Kohti Kestävää Kehitystä, blogi 55, 15.8. 2021

Sähkö tulee mullistamaan lentoliikenteen. Matkustajaliikenne alkuun lähimatkoilla ja pienillä koneilla. Merenkurkun yli Ruotsiin on linja suunnitteilla.

Sähkö tuo lentoliikenteeseen monta uutta näkökulmaa. Suurin muutos tietysti tapahtuu itse koneisiin liittyen, mutta myös miehistön osaamiseen sekä koneiden huoltojärjestelmiin muutokset ovat yllättävän suuria. Mitä tulee itse koneisiin niin moottorithan tulevat olemaan todella varmakäyttöisiä nykyiseen polttomoottoreihin sekä suihkumoottoreihin verrattuna. Nykyisissä moottoreissa on paljon jopa edestakaisin liikkuvia osia ja varmatoimiset suihkumoottoritkin sisältävät paljon haavoittuvaa tekniikkaa.

Sähkömoottorin käyttäminen on niin paljon yksinkertaisempaa että sillä on jo suoranaista vaikutusta lentäjien koulutukseenkin ja moneen muuhun asiaan. Sähkölentokonehan sekä nousee että laskeutuu aina saman painoisena, kun taas nykyiset koneen nousevat tankit täynnä ja laskeutuvat polttoaineen vähennyttyä. Turvallisuus tulee lisääntymään kun nykyinen polttoainetekniikka öljynkuljetusautoineen jää tarpeettomaksi. Myös ympäristöä voimakkaasti häiritsevä moottoriääni jää pois, joten lentoasemia voidaan ylläpitää jopa aivan kaupunkien keskustassakin. Tämä koskee läheisesti jopa Helsinkiäkin, jonka ainoata lentoasemaa pyritään siirtämään meluhäiriön vuoksi. Tässä olisi kestävän kehityksenkin kannalta mitä oivallisin paikka sähkölentotoiminnan valtakunnalliseksi keskukseksi.

Käytännöllisesti suurin ja ainoa pulma on sähkön saaminen lentokoneeseen. Jopa auto ja vene ja laiva ovat teknillisesti helpommin sähköistettävissä kuin lentokone. Lentokoneelle on saatava mahdollisimman kevyet akut ja latausmenetelmiin pyritään kehittämään uusia ratkaisuja.

Tämän vuoksi sähkölentolinjoja aloitetaan kehittämään sopivan lyhyille matkoille, kuten aluksi Vaasan ja Umeån välille ja pienillä alle 20 paikkaisilla koneilla. On mahdollista että viranomaistoimintamme ymmärtää että lentohenkilökunnan ammattitaitovaatimukset eivät tarvitse olla suihkumoottorivaatimuksien mukaisia. Onhan koneiden teknillinen rakennekin huomattavasti vaatimattomampi.

Sähkölentoliikenne voisi olla mahdollista jo 5 vuoden kuluessa, toteaa johtaja Markus Lindström Merenkurkun neuvostosta. Suomessa on paljon pieniä lentokenttiä, jotka olisivat mitä sopivampia tällaiselle monella tavalla ympäristöystävälliselle sähkölentoliikenteelle. Mainittakoon että EU on nähnyt tämän Merenkurkun hankkeen positiivisena ja on myöntänyt suunnitteluun rahoitusta asian vauhdittamiseksi. Myös Finavian tekninen johtaja Henri Hansson näkee sähkölentokoneen tuovan matkustuksen aivan uudelle tasolle.

Sopivan lentokone Merenkurkun liikenteeseen on kehitteillä Göteborgissa Heart Aerospace-yhtiön toimesta. Koneen työnimi on ES 19, joka viittaa matkustajamäärään. Koneen akut pystytään tämän hetken tietojen mukaan lataamaan noin 20 – 40 minuutissa.

---------

Koronanvirus on näyttänyt voimansa ja vaimentanut maapallon jatkuvan värähtelyn. Kukapa olisi uskonut näin pienestä näkymättömästä otuksesta.

