Kohti Kestävää Kehitystä, blogi 57, 24.10.2021

Ikuinen routa sulaa, talot vajoavat ja murtuvat, kaupungit kuin
pommitusten jäljiltä. Pahimmat tuhot Länsi-Siperiassa Suomen korkeudella. 

Ikiroutaa on pidetty niin pysyvänä ja luotettavana ettei tällaista ole uskottu voivan tapahtua. Nyt on kuitenkin ilmasto lämmennyt sen verran että ikirouta on alkanut kesällä sulamaan odottamattomin seurauksin. Näihin on tieteellisestikin paneutunut professori Anatoli Brushkov apulaisensa Julia Tsernjakin kanssa, josta he kertovat kokemuksiaan, HS 6.10 -21. Paikka sijaitsee mantereella Novaja Zemljan eteläpuolella. Alueella on pieni 300 asukkaan kylä, Amderma vain vajaan 1000 km Suomen itärajalta.

Ikiroudasta paljastuu eläinten jäänteitä yli 11000 vuoden ajalta, kuten mammutteja ja luolaleijonia, elefantteja mutta myös bakteereja ja viruksia. Näiden bakteerien ja virusten vapautumisen seurauksia ei vielä tunneta.  Ikiroutaan on sitoutunut valtavia määriä metaania ja hiilidioksidia, jotka kaasut vapautuvat ilmaan.

 Professori Brushkov  toteaa että näistä voivat monet olla ihmiselle uusia eivätkä esimerkiksi kuole keittämällä. Hän toteaa että ne saattavat olla aluksi harmittomia mutta ne voivat olla jopa ihmiselle vaarallisia.

Vaikka ikirouta onkin sulanut hyvin epätasaisesti on se lämmennyt joka puolella. Talvella paksu lumipeite tehostaa lämpenemistä. Vaikka talvella maan pinta jäätyykin, on todettu että se kesällä sulaa yhä syvemmälle. Tundralle on kesäisin ilmaantunut pieniä järviä jotka osoittavat ikiroudan sulaneen siitä kohdasta. Sulamista tehostaa kesän jatkuminen entistä myöhemmäksi syksyyn. Tähän asti pakkasta on ilmaantunut jo syyskuussa, mutta nykyään vasta noin kuukautta myöhemmin.

Tilanteen vakavuutta kuvaa esimerkiksi se että muutamia rakennuksia on romahtanut jopa saman päivän aikana. Näistä eräs oli koulu, josta oppilaat olivat jo lähteneet koteihinsa.

Alueen asukkaat joutuvat ehkä jo aivan lähivuosina rakentamaan asuntonsa uudelleen ja tähän tarkoitukseen on kehitettävä rakenteita, jotka kestävät paremmin maaperän liikkeet. Todennäköisesti puurakenteiset  pientalot tulevat sopimaan parhaiten tähän tarkoitukseen.

--------

Saadaanko ruoka pian suoraan ilmasta, ei tarvita kasveja ei eläimiä?

Suomalainen yritys valmistaa proteiinia sähköllä mikrobien ja hivenaineiden avulla. Vasta kehitysvaiheessa.

Solar Foods-niminen yritys Espoossa valmistaa soleiini-nimistä proteiinia. Tämä ruuantuotantoon keskittynyt teknologiayritys on löytänyt soleiinin maaperästä ja on  patentoinut tämän valmistusmenetelmän. Tämä uusi tuote on ihmiskunnalle täysin uusi toteaa toimitusjohtaja Pasi Vainikka. Tuote ei ole vielä markkinoilla eikä kauppavalmis vaan sitä testataan kaikilla tarvittavilla menetelmillä ennen EU-hakemuksen jättämistä.

Tuotantomäärä on tällä hetkellä vain muutama kilo viikossa mutta tutkimus- ja kehitystoiminta laajenee voimakkaasti. Alkuun on päästy kolmella työntekijällä, mutta nyt on töissä jo 18. Tehdas on suuruudeltaan lähinnä pienpanimoa muistuttava ja uusi tuotantolaitos aloittaakin Vantaalla Vehkalassa.  Eräänä suurena vaikeutena tämäntyyppiselle yritykselle Vainikka pitääkin rahoitusta.

 Solar Foods on saanut pioneerivaiheeseen rahoitusta Ålandsbankenin Itämerenprojektilta, jolla päästiin alkuun. Tanskan valtio on rahoittanut toimintaa 100 000 euron stipendillä ja Business Finland on myös antanut tukea.

