Pressaristeilyn alkuun koulutusjohtaja Markku Helle muistutteli, että varsinaisen koulutusosion jälkeen ennen lounasta voi piipahtaa maissa tai jäädä laivalle verkostoitumaan ja syventämään entisestään läpikäytyjä keskustelujen aiheita.
Väen tervetulleeksi toivottanut piirikuvernööri Outi Hanslin oli yöllä saapunut Oslosta lionstapaamisesta ja toi sieltä terveisiä. N-piirissä kausi on käynnistynyt hyvin ja siitä Outi kiitti kaikkia paikallaolleita, niin jäseniä kuin klubeja.
Ensimmäisen tietoiskun piti Markku Vesikallio Arne Ritari-säätiöstä muistuttaen, että säätiö ei vain myy adresseja ja jaa ritarinarvoja lahjoituksia vastaan, vaan se myös myöntää apurahoja klubeille erilaisiin isompiin hankkeisiin. Niistä voi häneltä kysellä enemmän.
Palvelukoordinaattori Merja Carlander toi esille sen, että toimintaympäristömme muuttuu koko ajan, samoin oman klubin tarpeet. Omien jäsenten tarpeet on hyvä muistaa huomioida, samoin kaikkien jäsenten kiinnostuksen kohteet ja osaaminen tulisi hyödyntää. Uusien klubin jäsenten taidot ja toiveet tulisi löytää ja hyödyntää heiltä löytyvät vahvuudet ja voimavarat.
Ei myöskään pidä ”suojella” liikaa leijonia, uusia jäseniä kannattaa ottaa avoimin mielin vastaan ja kaikki tapahtumat kannattaakin pitää samalla jäsenhankintatilaisuuksina.
Yhteistyö klubien välillä hyödyttää kaikkia osapuolia, sitä kannattaa lisätä. Samoin pohtia erilaisia varainhankintapoja myös yhdessä.
Toinen varapiirikuvernööri Antti Forsell muistutti havainnollisin kaavioin kuinka meistä itsestämme on kiinni, saammeko uusia jäseniä. Pitää uskaltaa lähestyä ihmisiä. Antin sanoin paras aika istuttaa puu oli 20 vuotta sitten. Meidän pitää olla kiinnostuneita uusista jäsenistä.
Meidän aktiviteettimme eivät ole itsessään tavoitteita, vaan välineitä saavuttaa asettamiamme tavoitteita.
Hissipuheella on helppo lähestyä nopeasti potentiaalisia jäseniä. Kutsutaan sitä kautta ihmisiä mukaan tapahtumiin auttamaan ja tutustumaan.
Pienen tauon jälkeen, ennen kippistelyä Jyri Kurki luovutti edelliskauden piirikuvernööri Pekka Taskiselle LCIF:n puheenjohtajan pronssisen ansiomitalin 30 0000 USA:n dollarin rajan saavuttamisesta ja lisäksi LCIFn kansainvälisen presidentin Patti Hillin mitalin säätiön piirille asettamien tavoitteiden saavuttamisesta ja ylittämisestä.
Ryhmätöissä Antin ohjauksessa pohdittiin tapahtuman järjestämisen hyvän tekemisen merkitystä ja miten sitä kautta lionstoimintaa markkinoidaan mahdollisille tuleville jäsenille.
Toinen ryhmä paneutui Merjan johdolla siihen, mitä ja miten enemmän voitaisiin tehdä yhdessä. Esimerkiksi Sipoon klubit kokoontuvat kerran vuodessa pohtimaan, onko sellaisia aktiviteetteja, joita voitaisiin yhdessä toteuttaa tai hankkia yhteistoimin.
Teija Loponen