Maapallon tärinä ja vavahtelu ovat rauhoittuneet maalis- ja huhtikuusta 2020 alkaen. Nyt saamme maankuoresta signaaleja, joissa on vähemmän yleistä taustakohua. Tämä on seismologisilla mittauksilla todettavissa parhaiten suurien kaupunkien alla toteaa seismologi Andy Frassetto tiedelehti Naturessa.

Tämän maapallon rauhoittumisen huomasi ensimmäisenä Belgian kuninkaallisen observatorion geologi Thomas Lecorcq. Hän havaitsi että Brysselin ja ympäristön seisminen melu vähentyi 30-50 % maaliskuun -20 puolen välin jälkeen. Silloin Belgian hallitus oli päättänyt rajoittaa liikkumista.

Mistä kaikesta sitten tämä maapallon rauhoittuminen johtuu. Seismologit toteavat maapallon värähtelyn nyt korona-aikana samanlaiseksi kuin Brysselissä joulupäivänä. Toiko siis korona meille joulun ainaisen kuten joululaulussa toivotaan? Kyllä  kaiken tämän hiljentymisen nähdään johtuvan ihmisen toimista korona-pandemiasta johtuvana.

Kaupunkien autoruuhkat ovat vähentyneet, junat kulkevat harvemmin, maantie- ja lentoliikenne ovat vähentyneet todella merkittävästi. Myös varmasti kaivoksissa on hiljaisempaa. Tutkijoille tämä tilanne tuo mahdollisuuksia entistä enemmän tutkia maankuoren luonnollisia liikkeitä ja tapahtumia, jotka normaalisti peittyvät ihmisen aiheuttaman mölyn alle piiloon.

Tutkijat selvittävät lähiaikoina miten tämä pitkä hiljaisuus ihmisen toiminnassa tulee vaikuttamaan maanjäristyksiin ja muihin seismologisiin tapahtumiin. Ovathan nyt ilmaston muutoksista johtuvat maanvyöryt ja suurtulvat varmasti aiheuttaneet monia ennalta arvaamattomia liikkeitä maankuoressa. Maanpintaan aiheutuu myös esimerkiksi jäätiköiden sulamisesta erilaisia paineita, eri kohtiin, joista saattaa tulla uusia liikkeitä maahan myös pintaa syvemmälle.

--------

Uhkaavatko tappajamehiläiset, pölyttäjäkato ja Afrikan sikarutto meidän rauhaamme? Nouseeko ruuan hinta niin että sitä aletaan arvostaa, eikä tuhlata kuten nyt?

Eräät ruuan raaka-aineet kuten vilja ovat helposti säilytettäviä ja kuljetettavia  vaikka maapallon äärestä toiseen. Toiset aineet taas ovat kuljetuskelpoisia vain muutaman päivän ajan ja nykyään kylmäkuljetuksina pidempäänkin. Eräät ruoka-aineet taas ovat nopeasti pilaantuvia, kuten tuoreet hedelmät ja tuoretorin tuotteet, eivätkä kestä kuljetusta muutamia tunteja enempää.

Näistä aineista, viljatuotteista, on kehittynyt jopa maksuvälineisiin verrattavia vaihdon välineitä. Näin viljatuotteista ja joistakin juureksista on kehittynyt jopa pörssinoteerauskelpoisia kansainvälisiä kauppatuotteita. Monia ruokatarvikkeita vainoavat eri puolilla maailmaa erilaiset ”vitsaukset”, taudit ja tuholaiset ja taas toisaalta hyödyllisiä, jopa välttämättömiä eläimiä ja kasveja saattaa uhata tuho.

Nämä luonnon omat tuholaiset ja taudit saattavat saada aivan uuden ponnahduslaudan joko ihmisen toimenpiteistä tai myös ilmaston muutoksen vaikutuksista johtuen. Ihminen itse muuttaa sekä viljelytapoja että eläinten hoitoa niin että mitä suuremmiksi kasvien tuotantoalat ja toisaalta eläinten tuotantoyksiköt tulevat, sitä suuremmat ovat tautien ja tuhoeläinten mahdolliset vaikutukset.

