Suomen Lions-liitto ry

LIONS-PIIRI 107-N ry

Itäinen Helsinki, Vantaa ja Itä-Uusimaa

Uutispoimintoja 9.6.2016

Kauhavalla poltettiin tuoretta puuta vahingossa, hyvillä palamistuloksilla.

Vihreät bondit osoittavat sijoittajien suurta kiinnostusta ilmasto- ja ympäristöhankkeisiin.

Evoluutio valjastettu ihmisen käyttöön luonnon kädenjälkiä parantamalla.

Vantaalla kivihiili vaihtuu  kotitalousjätteeksi, uusi jätevoimala tuottaa sekä sähköä että kaukolämpöä.

Perheautojen yhteiskäyttöä toteutetaan koko maassa.

Maan uumenissa on lämpöä lähellä, miten saadaan lämpö ylös, Espoossa porataan 7 km:n reikiä.

 

 

 Kauhavalla poltettiin tuoretta puuta vahingossa, hyvillä palamistuloksilla.

 

Uudessa lämpövoimalassa on käytössä uudenaikainen palokaasupesuri, joka on suunniteltu tehokkaaseen hukkalämmön talteenottoon, kertoo laitoksen johtaja Ari-Matti Mattila. Polttokokeilujen yhteydessä sattui  vahinko. Polttoon laitettiin suoraan metsästä tuotua tuoretta haketta.

 

Tuoreen hakkeen palamista seurattiin ja havaittiin, että palaminen oli täydellistä, häkäarvot ( CO) täysin olemattomat ja lämpöä kehittyi enemmän kuin aikaisemmin. Eihän sen nyt näin pitänyt mennä, odotettiin huonoa tulosta, mutta kun asia valkeni, ei tulokseen petytty. Tajuttiin että tässä saatetaan olla suurten asioiden kynnyksellä.  Saadut tulokset osoittivat  saadun kymmeniä prosentteja parempia tuloksia, enemmän energiaa kuin aiemmin. Ovatko siis esi-isämme jo tuhansia vuosia kuivanneet turhaan polttopuunsa!

 

Asiaa lähdettiin tutkimaan laajemmin. Professori  Jouko Laasasenaho löysi heti yhtymäkohtia puun fysiologiasta. Talvella puussa säilyy energiapitoisia, haihtuvia aineita. Kun puu syksyllä valmistautuu talveen, tapahtuu kemiallisia muutoksia, jotka nostavat puun sisältämien energiapitoisten aineiden määrää. Tällaisia aineita ovat mm. monoterpeenit, isopreenit ym. Näiden monien aineiden lämpöarvot ovat paljon korkeammat kuin muun puuaineksen, joten varsinkin talviaikaan ne ovat tehokasta lämmitysmateriaalia.

 

Energia-ala onkin lähdössä tutkimaan koko talviajan polttopuulogistiikkaa kaadosta, kuljetuksesta ja varastoinnista lähtien. Jos nämä ennakkonäkymät osoittautuvat oikeiksi myös käytännössä, voidaan alalle  odottaa saatavan todella mittavia uusia energiatehokkaita menetelmiä.

 

 

Vihreät bondit osoittavat sijoittajien suurta kiinnostusta ilmasto- ja ympäristöhankkeisiin.

 

Vihreiksi bondeiksi nimitetään joukkolainoja, jotka kohdistuvat mm. uusiutuvan energian hankkeisiin. Finanssimaailma on osoittanut suurta kiinnostusta sijoittaa ilmasto- ja ympäristöhankkeisiin. Bondit ovat joukkolainoja, jotka kohdistuvat tarkkojen kriteerien mukaan arvioituihin ympäristömyönteisiin kohteisiin.

 

Kuntarahoitus on ensimmäinen suomalainen , joka myy sijoittajille vihreän joukkovelkakirjalainan, bondin. Suuruudeltaan tämä bondi on n. 500 milj. euron luokkaa.  Se tulee myyntiin syksyllä ja liikkeellelaskuvaluutta päätetään myöhemmin, kuitenkin ennen emissiota. Ns. korvamerkittyjä hankkeita on suomalaisista kunnista löytynyt jo 250 milj. euron arvosta kertoo Kuntarahoituksen rahoituspäällikkö Antti Kontio.

 

Vihreän rahoituksen saajille  houkuttimena on tavallista edullisempi laina silloin, kun rahoitus kerätään vihreänä bondina. Tämän vuoksi laina kannattaa ottaa vihreänä. Toisaalta työtä teettää kohteesta kerättävä yksityiskohtainen informaatio. Mukaan on tulossa sekä pieniä että suuria kuntia.

 

Mukaan on hyväksytty kuntien ja kaupunkien investointeja mm. sähköbusseihin, metroon, älykkäisiin katuvalaistusverkkoihin, jätevesiratkaisuihin, monipuoliseen uusiutuvaan energiaan, energiatehokkuuteen ja kestävään rakentamiseen.

