Ensimmäinen kysymys koski toimintakautta.
Kjell Wikström totesi, että klubeissa on tosiaan eri käytäntöjä, yleensä kesä- ja heinäkuu ovat toiminnasta vapaita. Samaten aloitusajat vaihtelevat elokuusta syyskuuhun.
-Tosin liiton vuosikokoushan on aina kesäkuussa.
Pekka Taskinen muisteli sääntöjen mukaan kauden alkavan virallisesti elokuussa.
Monella klubilla voi kauden päätteeksi olla retki puolisoiden kanssa.
Piirikuvernööri totesi, että moni järjestää, eivät kaikki.
-Ollaan kauppaan yhteydessä, sovitaan keräyspäivästä ja kopioidaan LC Hki Finlandian tekemät materiaalit, jotka löytyvät N-piirin jäsenosion logopankista. Yleensä tavaraa tulee paljon ja kaupat tekevät mielellään yhteistyötä, koska se on heille lisämyyntiä. Samoin asiakkaat ovat iloisia, kun voivat auttaa.
Kjell lisäksi, että K-kauppaketjuhan vähän kopioi sen, mutta se ei ole tainnut jatkua.
Kati Arkkila kertoi, että vuosikokous hyväksyi sen viime vuonna koko liiton yhteiseksi hankkeeksi ja kyseli, että onko tämä jotenkin edennyt.
Tusse, Thorleif Johansson muistutti, että keräys on myös mainio jäsenhankintakeino.
Kjell kertoi, että apurahaa saatiin ja hakemuksessa todettiin, mitä sillä hankitaan. Kjell, Jylppy eli edellinen palvelujohtaja Jyri Kurki ja nykyinen palvelujohtaja Christoffer Hansson ovat yhdessä pohtineet hankintoja ja Toffen mukaan Migri kertoo heidän tarpeensa, joita pyritään täyttämään. Hakemuksessa on mainittu hygieniatuotteita, talvivaatteita ja samoin Migri toivonut hygieniatuotteita, miesten vaatteita ja sandaaleita.
Kjell totesi, että pakkaustila on rajallinen, kovin paljon väkeä ei sinne mahdu, mutta yhteyttä otetaan heihin, jotka ovat osoittaneet kiinnostusta. Aiemmin kaikki tuotteet pakattu painatettuihin N-piirin kasseihin. Nyt tuotteet viedäänkin ehkä tehtaan laatikoissa ja Migrin väki pakkaa ne siellä tarpeiden mukaan meidän kasseihin. Tämä on tarpeen etenkin vaatteiden kohdalla, jotta oikea koko löytyy paremmin. Eli pakkausapua ei nyt niinkään tarvita, vaan kuljetusapua.
Klubeilla on erilaisia tapoja palkita virkailijoita ja presidentti sen päättää. Verkkokaupassa on tosiaan valikoimaa, josta voi sopivia kiitoslahjoja etsiä. Verkkokauppaan tarvitaan tunnukset, jotka ovat yhdellä klubin virkailijalla, tämä voi olla sihteeri tai joulukorttivastaava.
Teija Loponen kertoi, että verkkokaupasta tosiaan löytyy vaikka mitä, mutta moni ei enää pinssejä halua, vaan presidentti voisi ostaa jotain yksilöllisempää. Vaikkapa piirin leijonakassin tai kukkia
Marja-Leena Turunen totesi, että tosiaan pinssit eivät kaikkia enää kiinnosta. Hankinnat maksetaan hallintotililtä, ei presidentti itse.
Haitariesitettä saa Kjellin mukaan jäsenjohtaja Pasi Niemiseltä.
Teija puolestaan kertoi, että liitolla on olemassa myös nelikulmainen värillinen esite, jossa kerrotaan monipuolisesti lionstoiminnasta. Sitä saa liitosta ja Teijalta. Kumpikaan ei maksa mitään.
Kjell muistutti, että lisäksi jokaisen kannattaisi miettiä kolmen minuutin ”hissipuhe”, jonka voi kertoa kiinnostuneille.
Kansainvälinen maksu tulee vain niiltä kuukausilta, jotka on mukana toiminnassa. Suomalainen jäsenmaksu on erikseen.
Ennakkoon tulleiden kysymysten jälkeen alkoi vapaa keskustelu. Kati Arkkila kysyi, mikä on Lions-talon tilanne?
Kjell tiesi, että kolmanteen kerrokseen haetaan vuokralaisia. Talo on myynnissä edelleen.
Oivi Heinonen ihmetteli, miksi Lionsarpoja on tullut erikoisia määriä, esimerkiksi 10 jäsenen klubiin 21, isoon klubiin taas vain noin puolelle jäsenmäärästä, miksi näin?
Kjellin mukaan arpoja piti tulla jäsenmäärän verran. Eli varmaankin on mennyt paperit sekaisin lähetettäessä. Ja arpoja saa palauttaa. Osa klubeista onkin lähettänyt ne heti takaisin, mikä tietysti ei ole toivottavaa.
Kjell myös kertoi, että ensi kaudella arpoja lähetetään jokaiselle henkilökohtaisesti kotiin, niitäkin saa toki palauttaa. Tavoite on kuitenkin myydä ne kaikki.
Teija Loponen