Alkuun Aarne Kivioja halusi esittää kiitoksen, Lasten lumipäivätapahtumaan oli piirin 73:sta klubista 24 jo ilmoittautunut ja etenkin naisklubit olivat ketterästi tehneet päivävarauksiakin. Vielä ehtii hyvin mukaan, kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä suoraan Aarneen:
Kyselyiltaan oli valmiiksi lähetetty muutamia kysymyksiä, joista keskusteltiin yhdessä. Alla kysymykset ja kiteytetyt vastaukset.
Tähän piirikuvernööri Markku Helle olisi kaivannut kysyjältä tarkennusta, ehkä se ensi kyselytunnille saadaan. Kuitenkin on niin, että toiminnanjohtaja vastaa liiton hallinnosta ja toimistosta, sekä miettii asioita virka-aikana. Liiton puheenjohtaja puolestaan edustaa Suomen lioneita kansainvälisesti ja toimii kokousten sekä kuvernöörineuvoston puheenjohtajana. Tarkasti nämä tehtävät on määritelty liiton säännöissä ja menettelytapaohjeissa.
-Liiton kannasta minulla ei ole tietoa, mutta ainakin kaikissa virallisissa yhteyksissä puhutaan lioneista. Oma kantani on, että molempia muotoja käytetään ja se on sallittua. Lions-sana kuulostaa vieraalta joissakin yhteyksissä, kuten vaikka leijonakuusien myynnissä tai lasten leijonahiihdoissa. Etenkin sisäisessä viestinnässä leijonat –termiä käytetään paljon. Julkisessa käytössä se voidaan sekoittaa jääkiekkoon, joka ei tietysti ole tarkoituksenmukaista, totesi Markku Helle.
Mutta myös siitä on tullut palautetta, että Suomessa pitäisi käyttää suomen kieltä, ei lainasanoja muista kielistä. Eli selkeää vastausta on vaikea antaa.
Lionstoiminta on vapaaehtoistyötä, halutessaan voi vaihtaa klubia, jota toisinaan tapahtuukin eri syistä. Mutta vieraillakin voi eri klubeissa, jos esimerkiksi ympäristöklubin toiminta kiinnostaa, voi siellä käydä vapaasti vierailemassa. Uusia klubeja mainostetaan leijonille ihan siksikin, että he osaisivat tarjota nimenomaan teemaklubeja sellaisille tutuilleen, joiden tietävät olevan kiinnostuneita teemaklubin aiheesta.
Tähän todettiin, että on hyvin harmillista ja surullista, jos uusia jäseniä ei uskalla pyytää hylkäämisen pelossa mukaan. Yksi tapa madaltaa jäseneksi ottamisen ja ”pyrkimisen” kynnystä on pyytää ehdokas mukaan kokouksiin ja muihin tapahtumiin useammankin kerran, jotta tullaan puolin ja toisin tutuksi. Sitä kautta jäseneksi siirtyminen saattaisi helpottua.
Tähän piirikuvernöörimme vastasi, että mahdollisimman varhain. Alkuun riittää pelkkä sähköpostikutsu, kun ajankohta on selvinnyt. Varsinaisen kutsun voi lähettää sitten myöhemmin. Eli ensiksi kysyvä on vahvoilla!
Seuraava piirikuvernöörin kyselytunti pidetään tiistaina 30.11. klo 18.
Teija Loponen