Aivan omaa luokkaansa ovat sitten ilmaston muutokset lämpötilojen ja sääolojen muutoksineen. Nämä monetkin muutokset saattavat vaikuttaa aivan eri tavoin erilaistaen hyvinkin pieniä alueita tuoden uusia joko parannuksia tai huononnuksia olosuhteisiin.

EU:n eläintautiseurannan mukaan unionin alueella todettiin vain noin kolmen kuukauden aikana pitkälti yli 3000 afrikkalaisen sikaruton esiintymää villisioissa. Sitä oli levinnyt samassa ajassa myös yli 200 tuotantosikalaan. Itäisen Euroopan suurissa sikaloissa tämä AFS on todella yleinen. Virallisesti nämä eläimet lopetetaan ja tuhotaan, mutta miten lienee todellisuudessa. Ehditäänkö possu lähettää markkinoille ennen kuin veterinääri on aamulla tullut katsastuskierrokselle?

Suomesta ei sikaruttoa ole löytynyt, mutta Baltiassa se on jo tuttua villisioissa, mikä on yleinen riistaeläin kaikissa sen alueen maissa. Sikarutto on aiheuttanut jo paljon muutoksia kansainväliseen ruokakauppaan. Kiina ei esimerkiksi osta sellaisista Euroopan maista sianlihaa, joissa on esiintynyt sikaruttoa. Tässä tilanteessa Suomen huolellisuus ja pikkutarkkuus on avannut markkinoita Kiinaan.

Idänherhiläisiä on ollut Amerikassa jo jonkin aikaa pieninä esiintyminä. Siellä nämä on nimetty tappajamehiläisiksi, jättiläisherhiläisiksi. Kumpikaan nimitys ei ole väärä sillä esimerkiksi Japanissa vuosittain kuolee 30-50 ihmistä näiden pistoihin. Ne käyvät ihmisen kimppuun ärsytettynä suurena laumana. Tällaisten eläinten ärsyyntymistä ei voi aina todeta, joten on tunnustettava niiden olevan ihmisille, varsinkin lapsille vaarallisia.

Erääksi kansainväliseksi terveysuhaksi on tullut vähitellen antibioottiresistenssi. Sitä esiintyy sekä ihmisillä että tuotantoeläimillä. Se johtuu liiasta antibioottien käytöstä. Antibiootit oikein käytettynä ovat hyviä tulehduslääkkeitä, mutta liiallisesti käytettyinä aiheuttavat immuniteetin, jolloin ne eivät enää tehoa. On laskettu että antibiooteille vastustuskykyiset bakteerit tappavat vuosittain jopa yli 700000 ihmistä.

Eräänä suurena ongelmana pidetään nykyään lihantuotantoa. On alueita, joissa eläimiä lääkitään, ruokitaan antibiooteilla koko ajan vaikka ne eivät olisi sairaita. Onko antibioottiresistenssillä ja koronaviruksella jotain yhteyttä. Sekä Espanjassa että Italiassa esiintyy molempia kertoo tietokirjoja ruoka-asioista kirjoittava Riku Rantala, joka on perehtynyt näihin asioihin paikan päällä.

--------

Maailma luottaa Suomen osaamiseen metsäasioissa. Riittääkö omille päättäjille vakuuttava näyttö? FAO luottaa ja haluaisi Suomen metsittävän koko maailman.

Meille vastahakoisille veronmaksajille ei ole kerrottu mikä on sekoittanut Euroopan Unionin ylemmän johdon päitä.  Suuri maailma luottaa Suomen virallisiin metsäalan osaamistietoihin niin, että rohkenee sen tuoda esille. EU sen sijaan ei ole näyttänyt luottavan Suomen virallisiin metsätietoihin, vaan on ilmeisesti saanut jostain sivusta väärää tietoa, jonka lähde on sekä tuntematon että ilmeisen osaamaton.

FAO:n, YK:n maatalousjärjestön apulaispääjohtaja Rene Castro-Salazar on nimittäin täysin vakuuttunut Suomen ja Suomen metsäammattilaisten korkeasta alan ammattitaidosta. Hänelle riitti näyttö Costa Rican metsittämiseen tutustuminen, jonka suomalaiset olivat toteuttaneet. Tätä metsittämistä pidetään eräänä metsittämisen menestystarinana maailmassa.  Costa Ricassa kaadettiin metsää v. 1987 enemmän kuin missään muualla. Tuolloin vain 21 % maasta oli metsitetty kun se nyt on lähes 60 %.

