Palveluskoirat tutuiksi nelosalueen aluefoorumissa

Nelosalueen aluefoorumi pidettiin 14.11.2024 Dixin kymppikerroksen avarissa kokoustiloissa. Paikalle kertyi vajaat nelisenkymmentä alueen leijonaa kuulemaan palveluskoirista ja piirin ajankohtaisista asioista.

Leijonamarssin jälkeen päästiin asiaan. 

Koulu- ja kuntoutuskoirayhdistyksen puheenjohtaja Paula Leppänen kertoi, kuinka useat eri kasvatus-, sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset käyttävät koiraa työparina.

-Näiden koirien kanssa tehdään tavoitteellista toimintaa. Ne eivät ole vain luku- tai kaverikoiria, vaan apuna asiakkaan kanssa. Itse käytän fysioterapeuttina koiria apuna työskennellessäni traumaattisen aivovamman kokeneiden kanssa. Koira on erinomainen terapeuttien ”työkalu”.

Koira-avusteista toimintaa kehitetään yhdessä Jyväskylän yliopiston kanssa. Työhön pääsevät koirat on aina soveltuvuusarvioitu. Kaikista koirista ei kuitenkaan ole työhön, soveltuva koira nauttii työstään. Koulutuksen jälkeen tehdään vielä työnäyttö ennen hoitoavuksi pääsyä.

Leppäsen johtama yhdistys on perustettu vuonna 2010. Nyt jäseniä on 340, soveltuvuusarvioita tehty noin 100 ja työnäyttöjä 19 tänä vuonna. Kaikki koirat eivät pääse siitä läpi. Arvion jälkeen koirakko käy Jyväskylän yliopistossa 10 opintopisteen täydennyskoulutuksen työskentelyyn, samalla saa tietoutta muun muassa koiran hyvinvoinnista. Tämän jälkeen harjoitetaan omatoimista harjoittelua ja lopuksi tehdään työnäyttö ja sen jälkeen koira diplomoitu.

Suomen yhdistyksen taustalla on kansainvälinen järjestö, jolla on muun muassa puhe-, psykoterapia- ja kasvatusalalle omat erityisopetukset sekä vapaaehtoistoimintaa.

Psykoterapeutti Paula Kerolalla on kaksi työnäytöt suorittanutta koiraa, joiden kanssa hän tekee koira-avusteista psykoterapiaa. Koirista toinen oli Dixissä mukana. Itse hän toimii myös palveluskoirien kouluttajana ja arvioitsijana.

Ahdistuneisuushäiriöt ja masennus ovat yleisimmät syyt tulla hänelle hoitoon.

Kerola valisti, että jo vuonna 1790 Englannissa käytettiin kaneja ja kanoja mielenterveyspotilaiden hoidossa. Vuonna 1919 Washingtonissa koira on ollut koira apuna psykiatrisella osastolla.

-Koira keventää tunnelmaa ja helpottaa asioista puhumista, kun puheen voi kohdistaa puheen koiralle, opasti Kerola.

Paulat kertoivat, että leijonat voisivat rahoittaa vaikkapa eroperheiden lapsille kokoontumisia tai kustantaa jatkokoulutusta koirien ohjaajille.

Yleisin palveluskoira on labradorinnoutaja. Kouluttaminen alkaa yleensä vuoden vanhana, mutta kouluttaa voidaan vielä 4-vuotiaanakin.

Kati Arkkila nosti illassa esille klubien yhteistyön kehittämisen. Ryhmissä pohdittiin ideoita yhteistyöhön, joka voisi olla esimerkiksi koiran hankinta ja koulutus. Jokileijonakävely on Vantaalla yksi esimerkki jo tehtävästä hyvästä yhteistyöstä. Nyt pohdittiin siis yhteistyössä koiran hankintaa.

Pasi Nieminen puhui jäsenhankinnasta, 1,5 hankkeesta. Nyt meitä on 1,4 miljoonaa maailmanlaajuisesti, tavoite on miljoona lisää. Meillä N-piirissä tavoite on 1500 uutta jäsentä heinäkuuhun 2027 mennessä.

Uusia klubeja pyritään perustamaan, mutta myös klubit kaipaavat uusia jäseniä. Nyt työn alla on muun muassa kansainvälinen klubi.

Illassa nousi esille, että usealla klubilla on uusia hankkeita tällä kaudella, esimerkiksi Liiton teettämiä tunnetaitokortteja on nyt hankittu Komeettojen toiveesta alueen päiväkodeille.

Markku Vesikallio muistutti ARS-hakemusten teosta. Adresseja ja kortteja on myynnissä kaikissa aluefoorumeissa. 

Samoin niissä voi ostaa piirin keltaisia ja sinisiä Lions -kangaskasseja Teijalta.

Leena Lehtihalmes puolestaan kertoi, että joulukuun puoliväliin asti ehtii hakea nuorisovaihtoon.

Illan päätteeksi piirikuvernööri Outi Hanslin jakoi chevroneita pitkään toimineille leijonille ja toinen lohkon puheenjohtaja, Ray Metsälä kiitti kaikkia mukanaolleita ja toivotti turvallista kotimatkaa..

Teija Loponen