Ensinnäkin veli Sulo oli voittanut jälleen kerran kansallisen leijonien hiihtokilpailujen miesten yli 70-vuotiaitten sarjan perinteisessä hiihdossa. Ja ei kuin vartti väliä, niin jo kävi veli Sulo voittamassa myös vapaan hiihtotyylin.

- Ja taisin minä ohittaa muutaman alemmankin sarjan hiihtäjän, hän totesi vaatimattomasti esitellessään palkintoaan klubilaisille.

Klubi palkitsi veli Suloa ojentamalla hänelle klubin viirin. - Tämä on minulle vielä paljon tärkeämpi kuin hiihdossa saadut palkinnot, vuodesta 1966 klubin jäsenenä ollut Sulo totesi.

Mutta palkitseminen jatkui. Klubi oli anonut Sulo Pirhoselle ns. Melvin-Jones -jäsenyyden. Se on Lions Club International Foundationin eli LCIF:n korkein kunnianosoitus.

Vuonna 1968 perustetun Lions Clubs International Foundationin kautta lionit pyrkivät vähentämään kärsimyksiä, ja toivoa halutaan tuoda ihmisille maailmanlaajuisesti.

Melvin Jones -jäsenyys on LCIF:n perusta: sen kautta säätiö saa 70 prosenttia tuloistaan. Ne muodostuvat siten, että klubi anoo ansioitunelle jäsenelleen tuota kansainvälistä kunnianosoitusta, ja samalla se maksaa siihen liittyvän maksun.

Kertyneillä varoilla annetaan välitöntä apua esimerkiksi luonnonkatastrofien jälkeen tai avustetaan pitkäaikaista jälleenrakennustyötä. Apurahoilla autetaan myös säilyttämään näkö, pyritään helpottamaan vammaisten elämää, edistetään terveyttä tai palvellaan nuoria.

Tähän mennessä LCIF on myöntänyt melkein 8.000 apurahaa, yhteisarvoltaan 578 miljoonaa dollaria.

Kaikki Melvin Jones -jäsenten nimet ovat tietokoneistetussa vierivässä lahjoittajaluettelossa kansainvälisen päämajan Melvin Jones -jäsenkunnan huoneessa, joten siellä veli Sulo Pirhosen nimikin nyt sitten vierii ja pyörii...