Suomalainen kehitysrahoitusyhtiö Finnfund on jo 1990 luvulta osallistunut metsittämisen rahoitukseen eri puolilla maailmaa. Salkun koko on lähes 600 milj.euroa. Suurin osa hankkeista on Afrikassa. Etelä-Amerikan ja Aasian osuudet ovat viime vuosina lisääntyneet. Finnfundilla on hallinnassaan vajaa 900000 ha metsää josta pääosa on FSC -sertifioitua. Tämä Costa Rican metsittämismenetelmä on levinnyt myös Ecuadoriin, Meksikoon ja Keniaan.

Maailmasta löytyy tällä hetkellä helposti 900 milj. ha vajaatuottoista maata, joka voitaisiin nykytiedoilla metsittää. Nämä puut imisivät kasvaessaan noin 200 gigatonnia hiilidioksidia, mikä sitoisi noin 25 % ilmakehän tämänhetkisestä hiilidioksidista.

On huomioitava puhuttaessa metsien suojelusta, että esimerkiksi YK:n suurin huoli on painottaa metsien kestävää käyttöä. Tämä tapahtuu metsiä kasvattamalla, ei niiden heitteille jättämistä. Muistettakoon, että  Suomessa on 50 % Euroopan suojelluista metsistä. Niiden kasvu heikkenee ja kasvitaudit lisääntyvät. Kasvun ja tautien ehkäisyn kannalta puusto olisi pidettävä mahdollisimman hyvässä kasvukunnossa mahdollisimman pitkään. Monimuotoisuuden vaaliminen on tärkeä asia, mutta heti kun yhteyttäminen loppuu tai kasvituholaiset hyökkäävät voimalla on asiaan pystyttävä paneutumaan ammattilaisen menetelmin.

Ilmastonmuutos vaikuttaa merkittävästi myös metsiin. Vaikutus on hidas, mutta vääjäämätön. Kaikki vaikutus ei ole negatiivista, mutta muutos luonnossa sisältää sekä kasveille että eläimille riskin. Metsä on havaittu Suomelle niin tärkeäksi, että kansan suussa on jo 1800 -luvulta sanonta: metsiä älköön hävitettäkö, ja tätä vanhaa käskyä on Suomessa noudatettu sekä tunnon- että pilkuntarkasti.

-------

Mullistava prototyyppi Pohjanmaalta. Jätemuovista raaka-aineita uusiomuoviin hajottamalla muovi kemiallisesti. Ainoa Suomessa ja myös koko maailmassa.

Pohjanmaan Hyötyjätekuljetus ja Fenergy ovat kehittämässä uutta muovin kierrätysmenetelmää. Toimitusjohtaja Mikko Lammi kertoo yhtiöiden saavuttaneen aivan uuden tason muovinkierrätyksessä, menetelmä on uusi koko maailmassa.

Sellaista muovia ei ole jota emme voisi kierrättää, kertoo Lammi. Tähän asti muovia on kierrätetty murskaamalla, pesemällä ja pyrolyysillä eli kuivatislaamalla.

Tässä uudessa menetelmässä muovia käsitellään molekyylitasolla.

Menetelmä toimii niin että otetaan atomi ja laitetaan se toisen atomin kanssa oikeaan lokeroon. Tästä saadaan raaka-ainetta, josta saadaan kehittymään uutta muovia. Tällä tavoin kemiallinen kierrätys palauttaa aineet alkuperäiseen muotoonsa. Tätä tehtävää varten on Fenergy kehittänyt hiilivedyn kierrätysprosessin, HRP eli Hydrocarbon Recycling Process. Tällä testataan jätemuovin kemiallista kierrättämistä.

