Kohti Kestävää Kehitystä, blogi 58, 17.11.2021

Saiko ihmiskunta maapallon elonkehän muutettua kestävämmälle polulle? Vaikka yksityiskohdat jäivät paljolti tulevaisuuteen on Glasgown kokousta pidettävä merkittävänä kansainvälisenä voittona.

 

Glasgovn kansainvälinen kaksiviikkoinen ilmastokokous sai koostettua yhteisiä eteenpäin vieviä päätöksiä. Näiden tavoitteet olivat eritasoisia kansakunnista riippuen ja pettymyksiä korostettiin oikeastaan enemmänkin julkisuuden menetelmin. Ottaen huomioon maapallon eri puolilla vallitsevat olosuhteet ja eri puolilla maapalloa asuvat erilaiset kansat, voidaan lopputulosta pitää vähintään hyvänä, oikeastaan erinomaisena.

 Yhteinen julkilausuma saavutettiin ilman näkyviä riitoja ja irtaantumisia. Tämä asetelma mahdollistaa jatkossa kansainvälisen yhteistyön antavan mahdollisuuden hyviin tuloksiin. Tätä seuratessa tulee jollain tavalla mieleen Suomen aloitteesta tapahtuneen ja omintakeisesti toteuttaneen ETYK- kokoussarja jatkoineen.

 

Se lähti pienestä liikkeelle, mutta oli jopa merkittävä osa myöhemmin Euroopan yhteisen turvallisuusarkkitehtuurin perusrakenteita. Tällä Glasgown ” kierroksella” on realistiset mahdollisuudet paljon suurempaan ja merkittävämpään lopputulokseen.

Mutta tämä on paljon laajempi käsittäen myös valtioiden fiskaalisia investointeja monine erilaisine globaaleine perusnäkemyksineen ja -lähtökohtineen.

Eräänä merkittävänä päätöksenä pidettiin Pariisin sopimuksen monien päätösten vahvistamista. Tämä luotiin pohjaksi, josta lähdetään vain eteenpäin.

 

Näin asiaa syvällisemmin tuntematta ja tästä suuresta tapahtumasta paitsi jääneenä tulee joitakin ehkäpä puutteita mieleen. Nythän kiinnitettiin huomiota voimakkaasti pääosin hiili- ja muiden palamistulosten, siis saasteiden tuotannon vähentämiseen. Onko se realistisesti edes teoriassa mahdollista? Onko sitä tapahtunut missään? Ainakin kehittyneissä saaste- ja muun tuotannon maissa sitä ei ole tapahtunut.

 

Taisteltiinko siis tehokkaasti tuulimyllyjä vastaan? Olisiko ollut mahdollista ajatella lähestyä tätä asiakokonaisuutta toiselta kannalta? Voisiko luonnon oma menetelmä ihmisen vauhdittamana voinut olla käyttökelpoisempi?

 Siis olisiko mahdollista kiihdyttää hiilen kiertoa lisäämällä hiilidioksidin ” kaappausta” ilmasta nykyistä tehokkaammin? Eikö ollenkaan kiinnitetty huomiota näihin menetelmiin, jotka ovat ihmisen, meidän kaikkien käden ulottuvilla ja meille kaikille toteuttamiskelpoisia? Miksi ei painotettu metsien istuttamista mahdollisuutena nopeana ” maailman pelastajana”?

Pidetäänkö monissa ammattipiireissä metsittämistä, siis taimien istuttamista niin vähäarvoisena, ettei sitä otettu merkittävästi esille? Tässä olisi ollut oikea foorumi asialle, joka voidaan toteuttaa koko maailmassa samoin menetelmin. Tarvitaan terveet kädet, kuokka ja taimivakka sekä maa, johon istutus suoritetaan. Tämä liittyy olennaisesti hyväksyttyyn näkyvään 1,5 asteen lämpötilatavoitteeseen, jota metsittäminen omalta osaltaan merkittävästi auttaisi.

 

Vaikka metsittäminen, puun taimien istutus, on periaatteessa yksinkertainen tapahtuma, on sen toteutus laajemmin monien onnistuneitten toimenpiteiden takana. Tätä on syytä harjoitella ilman Glasgown päätöksiäkin.

Sääolosuhteet aiheuttavat suoranaisia muutoksia metsien kasvuun ja seurauksina tulevat lisäksi suuret tuholaistuhot. Nämä ovat jo näyttäneet kyntensä Euroopan maissa esimerkiksi kaarnakuoriaisen mittavien tuhojen muodossa.

Tulevaisuudessa joudutaan paljon puuta kaatamaan ja jopa puulajia vaihtamaan näiden tapahtumien vuoksi. Jotta metsää pystytään riittävällä teholla uusimaan, on istutustyötä syytä harjoitella ajoissa, niin hallinnon kuin tekniikankin osalta.

