Kohti Kestävää Kehitystä, Blogi 62, 15.3.2022

Vantaalle maailman suurin vesisäiliö, 1 milj. kuutiometriä. 100 metrin syvyyteen louhitaan kesällä lämmitettävä vesivarasto. Lämpö tuotetaan aurinko-, tuuli- ja jätevoimalan energialla.

 

Vantaan Energian toimitusjohtaja Jukka Toivonen kertoo veden lämpötilan noston yli 100 asteen mahdollistuvan korkean paineen johdosta aina jopa 150 asteeseen. Tämä lisää lämpövarauksen tehoa. Nämä yhteensä kolme suurta kammiota on suunniteltu rakennettavaksi Kuusikonmäen kallioperään Kehä III-tien alle.

Tämän vielä suunnitelmavaiheessa olevan lämpövaraston ansiosta lämmöntuotannon hiilidioksidipäästöjen arvioidaan vähenevän 65000 tonnia vuodessa.

 

Lämminvesiluolia on suunniteltu rakennettavaksi kolme vierekkäin. Jokaisen pituus on 370 m ja korkeus 50 metriä. Niiden pohja on 100 metriä ja katto 50 metriä maan pinnan korkeudesta. Louhinta on arvioitu saatavan valmiiksi v. 2026, jolloin Vantaa luopuu tältä osin maakaasusta.

Toiminnallisesti tällainen vesivarasto, lämpöakku on joustava ja edullinen käytössä. Monissa pienissä käyttökohteissa on vaikeuksia saada esimerkiksi lämmöntuotanto ja kulutus pysymään tasapainossa.

 ässä Vantaan vesiakussa tätä kiusallista pulmaa ei ole. Kovinkin tuulimyräkkä ja auringon paahteinen helotus voidaan ottaa täysimääräisenä talteen koko ajan sillä nopeudella, kun luonto sitä suvaitsee antaa. Tässä lämmöntuotanto ja talteenotto ovat koko ajan tasapainossa.

 

Investoinnin kustannusarvio on vajaa 100 milj. euroa, johon valtio on lupautunut osallistumaan 19 milj. euron määrällä. Tämä projekti on saanut jo kiinnostusta maailmalla. Tässä on saatavana myös sivutuotteena mittava määrä louhinnasta saatavaa kiveä edelleen jalostettavaksi.

 

xxxxxxxx

 

Hyvinvointi uhattuna koko maailmassa. Odotettu IPCC:n raportti ei

anna toivoa nykymenolle. Yli 3 mrd. ihmistä asuu ilmastollisesti erittäin haavoittuvilla alueilla. Nyt tarvitaan sekä tuhoisan kehityksen hillintää että sopeutustoimia.

 

Tulevina vuosikymmeninä riskit kasvavat ilmaston suhteen merkittävästi, jos ilmastonmuutoksen toimenpiteissä ei onnistuta, toteaa Suomen ympäristökeskuksen strateginen johtaja Mikael Hilden. IPCC, Intercovernmental Panel of Climate Chance eli suomeksi hallitusten välinen ilmastopaneeli, on antanut uusimman raporttinsa. Suomesta tähän yhteistyöhön kuuluvat mm. Suomen ympäristökeskus, Maa- ja metsätalousministeriö, Luonnonvarakeskus ja Ympäristöministeriö keskeisimpinä toimijoina. Suomesta on myös monia alan ammattilaisia, jotka ovat osallistuneet olennaisesti raportin valmisteluun.

 

Kokonaisuus on vaikeata hallita kansainvälisesti, sillä alueet eri puolilla maapalloa ovat hyvin erilaisia sekä lähtötasoltaan, kehitystasoltaan että

kehitysnopeudeltaan.  Se toimenpide, mikä on jollekin maalle tärkeä ei koske jotain toista maata ollenkaan. Otetaan esimerkiksi makea vesi. Me suomalaiset pesemme automme maailman puhtaimmalla juomavedellä mutta joissakin maissa koti- eläimet kuolevat janoon. On aivan ymmärrettävää, ettei meillä ole tässä suhteessa samoja pulmia ratkottavina.

 

Meidän pohjoisissa, jopa arktisissa oloissamme lumi peittää maan ja maa on myös jäätyneenä. Lumi aiheuttaa paljon turhaa työtä, mutta ennen sitä on hyödynnetty mm. kuljettamalla puutavaraa metsästä, joka tuolloin muutoin olisi ollut vaikeata. Maan jäätyminen kasvukauden ulkopuolella on monia töitä vaikeuttava tapahtuma.