Muovi koostuu polymeeriketjuista, jotka tällä menetelmällä puretaan. Ne ovat tässä tilanteessa kaasun muodossa ja muunnettavissa toiseen muotoon. Tästä syntyy polttoaineita, muitakin raaka-aineita kuten muovia.

Tämä prosessi, depolymerisaatio ei vaadi muovin polttamista, vaan siitä voidaan näin tehdä uutta muovia. Se on niin puhdasta, jopa sellaisenaan elintarvikepakkauksiin sopivaa.

Kuivatislaus, pyrolyysi hajottaa kiinteitä aineita kuumentamalla hapettomassa tilassa. Näin muovien hiilivedyt nesteytetään edelleen ja saadaan öljyä. Mikko Lammi on laskenut että 4-5 laitosta Suomessa pystyisi käsittelemään 100 % valtakunnan muovista. Siihen tarvitaan laitoksia, joiden teho on 100-200 000 kg muovia vuorokaudessa.

Lammi pelkää väärän lainsäädännön voivan helposti estää tällaisen hyvän kehityksen. Tämä pelko toteutuu jos yhteiskunta päättää hajottaa jätteenkeräämisen monopoliksi kuntatasolle.  Koska kaikki tekniikka ja kehitys tapahtuu yrityksissä, kuntajärjestelmään perustuva muovinkeräys ole Lammin toivomuslistalla. Jos näin käy ei kehitys etene ja tämäkin mullistava kotimainen keksintö kuihtuu alkuunsa.

--------

Maailman ruokaturva on todella uhattuna. Se on monissa tapauksissa pienestä kiinni. Ruokaa tarvitaan lisää, mutta ilmastonmuutos ja muut epävarmuustekijät lisääntyvät entisestään.

Maailman ruokaturva on vielä jollain tavalla siedettävä, paitsi niiden kohdalla, joilla ei ole riittävästi rahaa ruokaan, mutta nälkä kurnii vatsassa. Näitä kuvia näemme uutisissa vierailta mailta yllättävän usein. Jos kaikilla maailman ihmisillä, joilla on nälkä, olisi riittävästi rahaa ruokaan, olisi ruuasta nyt jo puutetta. Muistan lehtiartikkelin vuodelta 1969, jolloin maassamme ekumeenisen hokeman tavoin painotettiin Suomen maatalouden ylituotantoa ja vaadittiin ruokatarvikkeille maailmanmarkkinahintoja. Maailman parhaita tuotteita pidettiin liian kalliina. Nyt ei enää ylituotantoa ole ja hinnatkin ovat paljolti alle kansainvälisen hintatason.

Maailman eri osien ruokahuolto on muuttunut niin että monilla alueilla ollaan riippuvaisia yllättävistä asioista, esimerkiksi valtamerikuljetuksista. Ei tarvittu kuin pieni ilmeisesti ohjaus- tai tekniikkavirhe kun maailman suurin mannertenvälinen kuivarahtialus, konttilaiva tukki pitkäksi aikaa Suezin kanavan. Eikä siinä ollut pelkästään tämä yksi laiva, vaan molemmin puolin kanavaa tuli laivoja odottamaan ” redille” läpipääsyä.

Ja mitä tapahtui kun laiva oli vapautunut ja päässyt irti? Kuvioon tulivat hallinnolliset tekijät ja laiva internoitiin Egyptin rantaan kunnes vaaditut maksut oli maksettu. Ei tietenkään tiedetä, mitä kaikkea lasti sisälsi, mutta varmaa on, että kaikki raakatavara pilaantui ja jouduttiin heittämään pois. Entäpä jos olisi tapahtunut jotain todella vakavaa. Jos lastina olisi ollut ydinaseita tai materiaaleja, myrkyllisiä kemikaaleja, syttyviä tai räjähtäviä hiilivetyjä bensiinistä lähtien tai suuressa alusmäärässä olisi ollut viljalaivoja, jotka olisivat tuhoutuneet. Olisi myös ollut mahdollista että jokin vihamielinen, profiiliaan nostava terroristiryhmä olisi aktivoitunut tuhoisin seurauksin.

