Tämä ” Kiirunan siirtymä ” lienee Ruotsin historian eräs kaikkien investointien suurin operaatio toteaa Skarta AB:n toimitusjohtaja Mikael Siber. Nyt puhutaan siis uudesta Kiirunasta, ei rahasta eikä strategiasta hän toteaa Ilkka-Pohjalainen-lehdessä. Kaivosyhtiö LKAB on voimakkaasti mukana vihreäsä siirtymässä Business Oulun asiantuntijana Jukka Olli.
LKAB tulee investoimaan lähivuosina Pohjois-Ruotsiin noin 40 mrd. euroa kahdessa
vuosikymmenessä. Tähän sisältyy myös hiilidioksidipäästöjen nollaus kaivostoiminnassa ja materiaalien käsittelyssä lähivuosina. Tämä kaupungin siirtäminen ei ole mikään hätäinen operaatio vaan suunnittelu aloitettiin jo vuonna 2004.
Ja mihin sitten tarvitaan tällaisia määriä kaivannaisia että kokonainen kaupunkikin on pakko ja kannattaa siirtää uuteen paikkaan?
GTK, Suomen geologinen tutkimuslaitos on hiljan julkaissut selvityksen, jonka sanoma on selkeä, ” maailman ” mineraalit eivät riitä nykyiseen kulutukseen. Miten sitten voidaan jatkossa toteuttaa Vihreää siirtymää ja kestävää kehitystä. Niiden toteutukseen tarvittavia välttämättömiä tuotteita ei saada valmistettua ellei jotain muutosta elintapoihimme tehdä.
Eräs meille tutuimpia tuotteita ovat sähkökäyttöiset ajoneuvot. Uutena komponenttina niissä on energiaa varaava akku. Sen valmistumiseen tarvitaan alkuaineita, joita ei konventionaalisiin järjestelmiin ole tarvittu. Fossiilisista ja monista uusiutuvista, eli oikeastaan polttomoottorikäyttöisistä ajoneuvoista siirtyminen ei aina kovin yksinkertaista.
Näin laajassa mittakaavasta nopea siirtyminen ei aina tuo toivottua tulosta vaan joskus oikean tavoitteen väärä toteuttaminen tuo huonoimman tuloksen. GTK:n professori Simon Michauxin tutkimukset tuovat näihin asioihin tutkimusperustaista tietoa ja näkemystä.
Hänen mukaansa tällä hetkellä tiedossa olevat mineraalivarat ovat vähäiset. Ne eivät riitä kattamaan edes yhden sukupolven sähköautojen akkujen mineraalitarvetta.
Saman tutkimuksen mukaan akkujen tarve on arvioitu aivan liian alhaiseksi.
Vaikka esimerkiksi etanolipetrooli ja soijanafta ovat uusia uusiutuvia polttoaineita vanhoihin polttomoottoreihin, ei niiden laajempi tuotanto ole ongelmatonta. Vaikka tuotantotekniikka kehittyisikin tulevat saatavissa olevat luonnonvarat ovat todella rajalliset. Pahimmillaan ne voivat viedä jopa kolmansien maiden lasten ravinnon.
--------
Turistien ruuanjätteitä ja ravinnerikkaita henkilökohtaisia, päivittäisiä herkullisia päästöjä, sekä kiinteitä että nestemäisiä pumpataan mereen. Molemmat ovat relevanttia sekä biologista että ekonomista hävikkiä joiden tuhlaamiseen meillä ei ole kumpaankaan varaa.
Tässäkin me elämme ylimielisesti yli maapallon ekologisen kestävyyden rajojen. No onneksi alalla on jo tehty paljon, mutta onko vielä enemmän tekemättä?
Esimerkiksi Helsingissä vieraili kesällä yli 160 kansainvälistä loistotason risteilijää. Niiltä on vihdoin kielletty laskemasta käymäläjätettä mereen. Tämä kielto ei koske yli jäänyttä ruokaa, joka jauhetaan juoksevampaan muotoon ja lasketaan sitten mereen, sellaisenaan ”puhtaana”.
Baltic Sea Action Groupin, BSAG, meriliikenteen projektijohtaja Elisa Mikkolaisen mukaan ravinnekuormitukseen vaikuttaa tapa, jolla laiva laskee ravinteet mereen. Ne voidaan purkaa kertapurkuna tai jatkuvana päästönä. Kun valmiiksi rehevöityneelle merialueelle tulee lisäsysäys, on se erittäin huono asia niillä alueilla , ( MT 12.8 -22)toteaa Elisa Mikkonen.
Hienonnettu ruokajäte on juuri sellaisessa muodossa että esimerkiksi sinilevä pystyy sitä käyttämään ravintonaan sellaisenaan. Täten merenkulku aiheuttaa sekä sinilevän lauttamaista kasvua että pohjan happikatoa.
Ruokajätteen osalta ei ole toiveissakaan parannusta mutta käymäläjätteitä pystytään jo käsittelemään.
On kuitenkin huomattava ettei rahtilaivojen osalta ole mitään säädöksiä edes näköpiirissä vaan ne saavat päästää kaikki jätteensä mereen. Itämeren rahtialuksien kokonaismiehistö on noin 25000 joten se on suuruusluokaltaan suomalaisen pienen kaupungin asukasmäärä.
