilla jotain luonnon kannalta perusteltua tehtävää.

 

Vaikka tästä eteenpäin saataisiinkin materiaaleja, jotka hajoavat kylmässä merivedessä, on nyt jo merissä olevan muovin määrä hälyyttävä.

 

EU:ssa on valmisteltu kieltoa ilmaiseksi jaettaville ohuille muovipusseille, mutta hyväksyttynä tavoitteena on puolittaa muovipussien käyttö v. 2019 mennessä ja neljäsosaan vuoteen 2025 mennessä. Mainittakoon että Kiinassa muovikassien käyttö on kielletty jo v.2008.

 

Valtamerissä arvioidaan nyt olevan 150 miljoonaa tonnia kelluvaa roskaa.

Nukkukaamme yömme tosi huonosti, huonosti voi luontokin.

 

 

Suomalaisyritys taltuttaa etelän aaltojen voiman sähköenergiaksi

ensimmäisenä maailmassa, kiinnostusta monissa maanosissa.

 

Voimalatyyppi perustuu täysin suomalaisen sukeltajan ideaan, jonka hän keksi seuratessaan laivanhylkyä, jonka kylkeä pohja-aallokko liikutti edes-takaisin.  Tältä pohjalta Rauno Koivusaari lähti kehittämään voimalaitosta. Koevoimala rakennettiin Portugaliin. Voimalan vedessä  oleva siipi on sijoitettu pituussuunnassa pohjaan noin 12- 15 metrin syvyyteen.

 

Meren pohja-aallot liikuttavat alapuolelta pohjaan saranoitua siipeä.

 Tästä eteenpäin voima siirtyy hydraulisesti. Aaltojen vääntövoima muutetaan tasaiseksi typpisäiliöiden avulla, sillä ilman tätä iskunvaimennusta liike olisi epätasainen ja nykivä.

 

Voimala toimii lähellä rantaa eikä täten tarvitse kaapelointia eikä erikoista ankkurointia.

 

Tämä koevoimala on teholtaan n. 300 kW käsittäen 3 heiluvaa siipeä. Nämä ovat 12 m korkeita ja 10 m leveitä. Se on myös maailman ensimmäinen tämäntyyppinen voimala, joka on kytketty toimivaan sähköverkkoon ja antaa sähkön sadoille perheille.

 

Tällainen aaltovoimala toimii parhaiten suurten merien rannikolla, kaikista parhaiten länsirannoilla. Maapallon tuulien suunta ja maapallon pyörimissuunta sekä korkeat aallot ovat edellytyksenä voimalan sijoittamiselle.

 

Asiantuntijat väittävät aaltovoiman olevan suurin uusiutuvan energian muoto, joka on vielä täysin valjastamatta hyötykäyttöön. On laskettu aaltovoiman suuruuden olevan tuuli- ja aurinkoenergian luokkaa. Brittiläinen Carbon Trust-järjestö arvioi koko maapallon energiasta voitavan saada n. 10 % aaltoenergialla.  Euroopassa aaltoenergian käyttömahdollisuus on tätäkin suurempi.

 

Aaltovoimala voidaan sijoittaa mereen lähes näkymättömiin eikä se muutoinkaan häiritse ympäristöä eikä luontoa.

 

Valmismatkat vähenevät merkittävästi ei järjen vaan turvattomuuden vuoksi, rangaistus luonnon tuhoamisesta ehkä siirtyy, ehkä ei.

 

Valmismatkoista ollaan pikku hiljaa siirtymässä reittimatkoihin, kaupunkilomiin ja lyhyempiin lentomatkoihin. Aurinkomatkojen toimitusjohtaja Timo Kousa kertoo Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan matkojen vähentyneen 42 %. Kovimmin on vaikuttanut Turkin vallankaappaus.

 

Tällainen kaukomatkailu ei kylläkään ole operatiivisesti luonnon mukaista, vaan sitä voidaan pitää jopa joissakin tapauksissa luonnon tuhoamisena. Sen vuoksi tämä uusi suuntaus on luonnonkin kannalta paljon hyväksyttävämpää.

 

Perusteet ovat monasti muuta kuin luonnon ja ympäristön hyväksymiä. Monia matkoja voidaan kuitenkin perustella kulttuurituntemuksen lisäämisellä. Tällainen uusi painotus kaupunkimatkoihin varmasti puoltaa tätä kulttuurinäkemystä. Ollaanhan siinä  tekemisissä todellisen elävän arkielämän kanssa.  Ei ole keinotekoisia hotellikaupunkeja vaan paikalliset ihmiset elävät normaalia elämäänsä, ja yöpymiset tapahtuvat muutakin käyttöä varten rakennetuissa hotelleissa. Majoittuminen voi tapahtua kestävän kehityksen mukaisesti vaikka ihmisten kodeissa.

 

Mikään taho ei ole tehnyt selvitystä lentomatkailun vaikutuksesta luonnon tasapainoon. Myös alan ammattijärjestöt ovat myös olleet hyvin vaiteliaita tästä. Lentopolttoaine on eräs vaikeimmin saatavissa olevista hiilivedyistä.  Öljyn koko jalostusprosessissa sitä saadaan vain alle 10 %, joten näille muille polttoaineille on löydettävä käyttöä, mieluummin mahdollisimman ekologista. Silti on kysymyksessä fossiilinen, määrältään rajallinen polttoaine.

 

Kaupunkilomia voidaan toteuttaa myös helposti ekologisemmilla kulkuvälineillä kuin lentäen.

 

Lomaan panostetaan niin paljon että siitä toivottaisiin saatavan jotain lisäarvoa, joko henkistä, tiedollista tai fyysistä.  Joskus voi käydä niinkin, että saavutettu lisäarvo on erilaisista olosuhteista johtuen negatiivinen, kahden viikon ripuli.