Ampumahiihtoa ja -hölkkää



Ampumahiihto ja ampumahölkkätapahtumat alkoivat ampumahiihtoina jo keväällä 1969 ja ovat jatkuneet hölkkätapahtumana näihin päiviin asti. Ilmeisesti tapahtumien järjestäminen pohjautuu suomalaisten mainioon menestykseen ampuma-hiihdossa maailmalla.
Alussa ampumahiihdot järjestettiin klubiveljille veli
Ragnar Nybergin luona Keimolan Majtorpissa. Siellä niitä pidettiin keskitalvella useina vuosina ja talon emäntä Majlis tarjosi kaikille osallistujille aina hienon aterian ja sanoi: ”Tästä täytyy tehdä pe-rintö.” Ja perinnehän siitä sitten tulikin.
Kisat siirtyivät välillä Bykullan maastoon ja siellä usein kilpailtiin paikallista Keimolan Metsästysseuraa vastaan. Välillä todettiin, että metsästysseuran porukassa oli mukana myös klubiveljiä, joten oli vaikea tietää pisteitä laskettaessa kuka edusti ketä tai mitä.
Ampumahiihdot muuttuivat ampumahölkäksi useiden vähälumisten talvien takia ja ajankohdaksi tuli toukokuu. Tapahtumapaikkana oli nyt veli
Aimosen talon ympäristö, osittain samat tienoot, joissa halkojakin oli hakattu. Lady
Berit vastasi pöydän antimillaan veljien hyvinvoinnista ja ilta päättyi saunanlöylyihin.
Hölkkätapahtumaan oli tullut uusia, erilaisia tehtävälajeja. Oli pienoiskivääriammuntaa, tikanheittoa, juoksua, mittaustehtäviä, luontoaiheisia kysymyksiä jne.
Viime vuosina kisat on pidetty veli
Haltian Bertaksessa Vantaanpuistossa, jossa vuosisataiset vanhat maalaisrakennukset antavat viehättävät puitteet kevättapahtumalle.
Mukaan tehtävälajeiksi on tullut edellä mainittujen lisäksi heittolajeina palikat, petanque jne. On kuunneltu lintujen ääniä, arvioitu puulajeja ja arvailtu kasveja. Juoksu on vaihtunut hitaampaan lenkkikävelyyn ja voimia vaativat tehtävät enemmänkin aivovoimisteluksi.
Ladyillä on oma sarjansa ja he ovat mukana entistä runsaslukuisempina.
Parhaat suorittajat on aina palkittu ja joskus jumbonkin kannettavaksi on annettu auton peräpeili. Jumbopalkinnosta luovuttiin, kun eräs veli loukkaantui silminnähden moisesta palkinnosta.
Lady
Kaijan tarjoilun lomassa on kokousta käyty jokirannassa olevassa saunassa ja jopa uskallettu pulahtaa Vantaanjoen kevätkylmään veteen.
Täysin siemauksin on nautittu kauniista ympäristöstä ja luonnosta, joka keväisenä upeana maalaismaisemana leviää talon ympärille.