Porvoon Turvakodin esihenkilö Marika Johansson muistutti, että turvakodissa kohdattavia lähisuhdeväkivallan muotoja on paljon.
- Fyysinen väkivalta on tavallisin syy tulla turvataloon, mutta myös henkinen väkivalta on hyvin yleistä. Vanhin asiakas on ollut 92-vuotias ja turvakodista on myös lähdetty synnyttämään ja tultu takaisin turvakotiin.
Joka kolmas nainen Suomessa kohtaa jossain vaiheessa elämäänsä lähisuhdeväkivaltaa.
Tiurvakoteja on tällä hetkellä 28, Etelä-Suomessa niitä aika tiiviisti ja paikkoja on lisätty.
- Lähetettä tai maksusitoumusta ei tarvita, mutta ahdasta välillä on, kuten juuri uutisissakin kerrottiin. Porvoossa ei vielä ole jouduttu lähettämään ketään eteenpäin. Samalla meillä kuitenkin pohditaan, eikö ihmiset täällä uskalla hakeutua avun piiriin.
Rahoitus turvakodeille tulee valtiolta, THL jakaa avustukset toimintaan. Hyvinvointialueet omistavat turvakodeista 5, muut ovat eri järjestöjen omistamia.
- Apua tarvitseva voi mennä mihin turvakotiin vain, meille voi myös soittaa, jos jokin asia mietityttää ja mihin vuorokauden aikaan vain.
Turvakodissa ollaan yleensä päiviä, viikkoja, ehkä kuukausiakin, jos etsitään uutta asuntoa.
Turvakodeissa on lukitut ovet, turvakamerat, aina henkilökunta paikalla, mutta muutoin ne voivat olla kovin erilaisia ja erilaisissa paikoissa.
Yhteistä on se, että turvakoti on lyhytaikainen turvapaikka, niistä saa ammatillista tukea, kriisiapua, suojaa väkivallalta ja neuvontaa kodinomaisessa paikassa.
Viime vuosi Porvoossa oli poikkeuksellinen, yhdellä viikolla siellä oli 5 miestä ja vain 2 naista.
Vuodet vaihtelevat, mutta pitkät pyhät helposti kärjistävät tilanteen. Joulu ja uusi vuosi ovat piikkejä. Nyt ollut hiljainen syksy.
Vielä Johansson kertoi, että YK:n kansainvälinen Oranssit päivät –kampanja naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi on 25.11.-10.12. Oranssi on toivon väri. Jokainen meistä voi osallistua esimerkiksi pukeutumalla oranssiin ja kertomalla työpaikallaan miksi on siihen pukeutunut.
Toiminnanjohtaja Hanna Simola Siskot ja Simot ry:stä on ollut aikoinaan nuorisovaihdossa ja toiminut itsekin isäntäperheenä.
Siskot ja Simot perustettiin 11 vuotta sitten tarjoamaan löyhää vapaaehtoisuuden toimintaa, kertaluonteista tai lyhytkestoista mielekästä tekemistä vapaaehtoistyössä.
Se on vastuullisen välittämisen ja luovan välittämisen yhteisö, joka johdattaa ihmiset kohtaamaan toisiaan yli sukupolvien. Vapaaehtoiset eivät tule jäseniksi. Tavoitteena on ikäihmisten hyvinvoinnin lisäämistä ja yksinäisyyden poistamista. Keikkakalenterista voi valita mitä haluaa tehdä ja koska.
Mukana on 24 paikkakuntaa Nyt on jo tehty 282 keikkaa, on 2229 uutta vapaaehtoista, 9738 kohdattua ikäihmistä, ja yli 90 000 joulukorttia toimitettu.
STEA rahoittanut toimintaa ja 91 % kokee saaneensa hyvää mieltä toiminnasta.
Uutta toimintaa on Pop Up-mummola, jossa ikäihmiset antavat aikaansa lapsille ja nuorille. Samoin tarjolla on erilaista pienryhmätoimintaa, kuten Nurmijärvellä Akseli –hanke miehille, jotta he eivät eriydy kotiin.
Paikallistoiminnassa on 15 toimintakoordinaattoria, toiminnanjohtaja, 2 aluepäällikköä, viestintäkoordinaattori ja rahoitusten mukaan hankehenkilöstöä.
Ihmisten koteihin toiminnassa ei mennä, vaan kokoonnutaan jossain muualla.
Laajennuskoordinaattori Eila Mansala nosti esiin sen, että on todella tärkeää pitää klubien kotisivut ajantasalla, koska ne toimivat käyntikorttina klubien toiminnasta kiinnostuneille potentiaalisille jäsenille. Jos jokainen klubi saisi kauden aikana kaksi jäsentä, eikä ketään lähtisi pois, olisi jäsenhankintatavoite saavutettu.
N-piiri on nyt toiseksi suurin Suomessa. Klubeja meillä on 66. Alle 20 jäsentä omaavia klubeja on 18, eli 27% ja alle 15 jäsentä on 16 klubissa eli 24 prosentissa.
Kummeille on olemassa oma koulutus, joka olisi kaikkien kummina toimivien hyvä käydä.
Uusia klubeja on suunnitteilla, kuten alla oleva dia kertoo.
ARS-asiaa toi esille Markku Vesikallio esitellen uudet kortit, jotka toimivat samalla vaihtokuvaidealla kuin adressit. Samoin hän muistutti ritarisäätiöltä saatavista avustuksista, joita haetaan huomattavasti vähemmän kuin rahaa lahjoitetaan adressien, korttien ja ritariarvojen hankkimisen kautta. 27.1. järjetetään Rahaa jaossa- koulutustilaisuus apurahojen hakemiseksi ja 8.3. koittaa juhlava Ars-Melvin Jones illallinen.
Lopuksi piirikuvernööri Outi Hanslin jakoi jvielä vuosikymmeniä toimineille jäsenille toimintavuosista kertovat merkit. Kovin harva palkittavista oli kuitenkaan paikalla.
Teija Loponen