| Teille
käsky kuului rajoillamme seistä, |
Eivät koskaan mene umpeen sielun
haavat, |
| oli tehtävänne silloin
mahdoton. |
emme niitä pysty teille korvaamaan. |
| Sinne jäivät ikuisesti monet
teistä, |
Aivan liian harvat teistä nähdä saavat, |
| teki valintojaan käsi
kohtalon. |
kun me itsenäisyyttämme juhlitaan. |
|
|
| Ovat rajalliset elämämme
päivät, |
Vielä vapaa on ja itsenäinen maamme, |
| emme koskaan tiedä kenen vuoro
on. |
se on sitä vuoksi suuren urheuden. |
| Monet palas’, mutta liian
monet jäivät, |
Nöyrin mielin Suomen lippuun katsokaamme, |
| vuoksi kodin, isänmaan ja
uskonnon. |
kiitos teidän, se on sinivalkoinen. |
|
|
| Ilman ontuvaa ystävääni, |
Ilman ontuvaa ystävääni, |
| olisimme vain läntisin lääni. |
olisimme vain läntisin lääni. |
| Ilman miestä, jonka jalka on
nyt puuta |
Ilman miestä, jonka jalka on nyt puuta, |
| olis’ arkipäivä kuudes
joulukuuta. |
Olis’ arkipäivä kuudes joulukuuta. |
|
|
| Ilman teitä, selvinneitä
jostain sieltä, |
Ilman teitä, selvinneitä jostain sieltä, |
| puhuisimme nyt vierasta
kieltä. |
puhuisimme nyt vierasta kieltä. |
| Ilman heitä, joiden ristit
ovat puuta, |
Ilman heitä, joiden ristit ovat puuta, |
| olis arkipäivä kuudes
joulukuuta. |
Olis’ arkipäivä kuudes joulukuuta. |
|
|
| Sävel:
Veli-Pekka Lintula |
|
| Sovitus:
Petri Kokko & Raine Ampuja |
|
| Laulu:
Kari Kantalainen |
|
Julkaisija:
Poptori Oy
| |
