Uutispoimintoja 30.12.2015

Puusta vaatteita ja makkarankuoria
Fuusioreaktorin koekäyttö onnistui
Muovin kierrätys aloitetaan Suomessa
Asvalteeni lämpö- ja sähkövoimalan polttoaineeksi Porvoossa
Metsä vähentää ilmaston CO2 –päästöjä

Puusta vaatteita ja makkarankuoria

Sellusta saadaan pian valmistettua tekstiilejä myrkyttömin menetelmin.  Uusia menetelmiä on kehitetty VTT:n

ja Aalto Yliopiston toimesta. Puumateriaalista tehdyt vaatteet kuormittavat ympäristöä vähemmän kuin puuvillan kasvatus ja öljystä valmistetut tekokuidut, viskoosit. Aikaa kuluu vielä muutama vuosi kertoo professori Ali Harlin VTT:ltä. Nykyään yli puolet ihmiskunnan käyttämistä vaatteista on öljypohjaista viskoosia.

Selluloosasta on Suomessa tehty kankaita jo ennen sotia. Säteri eli tekosilkki oli tiivistä, liukasta ja lämmöneristyskyvyltään huonoa. Silla, vistra oli samantyyppistä, mutta huonommin kulutusta kestävää. Sillaan sekoitettiin puuvillaa tai villaa käyttökelpoisuuden lisäämiseksi.

Nykyiset selluloosan muuntokuidut ovat ovat mukavampia, mutta valmistuksessa on käytettävä rikkihiiltä, joka on myrkyllinen ja syöpää aiheuttava. Viskoosin tuotanon ennustetaan näistä syistä loppuvan pian koko maailmassa toteaa professori Ilkka Kilpeläinen Helsingin Yliopistosta. Joissakin makkarankuorissa käytetään myös vielä viskoosia.

Fuusioreaktorin koekäyttö onnistui

Fuusioydinvoima on vielä täysin teoreettista ja monet asiantuntijat ovat sitä mieltä ettei fuusiomenetelmä tule koskaan hyötykäyttöön. Saksalainen stellaattori-tyyppinen koevoimala on onnistunut tuottamaan fuusioplasmaa. Onnistunutta koetta pidetään merkittävänä askeleena. Fuusioreaktori kuumentaa vetykaasua plasmaksi, joka on miljoonia asteita kuumaa, kuten auringossa. Tässä kokeessa ei käytetty vetyä vaan heliumia.

Plasma on aineen neljäs olomuoto, kaasumaisen, nestemäisen ja kiinteän ohella. Plasmassa elektronit ovat irronneet atomeista. Mikään tunnettu aine ei kestä tällaista lämpötilaa, vaan plasma on pidettävä irti fuusiokammion seinämistä magneeteilla.

Tämä Greifswaldin reaktori , stellaattori , on vain koelaitos jolla pyritään saamaan kokemuksia plasman hallinnasta. Sillä ei edes yritetä ratkaista maailman energiaongelmaa. Teoreettisella pohjalla ollaan sitä mieltä, että jos fuusioydinvoima toteutuisi josku käytännössä, maailman energiapulmat olisivat ratkaistu.

Tokamak-fuusioreaktori on laitos, jota rakennetaan Eurooppalaisena yhteistyönä Ranskaan valmistuvaan Iter-voimalaan. Monet asiantuntijat ovat vakaasti sitä mieltä ettei fuusiovoimaa pystytä koskaan valjastamaan käytännön energiatuotantoon.

Jokaiseen yli 10000 asukkaan taajamaan tulee lähiaikoina muovin keräyspiste. Tämän lisäksi 450 keräysastiaa sijoitetaan paikkoihin, joissa muovijätettä syntyy erittäin paljon.

Tämä keräystoiminta on vapaaehtoista, mutta siitä on oltu jo pitkään kiinnostuneita ja on ihmetelty, miksi keräystä ei ole aloitettu aikaisemmin.

Muovijätepisteisiin voi tuoda kierrätykseen tyhjiä puhtaita muovipakkauksia, kuten pesuainepulloja, jogurttipurkkeja, mehukanistereita sekä leikkele- ja juustopakkauksia.

Muovin keräys on osa uudistusta, jossa vastuu pakkausjätteen kierrätyksestä siirtyy kunnilta pakkausjätteen tuottajille.

Asvalteeni lämpö- ja sähkövoimalan polttoaineeksi Porvoossa

Neste tekee suuren investoinnin, n. 400 milj. euroa.  Yhteistyökumppanina Nesteen kanssa on Veolian ja Borealiksen  yhteisyritys  Kilpilahti Power Plant. Käyttöönoton jälkeen sähkö myydään alan markkinoille.

Teknisenä toteutuksena rakennetaan kolme uutta höyrykattilaa ja vastapaineturbiini.  Höyryntuotantokapasiteetti on 450 megawattia ja sähköntuotantoa 30 megawattia.

uuden voimalan yksiköt käyttävät polttoaineena Nesteen ja Borealiksen tuotannon sivutuotteita, joista merkittävin on asvalteeni, kertoo johtaja Markku Korvenranta Borealiksesta.

Asvalteeni on erittäin raskas öljyjae, joka on huoneenlämpötilassa kiinteä.  Neste erottaa öljystä asvalteenin pois, joten dieseliä saadaan samasta raakaöljymäärästä enemmän.

Voimalan rakentaminen on tarkoitus aloittaa v. 2016 alussa ja valmistuminen ajoittuu parin vuoden päähän. Voimala tulee täyttämään kaikki uusimmat ympäristövaatimukset, mm. Euroopan Komission teollisuuspäästödirektiivin säännökset.

Hanke on eräs Suomen suurimpia, tällä hetkellä suunnitteilla olevia suunnitelmia.

Neste omistaa yhteisyrityksestä 40 %, Veolia 40  %  ja Borealis 20 %.

Vain kasvava metsä toimii hiilinieluna

Sekä puun että kaiken muun hiili –pohjaisen materiaalin polttaminen lisää ilman CO2 –päästöjä.  Niitä ei voida korvata millään muulla keinolla kuin sitoa ilmaan tullutta hiilidioksidia kasvavaan kasvimassaan niin paljon kuin mahdollista. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vain kasvava metsä ja kasvava muu vastaava kasvualusta pystyvät sitomaan hiilen  (  C  ) ja vapauttamaan  hapen ( O ).  Kasvunsa lopettanut, vaikkakin pystyssä oleva metsä ei sido hiiltä. Hiili on silloin varastoituna hiilivarastossa, esim. puussa.

Jos puu käytetään rakennusmateriaalina niin, ettei se pääse lahoamaan , palamaan, pysyy hiili

varastossa ollen näin hiilikierron ulkopuolella. Kasvualusta, jossa tämä puu ( tai mikä tahansa kasvava kasvi) on suoritetun korjuun jälkeen välittömästi  käytössä uudelleen kasvualustana, hiilinieluna.

Euroopan Metsäinstituutti ( EFI ) julkaisi hiljattain Pariisissa raportin, jonka mukaan EU-maiden  metsien rooli ilmastonmuutoksen hillitsemisessä voi olla merkittävästi nykyistä suurempi.

EU:n alueella  olevien metsien ja niiden käytön on arvioitu aiheuttavan hiilidioksidipäästöjen vähenemisen, joka vastaa suruudeltaan 13 % EU:n kokonaispäästöistä.

Ilmastonmuutoksen arvioidaan aiheuttavan Suomessa keskimääräistä suuremman lämpötilan nousun.  Tämä tarkoittaa muutoksia kasvilajeihin ja metsien hoitoon.

Pertti  Ratia