Nythän ei mitään tällaista onneksi tapahtunut, mutta tulevaisuudessa kaikki on yhä pienemmästä kiinni, myös ihan normaalioloissakin. Ruoka on maailmassa yhä kriittisempi materiaali. Olisiko ruokaturvaan kiinnitettävä tästä lähtien enemmän huomiota? Miten se tehtäisiin?

Korona-pandemia toi ruokaturvan monin paikoin uuteen lähestymiskulmaan. Kun ihmisten liikkuminen on vaikeutunut, on se vaikuttanut myös moniin ravinto- ja ruoka-aineiden sekä tuotantoon, jalostukseen että kuljetuksiin. On nähty turvallisempana käyttää lähellä tuotettua ravintoa entistä enemmän. Sillä taas varmistetaan, etteivät taudit ja niiden aiheuttajat leviä nopeasti ja laajalle kuten pitkien kaukokuljetusten yhteydessä. Olipa tilanne mikä tahansa, liikkuvan kausityövoiman siirtyminen estyy helposti ja sato voi jäädä korjaamatta. Tästä on heti pahat seuraukset ruokahuollolle, jonka monivuotinen toimivuus näin voi yllättäenkin katketa.

Esimerkiksi Saksassa on muuttunut tilanne aiheuttanut siirtymistä lasi- ja peltitölkkeihin pakattuihin lihasäilykkeisiin, kertoo siellä asioita toimittajana seuraava Tapio Nurminen.

Yli  7 miljardin liikevaihtoa tekevä suuri lihanjalostaja Tönnies tarvitsee työvoimastaan noin puolet ulkomailta. Tämä vierastyövoima tulee pääosin Etelä- ja Itä-Euroopasta, joista pääsy Saksaan töihin on vaikeata ja karanteenijärjestelyjen vuoksi hidasta. Samantyyppisten järjestelyjen vuoksi vaikeuksia on monissa muissakin maissa. Välttämättä tämä pandemiasta johtuva tilanne ei ole ohimenevä vaan se saattaa osoittaa nykyisen käytännön heikkouksia, joista halutaan päästä eroon.

Todella tarkka on esimerkiksi parsan viljely, jossa muutaman tunnin viivytys voi aiheuttaa sadon menetyksen. Valkoinen parsa on korjattava aamuvarhaisella ennen kuin kypsät parsat ovat puhkaisseet maan pinnan. Jos korjuutöihin ei saada ihmisiä heti on päivän sato pilalla. Saksan maataloustuottajien keskusliiton puheenjohtaja Joachim Ruckwied on todennut, ettei vielä peruselintarvikkeiden tuotanto ole vaarassa. Hedelmien ja vihannesten saantiin voi kylläkin tulla merkittäviä katkoksia.

Maapallolla on nähtävissä joitakin alueita, joissa sivilisaatio on menestynyt paremmin kuin muualla. Kautta historian, lähes 6000 vuotta suurin osa ihmiskunnasta ja maanviljelyksestä näyttää keskittyneen alueille, jossa vuotuiset keskilämpötilat ovat 11-15  Celsius-asteen välille. Tuo 15 astetta vastaa lähellä pohjoisen Välimeren olosuhteita. Suomessa taas keskilämpötila on jossain + 5 asteen tienoilla. Tämähän tarkoittaa sitä että olemme todella pohjoisin kokonaan näin pohjoisessa sijaitseva maanviljelyä harjoittava valtio.

Ihmiset ovat vuosituhansia asuttaneet aktiivisemmin alueita, jotka eivät ole liian kuumia eivätkä liian kylmiä. Professori Neil Adger Exeterin yliopistosta nimittääkin näitä alueita  ” kultakutrivyöhykkeeksi”.

Toinen ihmiselle otollinen alue on Intian ja Kaakkois-Aasian monsuunivyöhyke. Siellä asuu miljardeja ihmisiä ja vuotuiset keskilämpötilat ovat 20-25 asteen tienoilla. Nämä alueet ovat muuttumassa sietämättömän kuumiksi, joten sieltä väestö lähtee vähitellen muuttamaan pohjoisemmaksi. On täysi arvoitus miten tällainen ilmaston nopean lämpenemisen vuoksi tapahtuva väestönmuutto tapahtuu. Vievätkö ihmiset ammattitaitonsa mukanaan ja pystyvätkö he uusissa olosuhteissa siihen ruokatuotantoon, joka on ollut heidän mittava panoksensa maapallon ruokahuoltoon. Tämä on arvoitus, jonka ratkaisua saamme odottaa lähivuosina jännityksellä, toivottavasti rauhanomaisissa olosuhteissa.

