Kesällä päästiin luovuttamaan mittavan uuden, yhteensä 12000 euron lahjoituspaketin ensimmäinen osuus, iPadeja ja näppäimistöjä. Nyt elokuun viimeinen päivä vietiin lasten käyttöön erilaisia leikki- ja oppimisvälineitä aistien aktivointiin ja syksyllä tullaan vielä luovuttamaan kolmas osio, suurentavat näytöt. Koko lahjoituspakettiin saatiin puolet LCIF:n avustusta.
Leikkivälineiden luovutukseen oli saatu paikalle myös niiden loppukäyttäjiä, näköongelmaisia lapsia ja heidän sisaruksiaan. Parhaillaan oli meneillään näköongelmaisten lasten perheiden kuntoutusviikko, jossa kartoitetaan muun muassa lapsen apuvälineiden tarve ja annetaan monenlaista käytännön tietoa, neuvontaa ja vinkkejä arkeen kaikille perheenjäsenille.
Iiriksessä työskentelevä kuntoutusohjaaja, näön käytön ohjaaja sekä sosionomi Timo Ylikarhu kertoi, että näköongelmaisia lapsia ohjataan ja tutkitaan hyvin pitkälti leikin ja liikunnan kautta. Lasten kuntoutustarpeiden kartoitus on kokonaisvaltainen projekti, jossa on mukana useita eri alojen asiantuntijoita ja myös lapsen perhe.
Ylikarhu valaisi, että Iiriksen kuntoutuskartoitukseen pääsy ei edellytä varsinaista näkövammaa, vaan henkilö voi olla myös näköongelmainen. Hänelle tehdään suositus apuvälineistä, palveluista ja henkilökohtaisen avun tarpeesta vaikkapa harrastuksiin osallistumiseksi. Usein myös terapiaa saatetaan suositella. Toteutuminen on sitten kiinni omasta asuinkunnasta. Kartoitus tehdään yleensä viikon mittaisella jaksolla, joka uusitaan puolen vuoden kuluttua.
-Täällä kuntoutusjaksollahan me emme pysty mitään ihmeitä tekemään. Siellä annetaan erilaisia vinkkejä ja eväitä kotona toteutettavaksi ja se kehitys tapahtuu sitten siellä kotona, harjoitusten kautta, Ylikarhu totesi.
Kuntoutusviikolla ovat mukana myös sisarukset, sillä heidän on tärkeä tietää, miten näköongelmainen sisarus näkövajeensa kokee.
-Käytämme esimerkiksi simulaatiolaseja sisaruksille ja joskus saatetaan myös jossain harjoituksessa peittää silmät, jos sisarus on vaikeammin näkövammainen. Samaten tuon viikon aikana näkevät sisarukset saavat aikaa yhdessäoloon vanhempiensa kanssa, sillä usein perheissä yhden lapsen ongelmat vievät vanhempien kaiken huomion ja terveet lapset jäävät vähän paitsioon, Ylikarhu valistaa.
Kuntoutusviikolle harvoin tulee alle 1-vuotiaita, yleensä sinne saavutaan 2-4 –vuotiaana. Tällöinkin vanhemmat ovat keskiössä, jotta osaavat kotona auttaa oikein lastaan.
Timo Ylikarhu totesi työssään ehdottomasti parasta olevan ”vipeltäjät”, lapset. Heidän kanssaan toimiminen on antoisaa ja hauskaa, sillä moni asia toteutetaan leikkien tai liikunnallisesti.
Ylikarhu kertoo, että leijonien lahjoittamat välineet ovat tulleet todella tarpeeseen ja niitä myös käytetään ahkerasti. Toive/tarvelistalla on vielä suurentavat näytöt, mutta ne ovatkin meillä N-piirissä jo tilauksessa ja toimitetaan Iiris-keskukseen mahdollisimman pian.
-Sen jälkeen meillä onkin toistaiseksi kaikkia tarvittavia välineitä. Uudeksi suurimmaksi toiveeksi nousee meidän kuntouttajien koulutus, meillä on varsin harvoin mahdollisuutta päästä edes päivän parin kursseille, kun asiakkaita on jatkuvasti tulossa ja meitä työntekijöitä rajallinen määrä. Esimerkiksi uudet ohjelmasovellukset, joita voisi lasten kanssa käyttää, ovat aihe, johon kaipaisimme koulutuspäivää, kertoo Ylikarhu.
Siinäpä meille lionseille seuraava haaste, tarjota mahdollisuus osallistua koulutuspäiville.
Teija Loponen