 

Maailmalla kanavoidaan entistä enemmän ympäristöystävällisiin ja eettisesti kestäviin ratkaisuihin. Eritoten ns. institutionaaliset sijoittajat, eläkeyhtiöt, pankit, sijoitusrahastot, ovat lähteneet vastuullisen sijoittajan linjoille. Viimeiset liikkeellelaskut ovat olleet koko ajan ylimerkittyjä. Vastuulliset sijoitushankkeet ovat haluttuja. Vihreiden bondien markkinat ovat kasvaneet voimakkaasti maailmassa niin että tänä vuonna kokonaismäärän arvioidaan nousevan  180 miljardiin dollariin.

 

Vihreitä bondeja ovat sijoittajille tehneet  useat monikansalliset julkiset toimijat. Tällaisia ovat esimerkiksi Euroopan Investointipankki, EIB, ja kansallisvaltiot, joista näkyvin lienee Kiina. Eri puolilla maailmaa myös yritykset tulevat mukaan, mutta esimerkiksi Green Bondia ei ole Suomessa vielä laskenut liikkeelle yksikään yritys.

 

 

Evoluutio valjastettu ihmisen käyttöön luonnon kädenjälkiä parantamalla.

 

Tästä keksinnöstä käytetään nimeä, suunnattu evoluutio. Sen kehitteli amerikkalainen biokemisti Frances Arnold, jolle luovutettiin Helsingissä muutama viikko sitten Millenium-palkinto. Ihminen on jalostanut tuhansia vuosia sekä eläimiä että kasveja valintamenetelmällä uusiin käyttötarkoituksiin. On valittu hyödyllisiä ominaisuuksia omaavia yksilöitä jatkamaan sukua.

 

Pari vuosikymmentä sitten avautui aivan uusi jalostuksen alue.  Ymmärrettiin ryhtyä parantelemaan elintärkeitä entsyymejä. Nämä tehostavat ja sujuvoittavat kemiallisia reaktioita eliöissä ja muuntavat yhdisteitä toisiksi. Tätä sanotaan suunnatuksi evoluutioksi, josta Tekniikan Akateemiset palkitsi Frances Arnoldin Millenium-palkinnolla.

 

Arnoldin menetelmällä valmistetaan mm. lääkkeitä,elintarvikkeita, paperia ja polttoaineita eri puolilla maailmaa.  Menetelmä on siis jo käytännön työssä.

 

Tähän asti oltiin paljolti luonnon synnyttämien entsyymien varassa. Luonto on kehittänyt niitä pitkiäkin aikoja. Entsyymit ovat proteiineja, joiden muokkaaminen ihmisen käyttöön oli hyvin vaikeaa. Idea syntyi tutkijalle miten parantaa luonnon kädenjälkeä. Hän ryhtyi matkimaan evoluutiota entsyymien jalostustyössä.

 

Näin siis suunnatun evoluution keskeisin oivallus oli hyödyntää luonnon omia keinoja valmistaa molekyylejä. Tähän asti tavoitteena oli ottaa tarkoin selvää proteiinin rakenteesta ja sen jälkeen räätälöitiin sen yksityiskohtia. Arnold tajusi, ettei ihminen osaa valmistaa entsyymiä.

 

Hän ryhtyi työryhmänsä kanssa tuottamaan tuhansia mutaatioita proteiiniin. Tämän jälkeen hän selvitti mitkä mutantit olivat hyödyllisiä kuhunkin käyttötarkoitukseen. Nämä valittiin jatkojalostukseen. Lyhyesti sanottuna tässä saadaan valmiita ratkaisuja, joita luonto itse tekee, mutta ihminen ei tiedä miten. Vain oikea lopputulos on merkityksellinen, sillä miten luonto sen tekee ei ole merkitystä.

 

Palkittua tutkijaa kiinnostavat eniten sovellutukset, jotka pyrkivät korvaamaan fossiiliset polttoaineet uusiutuvilla. Myös tuholaistorjuntaan menetelmää käytetään.  Viljelyksille levitetään feromoneja, biologisia viestiaineita, joilla annetaan luontokappaleille disinformaatiota tuholaisille tuhoisin seurauksin.

 

Luonnosta on löytynyt bakteereja, jotka pystyvät hajoittamaan muovia. Näitä pyritään kehittämään arkipäivän käyttöön. Tämä on myös alue, joka kiinnostaa koko maapalloa.

 

 

Vantaalla kivihiili vaihtuu  kotitalousjätteeksi, uusi jätevoimala tuottaa sekä sähköä että kaukolämpöä.

 

Vantaan energian omat vähennystavoitteet liittyvät pääasiassa energiantuotantoon toteaa Vantaan Energia Oy:n toimitusjohtaja Pertti  Laukkanen. Fossiilisista energialähteistä uusiutuviin siirtyminen on ollut kehitystä ohjaava tekijä. Myös päästöttömyys on tärkeä kriteeri. Energiatehokkuuteen vaikuttaa myös kaupunkirakenne  ja joukkoliikenne.

