Tuomo Roineen erityisalaa ovat merentutkimuslaitteet ja uudet laitteistoinstallaatiot. Hän työskentelee mm. Suomen ympäristökeskuksen tutkimusalus Arandalla kaksi kuukautta vuodessa. Tuomo totesi olevansa onnekas saadessaan tehdä sukeltajan töitä, päässen mereen veden alle katsomaan Itämeren hienoutta.
Esitelmässään Tuomo Roine toi esille ne seikat, jotka tekevät Itämerestä ainutlaatuisen ja omalaatuisen muihin meriin nähden ollen samalla haavoittuvaisempi. Jääkauden sulaessa siitä muodostui maailman suurin murtovesiallas Mustanmeren jälkeen. Itämeri on vähäsuolainen ja geologisesti monimuotoinen. Se on matala ja sen ominaispiirteitä ovat silokalliot, saaristo ja eteläpuolen kalkkikivikalliot. Se jäätyy joka vuosi ja säilöö ihmisen historian eli hylyt, sillä laivamato ei viihdy viileässä vedessä.
Tuomo muistutti, että lähes kaikilla meillä on henkilökohtainen suhde Itämereen. Meillä voi olla muistoja lapsuudesta lähtien, siinä on uitu, hiihdetty, luisteltu, risteilty, vietetty aikaa ja osa meistä asuu Itämeren rannalla. Meillä on rakkaussuhde mereen.
Koska Itämeren keskisyvyys on vain noin 54 metriä, vesi ei sekoitu ja sen suolapitoisuus on pieni. (vrt Välimeren n. 1,5 km syvin kohta 6 km). Jääkauden aiheuttama maan kohoaminen vähentää suolapitoisen veden pääsyn Itämerelle ja suopitoisuus heikkenee ollen mm. Helsingissä n. 6. Suolainen vesi jää merenpohjaan ja makea vesi valuu Itämeren pinnalle. Mataluus aiheuttaa happikatoa ja ravinneongelmia. Itämeren valuma-alueella asuu n. 85 milj. ihmistä 9 valtion alueella.
Ilmastonmuutos, vesien lämpeneminen ja jään väheneminen ovat stressitekijöitä monille lajeille. Suolapitoisuuden väheneminen, haitta-aineet sekä vieraslajit aiheuttavat rehevöitymistä. Erityisesti Itämerellä liikennöivien alusten öljyvuodot sekä käyttämättömien lääkkeiden heittäminen wc-pönttöihin lisää lääkemääriä Itämeressä aiheuttaen eläimistölle epätasapainoa. Vesi on myös sameaa, jolloin valo ei etene ja kasvit eivät viihdy. Rakkolevä kertoo veden tilasta, löytyykö sitä ja miltä syvyydeltä.
Suomen aiheuttama kuormitus Itämereen on n. 11%. Rehevöitymistä aiheuttaa eniten fosfaatin määrä. Ihmistoiminnasta sitä tulee n 70%, josta maatalouden osuus on 2/3 ja metsätalouden n. 1/6.
Kuulimme myös hyviäkin uutisia siitä mitä on saatu aikaan. Mm. ympäristömyrkkyjen määrä on vähentynyt, merikotkat sekä hylkeet ovat lisääntyneet ja Itämeren kalojen myrkkypitoisuudet ovat vähentyneet. Laivojen jätepäästöt sekä Pietarin jätevedet ovat kunnossa. Öljyntorjuntavalmius on myös parantunut.
Suomenlahdella ravinnemäärät ja happitilanne ovat pysytelleet vuosia lähes samalla tasolla ja sään vaikutus on suuri mm. sinilevän vuosittaiseen vaihteluun.
Voimme ylläpitää keskustelua, herättää muita toimimaan sekä voimme antaa avustuksia. Voimme perustaa kosteikkoja ja kerätä lääkkeitä.
Kipsin levittäminen valuma-alueille, Seabased-projekti ravinteiden poistamiseksi, Valuta-kosteikkohanke mm. ovat julkisia hankkeita, joilla tilannetta yritetään nykyisin parantaa. Kysymykseen paljonko on kuolleita alueita Itämeren pohjassa vastaus oli, että yli 70 metrin syvyydessä olevat alueet ovat hapettomia. Myös metaaniongelmaa löytyy pohjoisilla merialueilla ja Itämeren sedimentissä on metaania.
Keskusteluosiossa lohkopj. Outi Hanslinin johdatti meidät keskusteluun ja jäsenkoordinaattori Merja Carlander että palvelukoordinaattori Jyri, Jylppy Kurki kertoivat omasta suhteestaan Itämereen. Merja on sukeltanut meressä ja Jylpyn rakkaussuhde mereen alkoi jo pienenä, hän on ollut mm. Arandalla ja jäänsärkijöillä.
Ideoita kertyi: Uusiokäyttö kunniaan – leijonat voivat olla mukana kierrättämisessä: lääkkeitä ja älypuhelimia, siivotaan roskat pois luonnosta ja pelastetaan puroja. Mikromuovi on pahimpia uhkia ja muoviroskat aiheuttavat sitä. Vaihtoehtoja muoville voisi kehittää lisää. Myös lähiruoan käyttö, mm. sienet ym. ”roskakalojen ” eli särkikalojen hyödyntäminen ruoaksi auttaa. Aktiviteetteihin voisi ottaa sieniretket ja niihin liittyvät ruokakurssit. Voisimme esimerkiksi yhdessä Marttojen kanssa opastaa nuoria.
Illan aikana todettiin miten ympäristötekoja voi tehdä ihan omilla kotikulmilla. Huolehditaan luonnon monimuotoisuudesta esimerkiksi rakentamalla hyönteishotelleja ja linnunpönttöjä.
Tietoiskun Campaign100 piti Timo Heinonen. Loppurutistusta keräykseen tämän kauden aikana toivottiin klubeilta.
Kiitos mielenkiintoisesta aluefoorumista. Meitä oli hybridinä seuraamassa paikalla 18 sekä verkossa 5.
Ps. Tuomon esityksen linkkiosiosta löytyy mm. Yle Areenan Rakas, sairas Itämeri-ohjelma, kannattaa katsoa!
Anne Sokka-Tuomala
Kuvat Anne Sokka-Tuomala ja Teija Loponen