Suomen Lions-liitto ry

LIONS-PIIRI 107-N ry

Itäinen Helsinki, Vantaa ja Itä-Uusimaa

Uutispoimintoja 8.7.2016

Puurakentamiselle on tilaa niin Suomessa kuin ulkomaillakin.

Jätemäärä vain 20% alkuperäisestä, kutistaminen paikan päällä.

Jakamistalous kehittyy voimakkaasti, pelisäännöt puuttuvat.

Suurvalta tuli Suomen naapuriin. Norjassa 100-kertainen sähköautomäärä meihin verrattuna.

Hävikkimestarin avulla ravintolan ruokahävikkiä vastaan.

 

 

Puurakentamiselle on tilaa niin Suomessa kuin ulkomaillakin.

 

Rakentaminen kokonaisuutena tuottaa hiilidioksidia n 1/3 ihmisen tuottamasta hiilidioksidin kokonaismäärästä. Rakennukseen sijoitettu puuaines ja niin ollen myös koko hiilimäärä on poissa luonnon hiilikierrosta niin kauan kunnes rakennuksen puumateriaali poltetaan tai se mädäntyy. Puurakennus toimii näin todellisena hiilivarastona.

 

Suomessa puu on yleisin pientalojen rakennusmateriaali.. Suurempia rakennelmia ja kerrostaloja rakennetaan puusta hyvin vähän,  puun osuuden ollessa vain n. 1 %. Sekä teknilliset että kansantaloudelliset syyt puoltavat puumateriaalin lisäämistä tällä sektorilla. Myös puuta pidetään hengittävänä materiaalina terveellisenä rakennuksissa. Asiasta ei liene tutkimuksia, mutta yleinen käsitys on ettei puurakenteisiin ilmaannu helposti homeita jos rakennuksen ilmanvaihto on kunnossa.

 

Puurakentamisen esteinä on ollut mm. eri rakennusmateriaalien erilainen kohtelu rakennusmääräysten osalta. Myös eri maissa materiaaleja on kohdeltu erilailla mikä on osaltaan vaikeuttanut puumateriaalin käytön laajentumista. Nyt näihin asioihin on kiinnitetty huomiota myös valtionhallinnon yläpäässä ja on pyritty myös rahoitusteitse edistämään puun käyttöä rakennuksissa. 

 

Puurakentamisen tiellä olevien esteiden poistamisesta ovat tuoneet esille mahdollisuuksia  mm.  Elias Hurmekoski, joka on tutkijatohtori Euroopan metsäinstituutissa ja Lauri Hetemäki , joka on saman laitoksen apulaisjohtaja ja professori Itä-Suomen yliopistossa.  Heidän eräs suuri huolensa on saada rakentamisen ympäristövaikutuksia kokonaisvaltaisesti pienennettyä.      

 


Jätemäärä vain 20% alkuperäisestä, kutistaminen paikan päällä.

 

Suomalainen Kirkkonummella toimiva yritys, Ecolution on kehittänyt laitteet ja menetelmät, joilla biologisen jätteen määrä saadaan” puserrettua” paikan päällä vain 1/5 osaan alkuperäisestä. Nykyisin esim. pääkaupunkiseudun biojätteet kuljetetaan käsittelemättöminä poltettavaksi Lahteen tai Forssaan.  Uusi järjestelmä aivan käänteentekevä. Monilla on se käsitys, että kun jätteet on saatu auton kyytiin ovat asiat kunnossa.

 

Tällä uudella menetelmällä 4 kuormaa viidestä voidaan jättää ajamatta. Nimittäin ei se kuorma-autokyyti ihan päästötöntä ole vaan voidaan laskea hyvin 1 litra naftaa jokaiselle ajetulle tehokilometrille. Ympäristövaikutus on käytännöllisesti katsoen sama kuin joka kilometrin kohdalle  kaadettaisiin litra naftaa tien varteen.

