Suomen Lions-liitto ry
LIONS-PIIRI 107-N ry
Itäinen Helsinki, Vantaa ja Itä-Uusimaa
Jäsenpitoa, Lionportaalia, merkkiviidakkoa ja lentokoneiden korjausta
Kakkosalueen aluefoorumissa oli runsas kattaus asioita. Illan vetivät lohkon puheenjohtajat Päivi Vahlberg ja Antti Salminen.
Ensimmäisen puheenvuoron sai Antti Forsell, jota oli nyt pyydetty puhumaan erityisesti pitovoimasta, miten pidetään jäsenet mukana. Ja samoin, miten saadaan ikääntyvät leot siirtymään liosnklubeihin.
Antti haastoi pohtimaan, mikä ylipäänsä saa ihmiset pysymään yhdessä? Se, että on kivaa yhdessä, huumoria, yhtäläiset näkemykset, arvot kohtaavat. Kun välitetään toisista ja klubilaiset kokevat sen itse, niin silloin halutaan pysyä ryhmässä mukana. Miten se tunne saadaan kaikille?
Entä jäsenet, joita ei näy kokouksissa? Ottaako kukaan yhteyttä? Armollisuus on muistettava myös, joka päivä ei voi jaksaa toimia 100 prosenttisesti. Ei voi vaatia tai huomauttaa tekemättömistä asioista – koskaan ei voi tietää taustalla olevista asioista.
Olemmeko valmiita oppimaan uutta ja tekemään asioita yhdessä? Kuinka paljon on yhden hengen toimikuntia? Jos ei ihmiset vaihdu, toiminta lässähtää. Yksin ei jaksa kauan.
Leot leijoniksi
Miten sitten leot saadaan mukaan leijoniin? Tiivis yhteydenpito leoihin ja myös opiskeluaikana olisi hyvä pitää jotenkin yhteyttä. Suunniteltujen kampusklubien ongelmana on jatkuvuus – kun opiskelijat vaihtuvat, kuka jatkaa?
Leot odottavat, että joku kysyy mukaan. Taustalla on oltava hyviä yhteisiä kokemuksia ja tunne hyväksynnästä klubiin. Aito kiinnostus uusista jäsenistä on tärkeää.
Antti itse liittyi aikanaan leoihin, kun oli ihastunut leoissa olevaan tyttöön. 15-vuotiaana hän sai olla auttamassa tulipalossa talonsa menettäneen perheen selviytymistä. Se sai jatkamaan toiminnassa. Lionsklubiin hän liittyi tutkailtuaan ensin eri vaihtoehtoja.
Muistetaan toimia
Jokaisessa aluefoorumissa puhunut Eila Mansala totesi jokaisen leijonan olevan syystä mukana ja joukkoon voisi olla tulossa paljon uusiakin, kun vain tietäisivät meistä ja miten päästä mukaan. Avuntarvitsijoita riittää ja siksi auttajia tarvitaan yhä lisää ja meidän tulee heitä kutsua mukaan.
Markku Helle avasi lionsportaalia vakuuttaen, että aktiviteettien raportointi on helppoa. Jos ei ole raportoitu, niin silloin ei ole mitään tapahtunut ja sillä on seurauksensa. Portaalissa palvelun alle tulevat klubin aktiviteetit näkyviin. Luodaan uusi aktiviteetti, annetaan sille nimi, valitaan valikosta tyyppi, vaikkapa lahjoitus tai palvelu ja sitten täydennetään tiedot, päivämäärät, osallistujamäärät ynnä muut. Nykyään sinne voidaan ladata kuviakin. Lahjoituksissa vaihdetaan dollarit euroiksi. Lopuksi muistetaan tallentaa. Ja jos jotain meni väärin, voi palata myöhemmin ja korjata. Markulta voi tarvittaessa kysyä apua.
Markku Vesikallio valisti jälleen Arne Ritari –säätiön toiminnasta ja apurahojen hakemisesta. Rahat apurahoihin tulevat adresseista, onnittelukorteista ja ritariarvoista.
Apurahahakemukset lähetetään ensin Makelle tarkistettavaksi ja sitten eteenpäin hyväksyttäväksi. Mitään ei saa hankkia, ennen kuin päätös avustuksesta saatu ja sen saa ihan parissa vuorokaudessa.
Toinen Maken aihe oli Lionspyöräily, joka toteutetaan tulevana keväänä jo neljättä kertaa, ajankohta on 17.5.2025. Reitin varren klubeja kaivataan taas taukopaikoille kertomaan toiminnastaan ja tarjoamaan pientä välipalaa.
Merkit ojennukseen
Viimeisen puheenvuoron piti allekirjoittanut teemalla Merkkiviidakko. Kokouksen jo vähän venähdettyä käytiin pikaisesti läpi leijonien erilaisten palkintojen ja ansiomerkkien käyttöä, missä tilaisuuksissa ansiomerkkejä käytetään ja missä järjestyksessä ne kiinnitetään juhlapukuun.
Tärkeimpiä sääntöjä ovat, että korkeintaan kolme ansiomerkkiä voi asussa olla, arvokkain on keskiviivassa ja jos ansiomerkkejä on vain yksi, voi lisänä olla kaksi nauhassa roikkuvaa palkintoa. Samaa ansiomerkkiä, kuten vaikka 100 % presidentin ansiomitalia, ei voi rinnuksissa olla kuin yksi, vaikka niitä olisi useammankin saanut.
Piirikuvernööri Outi Hanslinin jaettua vuosikymmeniä jäseninä olleiden merkit, oli vuorossa tutustuminen kokouspaikkamme Varian lentokoneiden huoltohalliin Antti Salmisen johdolla. Hallissa riitti ihmeteltävää ja kysymyksiä vielä pitkään.
Teija Loponen