-------

Energiamurros on käynnissä Euroopassa. Suomessa lähtenyt hyvin käyntiin ja yllättäviä positiivisia asioita kehitteillä kaikilla tahoilla.

Suomalainen korkea sivistys- ja koulutustaso tulee tällaisessa uudessa tilanteessa helposti esille. Kysymys ei ole suurista puheista ja lupauksista vaan pienistä tavoitteellisista teoista. Näitä tehdään joka puolella, niin suurissa kuin aivan pienissäkin yrityksissä, tutkimuslaitoksissa, kouluissa ja muissa oppilaitoksissa, pienissä pajoissa ja yksityisissä autotalleissa jopa valtion hallinnossa ja monissa muissa työpaikoissa, joissa ideat pääsevät käytäntöön ja siten valloilleen.

 Tämä viimeksi mainittu lienee se tärkein, kaikkien ideoiden on päästävä toteutukseen ja kokeilemaan siipien kantavuutta myös käytännön toteutuksessa. Kaikkihan tiedämme että teoriassa mikään ei epäonnistu, mutta vasta käytännön testaus on se mikä ratkaisee kehityksen jatkumisen.

Tässä tulee suomalaisen koulutuksen taso esille ja se pääsee toteuttamaan aikaansaannoksiaan käytännössä. Erityisen hyvin tämä tulee esille juuri nyt energia-alalla, jossa on saatu aivan ihmeellisiä tuloksia aikaiseksi. On pystytty tekemään risukasasta bensiiniä, lentokone on saatu lentämään pelkällä auringon paisteella, pahanhajuisesta lehmän lannasta on tehty kaasua autojen käyttöön ja monta muuta uutta asiaa. Monet näistä ovat sellaisia ettei muutama vuosi sitten ainakaan suurelle yleisöllä ollut näistä edes teoreettista tietämystä.

Emme myöskään tienneet millaisia mahdollisuuksia on energian säästörintamalla ja fossiilisten polttoaineiden korvaamisessa uusiutuvilla. On tartuttu toimeen ja tuloksia on tullut, jopa niin paljon että viranomaisilla ja lainsäätäjillä on ajoittain ollut vaikeuksia pysyä mukana.

Energiamurroksen takana on ilmastonmuutos, joka on saanut tämän positiivisen kehityksen käyntiin. Suomen talouselämä on päässyt hyvin jopa kansainvälisiin toimintoihin kiinni. Näitä asioita on tutkinut myös Aalto-yliopistossa professori Armi Temmes, joka on erityisesti perehtynyt energiamurrokseen ja sen vaikutuksiin Suomen elinkeinoelämään. Hän kiinnittää huomiota myös eri tuotteiden ja toimenpiteiden hintoihin. Näistä huomio kiinnittyy ensimmäiseksi tuuli- ja aurinkoenergian halventuneisiin hintoihin, Näissä molemmissa vaikeutena on ennalta arvaamattomuus, joka tuo omat haasteensa.

Sähköntuotannossa, jota ei voi säädellä, on pyrittävä jollain keinoin varastoimaan, sillä muutoin kulutus ja tuotanto eivät pysy tasapainossa. Aurinkopaneeli ja lämpöpumppu ovat pääosin tuontituotteita. Niiden käyttöön saaminen edellyttää kuitenkin kotimaista asennustyötä.

Aivan omaa luokkaansa on sitten energian käytön ja jakelun älykkäät ohjausjärjestelmät. Nämä kulutusjouston palvelut ovat tarpeellisia etenkin suurissa kiinteistöissä ja teollisuudessa. Ne tarjoavat kotimaisille tekijöille

mielekästä työtä yhä enenevässä määrin.

Pertti  Ratia