 

Viime aikoina  Vantaalla on  investoitu mittavasti myös vesi-, tuuli- ja ydinvoimaan. V. 2014 aloittanut jätevoimala korvaa merkittävästi Martinlaakson voimalaitoksen kivihiilen ja maakaasun käyttöä. Ennen kuin jätevoimala otettiin käyttöön olivat hiilidioksidipäästöt n. 20 % suuremmat. Fossiilisten polttoaineiden käyttö on saatu vähenemään n. 40 %.

 

Jätevoimalan myötä on saatu Vantaalle paikallista uusiutuvaa energiatuotantoa. Sen osuus Vantaan energiatuotannosta on n. 20 %. Vantaalla arvioidaan että v. 2020 tienoilla kivihiilen käytöstä voidaan kokonaan luopua. Osa kivihiilestä tultaneen korvaamaan myös biohiilellä, joka on täysin kotimainen tuote, ja lämpöarvoltaan lähes kivihiilen luokkaa.

 

Vantaan Energian sähkön ja lämmöntuotanto perustuu pääosin yhteistuotantoon. Näin sähkö ja lämpö tuotetaan yhtä aikaa. Tällä yhteistuotannolla säästetään yli 30 % energiasta verrattuna siihen, että sekä lämpö että sähkö tuotettaisiin erillisinä.

 

 

Perheautojen yhteiskäyttöä toteutetaan koko maassa.

 

Valtakunnallinen vuokratalo-osuuskunta, VVO, on lähtenyt vauhdikkaasti kokeilemaan asukkaille  autojen yhteiskäyttömenetelmää. VVO:lla on esimerkiksi Oulussa hallinnoinnissa 1585 asuntoa. Nyt on käytössä yksi auto, tosin ruuhkaa voi tulla epäili aluepäällikkö Ari Leskinen, sillä autovuokraus on otettu hyvin vastaan.

 

Tällainen järjestelmä on sekä ekonomisesti että ekologisesti kestävällä pohjalla. Yksi yhteiskäyttöauto korvaa 8-25 omistusautoa olosuhteista ja käyttömääristä riippuen. Normaalisti omaa autoa käytetään liian vähän, tai toisinpäin sanottuna se seisoo käyttämättömänä. On selviö, että myös pysäköintipaikkojen tarve pienenee vähintään samassa suhteessa.

 

Autovuokrakustannukset ovat vielä kehittymisen alaisena, mutta tämän hetken arvioiden mukaan kustannukset alittavat sekä normaalin vuokra-auton että oman auton kustannukset. Yhteiskäyttöautoja on jo käytössä mm. Tampereen Hervannassa, Amurissa, Espoon Suurpellossa, Jyväskylässä, Helsingin Sörnäisissä ja Vantaalla.

 

On arvioitavissa yhteiskäyttöautojen käytön lisääntyvän ja käytön helpottuvan mm. sähköautojen yleistyttyä.  Jäähän tällä menetelmällä paljon turhaa investointimassaa vapaaksi muuhun, kansantaloudellisestikin tärkeämpään käyttöön.

 

 

Maan uumenissa on lämpöä lähellä, miten saadaan lämpö ylös, Espoossa porataan 7 km:n reikiä.

 

 Maan sisällä, yllättävän lähellä on lämpöä käytännössä lähes mittaamattomia määriä, mutta lämmön hyödyntäminen on vaikeaa sekä teknillisesti että taloudellisesti.  Matka lämmönlähteille ei ole pitkä, n. 10 kilometriä, mutta väärään suuntaan.  Muualla maailmassa on porattu tällaisia geotermisiä reikiä jo ilmeisesti satamäärin, mutta useimmat ovat matalampia eivätkä ole porattuja kovaan graniittiin.

 

Espoon Otaniemeen on ryhdytty poraamaan 7 km syvää reikää . Tavoitteena on saada ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen kertoo St1:n hallituksen puheenjohtaja Mika Anttonen.   Geolämpöhanke on eräs valtiovallan päähankkeista ja se on saanut rahoitusta yli 9 milj. euroa.

 

Maahan on mentävä näin syvälle, sillä ylös nostettavan veden lämpötilan on oltava 120 asteista. Poraus suoritetaan ns. painevasaramenetelmällä, huippunopeus n. 20 metriä tunnissa. Suunnitelmien mukaan valmiista lämpölaitoksesta päästään nauttimaan v. 2017 helmikuussa, jos kaikki onnistuu odotetusti. Tällöin lämpöä saadaan n.10 % Espoon lämmöntarpeesta.

 

Käytännössä lämmönsaanti tapahtuu niin, että toisesta kaivosta lasketaan kylmää vettä ja toisesta  nostetaan kuumaa vettä kaukolämmön käyttöön. Reikien väliin ei pystytä tekemään väliputkea, vaan alas räjäytetään onkalo, jonka kautta vesi virtaa putkesta toiseen. Putkien päät voivat olla kaukanakin toisistaan sillä poran suoraan ajo ei ole yksinkertainen tehtävä.

 

On arvioitu ettei kaivosta saatava lämpö ole ikuista, vaan ylhäältä tuleva vesi kylmentää maaperää niin että kaivon käyttöikä olisi vain n. 25 vuotta.

Viestintävastaava


Toimittaja


Sosiaalinen media


Seuraa meitä
Facebook
Instagram