 

------------------------------

 

Vety valtaa Suomen, ei vetypommina vaan monipuolisena kemianteollisuuden tuotteena. Vety on kaikille meille tuttu ja läheinen, on palaessaan täyttänyt kaivot ja valtameret,

vetydioksidina, puhtaana vetenä. Suomi Euroopan etulinjassa usean erikoisosaajayrityksen voimin.

 

Vesi on syntynyt maapallolla silloin kun vety on palanut, ei poroksi vaan

puhtaaksi vedeksi. Siitäkään ei ole varmoja todisteita, miten tämä mittaamaton prosessi on tapahtunut. Ei myöskään tiedetä olosuhteita eikä tekniikkaa, onko se tapahtunut koko maapallolla yhtenä prosessina, jonkinlaisena räjähdyksenä. Vai onko prosessi ollut samanlainen kuin näemme nyt omin silmin pilvettömänä päivänä auringon palaessa tasaisen hitaasti ja varmasti kohti loppuaan.

 

Ennen kuitenkin tätä maapallon lopullista ikuista talvea ehtii tapahtumaan monia, jopa mukaviakin asioita. Vety on päästötön energian kantaja toteaa tutkimusjohtaja Antti Arasto VTT:ltä. Se on oleellinen tekijä kohti hiilineutraaliutta. Nythän suurin osa vedystä tehdään maakaasusta, joka tuottaa paljon hiilidioksidipäästöjä. Vetyä saadaan kuitenkin irrotettua vedestä elektrolyysillä. Käytettäessä uusiutuvaa energiaa voidaan lopputulosta nimittää vihreäksi vedyksi. Se on lähiaikoina jo täysin teollisesti mahdollista.

 

Vetyä voidaan käyttää moottorien polttoaineena, esimerkkinä laivat, autot mutta myös teollisuudessa joko sellaisenaan tai johdanteina. Teollisissa prosesseissa, kuten muovien valmistuksessa, lannoitteiden valmistuksessa, käyttö on tuttua. Vedyllä on monissa  teollisuusprosesseissa nykyistä paljon merkittävämpi tulevaisuus.

Tällaisesta mainittakoon esimerkiksi teräksen valmistus, joka saastuttaa tuottaen nykyisellä hiilimenetelmällä lähellä 6 % koko ihmiskunnan hiilidioksidista.

 Tämä saastuttaminen loppuu kokonaan kun teräksen valmistukseen pystytään käyttämään Suomessa ja Ruotsissa tehtyjen keksintöjen mukaisesti vetypuhalluksella.

 

Suomessa on vetytuotantoa lähdetty kehittämään tällä hetkellä ainakin kahdeksan eri yrityksen keksintöihin liittyvillä menetelmillä. Näistä mainittakoon esimerkiksi Hycamite, joka on perinteisen maakaasun sijaan kiinnostunut biokaasun käyttämisestä vedyn tuotantoon.

 Siirryttäessä biokaasuun onkin yritys kehittänyt tästä prosessista hiilinielun toteaa yhtiön perustaja Matti Malkamäki. Tämä Hycamiten menetelmä tuottaa samalla myös esimerkiksi akkuteollisuuteen ja rengasteollisuuteen sopivaa korkean arvoluokan hiiltä.

Kokonaisuutena on huomioitava, että nämä teolliset vetyprosessit ovat vasta teollisen tuotannon alkua. Tällä vetyalalla kehitys on nopeaa ja sen vuoksi suomalaiset toimijat ovatkin hyvissä asemissa lähitulevaisuuden suhteen. Kehitystä on lähdetty viemään eteenpäin monien eri ammattilaisten voimin.

 

Tämän väkevän aloituksen lisäksi tarvitaan aivan lähitulevaisuudessa yhteiskunnallista ymmärrystä rahoituksen muodossa. Se on lähiajan pullonkaula, josta näiden osaavien toimijoiden on päästävä läpi. Nyt on niin EU:n kuin kotimaisenkin rahoittajien ymmärryksestä paljolti riippuvaa, miten tämä uusi Suomelle sopiva, vaikea ja ammattitaitoa vaativa ala pääsee kehittymään.

 

----------------------------

 

Saimaan aallot sähköistyvät. Sekä luonto -että ihmisystävällinen kulkuväline aloittaa uuden veneilyaikakauden Suomessa. Tällä fiksujen ratkaisujen yhdistelmällä on

suuri tulevaisuus.