 Se kuitenkin estää monien tautien, homeitten, kasvitautien ja tuhohyönteisten esiintymisen. Se taas puolestaan vähentää aivan oleellisesti torjuntakemikaalien käyttötarvetta. Tässä on merkittävä peruste Suomen elintarvikkeiden puhtaudelle. Tällä luulisi olevan laajempaakin merkitystä ravinteiden alkuperää luokiteltaessa.

 

Tässä vain pari esimerkkiä, joita olisi voinut odottaa jollain tavoin tulleen esille IPCC:n ansiokkaassa. raportissa. Eräs tämän suuntainen on erään raportin kirjoittajan, pohjoiskarjalaisen tohtori Tero Mustosen tarina, HS 19.2-22. Siinä tulee selkeästi esille, mitä ihminen voi tehdä ilmaston hyväksi talvikalastuksella.

 

Nuo äskeiset vesi- ja routajutut eivät ole raportista, vaikka ne olisivat oikeastaan siihen kuuluneet. Raportti sellaisenaan on ammattityötä, mutta siihen pitäisi liittää jokaista aluetta koskevia toimenpiteitä käytännön toteuttamista varten.

 Ilman tällaista ohjeistusta välttämättömästä käytännön operoinnista ei saada tarpeellista hyötyä irti. Paikallinen soveltaminen ja ohjeistaminen lankeavat tietysti paikallisille toimijoille.

 

xxxxxxx

 

Suomessa kehitetty maailman ainoa mikroturbiini puhdistamattoman metaanin käyttöön kaatopaikoilla. Tätä ainutlaatuista voimalaitosta on kehitetty ja kokeiltu 10 vuoden ajan käytännön toiminnassa. Teollinen tuotanto on käynnistymässä.

 

Tämä voimakone on kurikkalaisen RMV Tech Oy:n kehittämä. Toimitusjohtaja Markus Viitamäki on voimalaitosalan ammattilainen ja tuntee hyvin Euroopan olosuhteet. Tällainen voimalaitos asennetaan kaatopaikalle, jossa metaanin saanti on varmaa.

 Sopivia kaatopaikkoja on Euroopassa noin 500 000 kpl, joten käyttöpaikkoja on runsaasti. Tavoitteena on että patentoitu voimala rakennetaan valmiiksi Kurikassa ja kontti viedään käyttöpaikalle kuorma-autokuljetuksena.

 

Tämän laitteen sydän on noin puoli metriä pitkä, mikroturbiinin roottori, jonka pyörimisnopeus on 105 000 kierrosta minuutissa. Se muuttaa sähköksi ja lämmöksi mädättämällä syntyneen biokaasun. Biokaasu on likaista, joten mäntämoottorikäyttöiset moottorit ovat lyhytikäisiä. Tällä  mikroturbiinilla pystytään ajamaan puhdistamattomat kaasut energiaksi, johon muut laitteet eivät sovellu.

 

Toimintakuvio on suunniteltu niin toimivaksi, että RMV Tech valmistaa kokonaisen laitosyksikön ja luovuttaa sen asiakkaan käyttöön. Yhteistyö jatkuu niin että sovitaan tarvittavat määräaikaishuollot ja energiatuotannon jakoperusteet.

Voimalaitos on ollut jo usean vuoden koekäytössä Lakeuden Etapin kaatopaikalla ja Stormossenin kaatopaikalla Mustasaaressa Vaasan kupeessa.

 

Yhtiöllä on noin kymmenen omistajaa. Tuotekehitysrahoitusta on saatu Tekesiltä ja Business Finlandilta.

 

xxxxxxx

 

Yritysten poistotekstiilit uudelleen käyttöön. Sekä puuvilla että polyesteri saavat uuden elämän eri muotoisena. Maailmassa rekallinen tekstiiliä päätyy joka sekunti polttoon, mutta ei Suomessa.

 

Paimiossa on käynnistynyt viime vuoden lopulla Rester Oy:n poistettujen tekstiilien käsittelylaitos. Loppuun käytettyä tekstiiliä tulee paljon ja mukana on myös uutta kuitua kuten leikkuujätettä eri valmistajilta. Toiminnassa on tärkeä kehitysvaihe, kaupallistaminen, kertoo asiakasvastaava Henna Knuutila. On tärkeää saada ostaja revitellylle ja säkitetylle tuotteelle.