 

Tässä uudessa pienreaktorissa ei tarvita lisäaineita vaan mikrobiologinen prosessi toimii ilman kemikaaleja. Käsittely kestää n. 2 viikkoa. Lopputuloksena syntyy fosfori- ja typpipitoista lannoitemateriaalia ja kuivaa muovipitoista jätettä, joka on polttokelpoista.

 

Tämä uusi Ecolution- bioreaktori on kooltaan n. kuorma-auton lavan kokoinen, joten sen sijoittaminen ei tuota vaikeuksia. Reaktorin kapasiteetti on 1000-1500 tn. vuodessa Se voidaan sijoittaa kauppakeskuksen ja asuinrakennusten lähelle koska se ei aiheuta hajuhaittoja. Teho riittää yhden keskikokoisen kauppakeskuksen tai asuinkorttelin tarpeisiin.

 

Toiminta on vielä tuotekehitys- ja pilottivaiheessa. Saadut kokemukset ovat hyviä ja mielenkiintoa on osoitettu runsaasti myös Suomen rajojen ulkopuolelta.

 

 

Jakamistalous kehittyy voimakkaasti, pelisäännöt puuttuvat.

 

Euroopan komission varapuheenjohtaja, komissaari Jyrki Kataisen toiminta-alueeseen kuuluu myös jakamistalouden oikeanlaatuisen kehityksen viitoittaminen ja turvaaminen. Hän toteaa että voimakkaassa kasvussa oleva uusi ala tarvitsee kyllä sääntelyä, mutta sen pitää omata riittävät perusteet. Toiminnallisesti ja hallinnollisesti ei aina ole helppoa vetää rajaa satunnaisen ja ammattimaisesti harjoitettavan toiminnan välille.

 

EU:ssa jakamistalous on liikevaihdoltaan v. 2014 – 2015 lähes kaksinkertaistunut, jota kehitystä tuskin mikään yksittäinen toiminnan ala pystyy ylittämään. Sinänsä jakamistalous on luonteeltaan kestävän kehityksen ydinaluetta. Siinähän käytetään tähänastista laajemmin ja pienin peruspanostuksin jo olemassa olevia resursseja, niin henkisiä kuin fyysisiäkin.

 

Suomessa ehkä jakamistalous tuli tunnetuksi Uber-kuljetusjärjestelmän kautta. Toinen Suomeen tullut jakamistalous on Airbnb, jossa yksityiset ihmiset vuokraavat tyhjiä asuintilojaan. Myös ns. aikapankkijärjestelyt, joissa ihmiset vaihtavat osaamistaan ja palveluja ovat kovasti laajenemassa. Hyvin monissa tapauksissa alalla toimivat yritykset näkevät tämän uuden toimintamallin häiritsevänä tekijänä.

 

Yhteiskunnat kehittyvät nopeasti ja monella alalla ehkä liiallisuuksiinkin mennyt sääntely saattaa aiheuttaa alan kehityksen vaikeutumista, jopa hidastumista. Pahin tilanne lienee kuitenkin sellainen, että jokin toiminto jää kokonaan tekemättä kun se on säännelty käyttäjälle liian vaikeaksi. Jotta tällaisilta vältyttäisiin, pitäisi alalle saada säännöstö, joka pikemminkin edistäisi toiminnallista kokonaisuutta. Tässä yhteiskunta esimerkiksi verotuksella ja operointia ohjaavilla säädöksillä on avainasemassa.

 

 

Suurvalta tuli Suomen naapuriin. Norjassa 100-kertainen sähköautomäärä meihin verrattuna.

 

Öljymaa Norjaa on tituleerattu sähköautojen suurvallaksi sillä sähköautokanta on kasvanut siellä todella nopeasti.  Syynä ei ole öljyn korkea hinta vaan Norjan valtion suhtautuminen sähköautoiluun. Norjassa sähköauton omistaja ei saa etuja valtiolta vaan valtio ottaa ne muilta autoilijoilta. Norja on lähtenyt tukemaan sähköautoja jo ostohetkestä lähtien. Sähköauton edullisempi hinta perustuu siihen, että muille autoille on lisätty verotusta.