 

Elwood Boats Oy:n toimitusjohtaja Pasi Virnes on avannut kymmenien tuhansien järvien maalle täysin uuden veneilyaikakauden. Moottoriveneensä kanssa vuosikymmeniä taistelleet veneilijät ovat täysin kyllästyneitä nykyisiin veneisiin. Niiden kuorma-autokelpoisten moottorien huolto- ja korjaustyö on vienyt monilta omistajiltaan hermot ja rahat, joita on vaikea saada palautettua.

 

 Myös polttoainejärjestelmät vaativat jatkuvaa huoltoa eikä niiden parfyymeihin ole kukaan tottunut ihastuksesta puhumattakaan. Ovatpa myöskin monien moottorien voimansiirtojärjestelmät kardaaniakselit, monimutkaisia, ja huoltoa ja korjausta vaativia. Moottoriveneiden möreätkään moottoriäänet eivät ole vielä ympäristöä ihastuttaneet. Joten lähes äänetöntä sähkövenettä on odotettu jo pitkään.

 

Tämän uuden veneen suunnittelussa on tavoiteltu saavuttamaan myös mahdollisimman pieni kulkuvastus. Tämä vene on rakenteeltaan kevyt mikä vaikuttaa myös siihen että vene voidaan rakentaa kevytkulkuiseksi .Virnes mainitsee tällaisissa veneissä yleisesti käytettävän jopa 80 hv:n moottoria. Tällainen moottori on jo hyvin painava. Tämän sähkökäyttöisen veneen moottorissa on 11 hv ja vene on kevyt, kokonaisuutena vain 550 kg. Itse asiassa tällainen sähkömoottori voidaan asentaa, kuten aikoinaan keskimoottori.

 Tämä sähkömoottori on pieni eikä hallitse koko runkoa kuten normaalissa keskimoottoriveneessä.  Jos tällä veneellä ajetaan huippunopeutta on akkujen kapasiteetti alle puolentoista tuntia, mutta ne kestävät lähes kymmenen tunnin ajon jos nopeus lasketaan puoleen.  Nopeus, siis alempi nopeus on tässä tilanteessa valttia.

 

-----------------------------

 

Taksonomia, EU:n kehittämä nimitys luokittelumenetelmälle,

jonka rahoituksen edellytyksenä on metsien kestävä hoito ja käyttö. Ruotsi ja Suomi eri mieltä EU:n kanssa perusteista, tulkinnoista.

 

Ruotsi ja Suomi ovat EU:ssa maita, joissa näiden alueiden metsien hoitoa on harjoitettu jo pari vuosisataa. Metsien aktiivista hoitoa harjoitetaan myös monissa Alppimaissa mutta niiden metsät ovat meidän pohjoisista oloista monella tavoin poikkeavia.

 Nämä meidän alueemme poikkeavat monella tavalla esimerkiksi muusta Euroopasta. Kova talvemme jäätyvine metsänpohjineen ja kasvuajan pitkine päivineen ovat vain täällä tunnettuja. Niiden kanssa on opittu elämään ja hoitamaan metsiä ympäristön vaatimusten mukaisesti.

 

Millainen metsätalous täyttää EU:n kriteerit, jotka ovat edellytyksenä tarvittavalle rahoitukselle. Tämä on se taksonomia, josta nyt koko EU taittaa peistä. Se kaikki mitä tähän sisältyy on vielä paljolti tulevaisuuden usvan peitossa. Sen vuoksi ei vielä tiedetä, mistä kaikesta tässä on kysymys, mutta jotain lienee lupa arvailla.

 Euroopassa monissa maissa ovat monet tuhohyönteiset tehneet tuhojaan. Tämä luonnon määräämä tosiseikka aiheuttaa suurillakin alueilla merkittäviä muutoksia tähän asti tunnettuun metsänhoitotyöhön.

 

Kaarnakuoriaisen toukka on tuhonnut kasvuikäisiä metsiä ennenkuulumattomalla voimalla. Tällaisessa tapauksessa ainoa lääke on kaataa nykyinen metsä pois ja istuttaa uudet taimet tilalle. Ovatko uudet taimet samaa puuta kuin kaadetut vai onko viisaampaa vaihtaa puulajia tai sekoittaa eri puulajeja samaan metsikköön on ratkaistava metsälökohtaisesti mahdollisimman nopeasti.

 Tämä ei olekaan halpa ja varma ratkaisu vaan saattaa aiheuttaa mittavia negatiivisia yllätyksiä. Onko tämä tosiseikka se mihin EU näkee jo ennakkoon tarvittavan toimivia hallinnollisia ja fiskaalisia ratkaisuja.

 

Pertti Ratia

Kohti Kestävää Kehitystä- koordinaattori

LC Hiekkaharju – Sandkulla ry.