 

Tästä materiaalista tehdään lankaa, erilaisten suodattimien raaka-ainetta, eristemateriaaleja ja montaa muuta tuotetta, johon on tähän asti jouduttu käyttämään aivan uutta tekstiiliä tai jopa jotain muuta materiaalia.

Jätetekstiili tulee valtaosin esimerkiksi pesuloilta niin Suomesta kuin lähimaistakin. Euroopan suurimpia tekstiilimaita ovat Italia ja Belgia. Toimitusjohtaja Outi Luukko tuntee alan hyvin, sillä hän on työskennellyt työvaatteita valmistavassa yrityksessä.

 

Tekstiilien tuotanto on kallista ja luonnonvaroja vaativaa. Sen vuoksi EU pyrkiikin löytämään menetelmiä tekstiilien käyttöiän lisäämiseksi. Ensimmäinen hallinnollinen keino on kieltää materiaalien tuhlaus, mikä on tekstiilien osalta toteutettu jo eri tavoin alkaen vuodesta 2016.  Vuonna 2025 tulee EU:ssa voimaan tekstiilien lajittelumääräys. Sen mukaan jätedirektiivin mukaisesti on käsiteltävä eri tekstiililaadut omina ryhminään.

 Suomi aloittaa tämän erilliskeräyksen jo vuonna 2023. Suomessa kuluttajien tekstiilikeräys on toteutettu jo kohtuullisesti ja yritysten tekstiilikeräys on käynnistymässä. Nämä seikat kiinnostavat myös sijoittajia, jotka arvostavat ammattimaista kehitystä ja sitä toteuttavaa yritystä.

 

xxxxxxx

 

Euroopan modernein korkean teknologian kierrätyslaitos aloittanut Vantaan Länsisalmessa. Tarkoituksena minimoida pääkaupunkiseudun polttoon menevä jäte ja maksimoida uudelleen käyttö.

 

 Hankkeen takana on suomalainen ympäristöhuoltoalan yritys Remeo Oy, kertoo yrityksen jalostuksen liiketoiminnan johtaja Mauri Lielahti (VS 16.3 -22). Yrityksellä on jo pitkä kokemus materiaalien käytöstä, joten perustoiminta on tuttua.

Uusi laitos ottaa käsiteltäväkseen rakennustoiminnan, kaupan ja teollisuuden jätteitä. Arviolta n. 30 % alueen näistä jätteistä pystytään käsittelemään ja jalostamaan ja kierrättämään edelleen käyttöön.

 

Johtaja Lielahti painottaa alueen Remeon asiakaskunnan kierrätysasteen nousevan lähelle 70 prosenttia. Uusi kierrätyslaitos tulee käsittelemään 120 000 tn rakennusjätettä ja 60 000 tn. kaupan ja teollisuuden energiajätettä vuodessa. Syntyvät puhtaat kierrätysmateriaalit ovat eri metalleja, kiviaineksia ja muoveja. Ne menevät sekä Suomen että Keski- Euroopan eri teollisuuslaitosten käyttöön raaka-aineeksi.

 

Juuri käynnistynyt laitos on tekniikaltaan todella Euroopan modernein sekä laitteistoiltaan että toimintamenetelmiltään. Automatiikka ja robotiikka on alan kehittyneimpiä. Jätteenkäsittelyrobotteja on neljä, kun taas muualla Euroopassa jätteet lajitellaan paljolti mekaanisesti käsityönä ilman robotteja. Uusilla työmenetelmillä voidaan käsiteltävästä materiaalista hyödyntää suurempi osa uudelleenkäyttöön.

 

Valtaosa laitoksen käsittelevästä jätemateriaalista tuodaan lähialueelta, jossa on asutuksen, kaupan ja monen teollisuusalan pääpainoalue. Näin laitokseen tulevasta materiaalista pääosa on lyhyen keräilykuljetuksen päässä. Tämä vähentää osaltaan kustannuksia sekä ympäristöön tulevaa liikennesaastetta.

 

Lion Pertti Ratia

Kohti Kestävää Kehitystä koordinaattori

LC Hiekkaharju – Sandkulla ry.