 

Sähköautoilun edut ovat niin mittavat, että oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon nimissä saattaisi jokin alan ammattihenkilö esittää kysymyksiä. Sähköautoilija saa Norjassa mm. ilmaisia parkkipaikkoja Myös sähköauto on verovapaa eikä tiemaksuja tarvitse maksaa.

 

Sähköautojen myynti alkoi kasvaa Norjassa v. 2011 kun täyssähköauto Nissan tuli myyntiin. Energiatehokkuudeltaan sähköautoa pidetään ylivoimaisena muihin moottoreihin nähden. Sähköauton korkea hinta ja akkutekniikka vaativat vielä paljon kehittämistä. Norjassa sähköä pidetään puhtaana sillä se tuotetaan lähes kokonaan vesivoimalla.

 

Norjassa on autoja kaikkiaan 2,5 milj. josta sähköautojen määrä on n. 85000 edustaen  n. 3 % maan autokannasta. EU:n tavoitteena on tehdä liikenteestä käytännössä päästötöntä v:een 2050 mennessä.

 

Sähköauto tekniikaltaan on paljon helppokäyttöisempi ja toimintavarmempi kuin muut moottorirakenteet.  Mitä pienempi ajoneuvo on ja mitä lyhyempiä  matkoja ajetaan sitä järkevämmäksi ja helpommaksi osoittautuu sähköauton käyttäminen.

 

Suomen hallituksen ohjelmaan on kirjattu biopolttoaineiden käytön lisääminen. Suomessa biopolttoaineiden tuotannolla on myös kansantaloudellinen ja työllisyyspoliliittinen merkitys.

 

 

Hävikkimestarin avulla ravintolan ruokahävikkiä vastaan.

 

Hävikkimestari ei ole uusi ammattikunta, joka pyrkii lisäämään hävikkiä, vaan päinvastoin. Lassila & Tikanojan ympäristöjohtamisen asiantuntija Lotta Toivonen ja ympäristöpalveluiden liiketoimintapäällikkö Iida Vakkuri ovat kehittäneet sovellutusta nimeltä hävikkimestari. Tämän sovellutuksen avulla tuotettu tieto auttaa löytämään järkevimmät toimenpiteet hävikin vähentämiseen.

 

Tämä toiminta on kohdistettu ravintoloihin ja opiskelijaruokaloihin. Ruokahävikki on ravintoloissa mittavaa luokkaa, joten siihen kannattaa kiinnittää huomiota. Suomessa lasketaan heitettävän ravitsemuspalveluissa roskiin n. 80 milj. kg syömäkelpoista ruokaa, rahassa mitaten . 400 milj. euroa. Henkilöstö- ja opiskelijaravintoloiden hukkamäärä on peräti 25 %.  Määrät ovat  mittavia.

 

Yhteistyö aloitettiin muutamien pilottiravintoloiden kanssa. Jo tuossa vaiheessa nähtiin että henkilö-kunta otti asian omakseen. Ilmeisesti sitä on mietitty yksilötasolla kun on nähty miten hyvää ruokaa menee roskiin.

 

Ravintola voi vähentää ruokahävikkiä tiedolla.  Asiakkaiden käyttäytymistä seurataan, tarjoiluastioiden kokoa muutetaan saatujen kokemusten perusteella, ruokalistoja kehitetään, erävalmistusta lisätään, tilaukset perustuvat tarkkoihin tietoihin, kylmiön kierto pidetään oikeana yms.

 

Lassila& Tikanoja haluaa yhdessä asiakkaiden kanssa muuttaa kulutusyhteiskuntaa enemmän kiertotalousyhteiskunnan suuntaan. Kiertotalouteen siirtymisessä on kysymys  arvomaailman muutoksesta koko yhteiskunnassa järkevämpään, kestävämpään suuntaan.

 

 

 

 

 

Viestintävastaava


Toimittaja


Sosiaalinen media


Seuraa meitä
Facebook
Instagram