Tällaisen yritystoiminnan rahoitus on vaikea sillä käynnistysaika on pitkä. Se vaatii rahoittajailta kykyä uusien asioiden omaksumiseen ja hyväksymiseen.

Luonnon ja ympäristön saastumisen vähentäminen on eräs Solar Foodsin toiminnan tavoite. Tämä tavoite on todella merkittävä, mutta käytännön tuloksia joudutaan odottamaan vielä pitkään.

--------

Maapallo on himmentynyt. Valtameristä nouseva vesihöyry ei muodosta kirkkaita pilviä kuten ennen. Tämä ” maanpaiste” on vähentynyt noin 0,5 %.

Maan heijastuskyky eli albedo on muuttunut ja maapallo ei enää heijasta niin kuin ennen vaan se on himmennyt noin 20 vuoden aikana. Kun meret lämpenevät niistä kohoaa vesihöyryä ja vaaleita pilviä muodostuu vähemmän. Tästä johtuen maapallo heijastaa valoa takaisin avaruuteen vähemmän. Tämä voi osaltaan lisätä maapallon lämpiämistä. Jos maapallo lämpiää vielä vaikutus näkyy suoraan ilmaston lämpiämisenä.

Maapallo heijastaa kokonaisuutena noin 30 % takaisin maanpintaan saapuvasta valosta. Tätä on tutkittu New Jerseyn teknillisessä instituutissa. Siellä huomattiin heijastavuuteen vaikuttavan merkittävästi valkeat napajäätiköt ja valkeat pilvet. Tämän vuoksi maapallo ei enää ole sinertävä pallo kuten tähän asti.

Nämä ovat vaikeasti havaittavia tutkimuksia ja tulosten saamiseksi on tehtävä pitkällisiä tutkimuksia ja dataa on koottava mahdollisimman paljon. Jo 1500-luvulla renesanssitutkija Leonardo da Vinci on ( HS) kuvaillut maapallon heijastavuusilmiötä.  Hän totesi että pilvet, vesi, jää, metsät aavikot ja eri maaperät heijastavat auringonvaloa takaisi eri tavoin.

On huomattava että myös uutena aikana saasteet heijastavat valoa ja lämpöä eri tavoin. Niiden lisääntyminen voi tuoda uusia yllätyksiä tutkijoille.

--------

Yliopiston tutkimuksen mukaan kaupunkien keskustoista valuu fosforia yhtä paljon kuin pelloilta. Hulevesien mukana mereen mikromuovia, raskasmetalleja ja muita myrkkykemikaaleja ja roskaa.

Helsingin yliopisto on mitannut valumia sekä Helsingissä että Lahdessa noin 10 vuoden ajan.  Tutkimuksesta vastaava kaupunkiekosysteemitutkimuksen professori Heikki Setälä kertoo näiden tutkimusten olevan yleistettävissä muihinkin kaupunkeihin, Päästöjen määrät ovat verrattavissa asfaltoinnin määriin. Jos alue on pinnoitettu kokonaan menevät hulevedet kokonaisuutena mereen.

Asfalttiviidakoista valuu sadevesien eli hulevesien mukana paljon mikromuovia, raskasmetalleja ja monia muita myrkkykemikaaleja, joita on irronnut liikenteen mukana asfaltin pintaan. Lahdessa on kehitetty uusi menetelmä tämän pulman ratkaisuun. Keskikaupungin hulevedet pumpataan kaupungin ulkopuolelle, Hennalaan. Täältä ne johdetaan kolmen pidätysaltaan kautta Porvoonjokeen.  Tämä on aloitettu vasta nyt, joten tähän asti kaikki saasta on mennyt joen kautta Suomenlahteen.

Nämä hulevesien pidätysaltaat rupeavat toimimaan paremmin kun ne saavat kasvillisuutta reunoilleen. Näihin kosteikkoihin tulee myös elämää, lintuja ja muita luonnon eläimiä kaupunkia elävöittämään ja viihdyttämään. Myös kaupunkien sisällä olevat viheralueet toimivat monien saasteiden pidättäjinä, joten niitä ei saisi rakentaa asfaltilla umpinaisiksi.

Tutkimusten mukaan viherkatot pidättävät saasteita yllättävän tehokkaasti. On todettu niiden pidättävän jopa 60 % vuotuisesta sadannasta. Viherkatot toimivat hyvin myös talvella.

Pertti Ratia

Kohti Kestävää Kehitystä-

koordinaattori

LC Hiekkaharju- Sandkulla ry