--------
EU:ssa on alkanut melkoinen riita torjunta-aineiden käyttöön perustuvista laskelmista. Lyhyesti voidaan todeta, että nyt on EU kaikessa korkeudessaan sekoittanut metsät ja pellot keskenään. Ehkä helpoimmin ymmärrettävä näkemys on saksassa, jossa ihmetellään, miten Suomen jo ennestään vähäisiin torjunta-aineiden käyttömääriin voidaan vaatia samankokoisia muutoksia kuin Saksalle ja Italialle.
Suomessa nimittäin urea-liuosta käytetään metsässä puunkaadon jälkeen. Tämä puiden juurikäävän torjuntaan käytettävä ureasuihkutus antaa täysin väärän kuvan asiakokonaisuudesta toteaa MTK:n vilja-asiamies agronomi Max Schulman ( MT 17.8 -22).
Asiantuntijat epäilevät tässä asiassa hollantilaiselle komissaarille tulleen, arvovaltatappion, jota hän itse ei ainakaan halua oikeaksi korjata. Hollantihan on eräs Euroopan mittavimpia torjunta-aineiden käyttäjä, joten Suomen kemiallisten torjunta-aineiden käyttömäärät ovat todella pieniä.
Nämä komissaari Frans Timmermansin ohjelmat ovat peräisin jo ajalta ennen Venäjän
hyökkäystä Ukrainaan. Niitä ei ole muutettu muidenkaan maiden osalta. Näissä maissa ehdotetut kemikaali-vähennykset aiheuttavat viljelykasvien satojen merkittävää pienenemistä.
Euroopassa ollaan laajemmin satojen lisäämisen kannalla, sillä ruuasta alkaa olla jo jopa täällä puutetta. Puute korostuu ja pahenee kuitenkin ensimmäisinä niissä kolmansissa maissa, jotka ovat riippuvaisia Euroopan vähenevästä viljasta.
Suomen presidentti Sauli Niinistökin otti kantaa asiaan toteamalla (MT 8.8) että ” nälkä taitaa vaikuttaa nopeammin kuin ilmastonmuutos”. Tässä hän muistuttaa Eurooppaa humanitäärisestä globaalin ruokakriisin kärjistymisestä.
Nyt olisi Euroopan Unionilla mahdollisuus niellä ylpeytensä ja unohtaa hyvinä aikoina valmistellut, tosin jo silloinkin täysin väärät päätöksensä.
--------
Eurooppaa ja lähialueita on kohdannut ankara kuivuus. Joissakin paikoissa se on kehittynyt aina vaan vuosi vuodelta pahemmaksi. Sekä Etelä- että Keski-Eurooppa ovat kuivuneet ja lämmenneet paljolti samaan tahtiin pohjoisen Afrikan kanssa. Euroopassa Välimeren maat ovat ilmeisesti kärsineet pahiten.
Espanjassa ei ole paljon järviä, joten hanavesi tehdään paljolti jokien patoaltaista. Rannikolla on noin sata isoa suolanpoistolaitosta, jotka pystyvät tuottamaan noin10000 kuutiometriä vettä päivässä.
Kulunut kesä on ollut niin kuiva, että viljojen jyvät ovat kuolleet tähkiin. Nyt ovat myös kuivuneet luumut ja viinirypäleet ja jopa oliivipuut ovat vaarassa. Nämä kaikki pahentavat ruokakriisiä ja viljelijät arvioivat jo nyt kolmanneksen sadosta olevan menetettyjä. Myös puistojen puut alkavat keskellä kesää menettää lehtensä kuten syksyllä. Hyönteisistä ei ole harmia sillä hyönteiset ovat kuolleet.
Espanjalaisten suuria huolia on riittääkö turisteille vettä sillä turismi on maan tärkein taloussektori toteaa Jyrki Palo ( KL 26.8 -22)
Maastopalojen tuhot ovat v. 2022 Euroopan maastopalojärjestelmän mittaushistorian laajimmat. Euronewsin ja The Guardianin mukaan Euroopan komission tutkija Andrea Torrettin arvio on pahin tilanne noin 500 vuoteen.
Euroopassa monet joet ovat kuivuneet ja jokilaivat makaavat pohjassa. Näin on tilanne Rein-joella ja Loire- joella, joiden molempien vedenpinta on laskenut niin alas että sitä ei ole ennen tapahtunut. Keski-Euroopan joet ovat merkittäviä kulkuväyliä. Näiden jokien pohjat ovat nyt ensimmäistä kertaa täysin kuivia ja jokia voidaan ylittää jalan.
Myös sateeton kesä on aiheuttanut monissa maissa metsäpaloja, jotka meillä pohjoisessa ovat lähes tuntemattomia. Metsää on palanut mm. Itävallassa Kreikassa, Ranskassa, Italiassa, Portugalissa ja pahiten Espanjassa.
Afrikan sarveen ennustetaan loppuvuodeksi viidennettä perättäistä epäonnistunutta sadekautta. Kuiva kasvukausi Euroopassa ja Afrikassa eivät ole yhteismitallisia. Afrikan sarveen on tulossa pahin ruokakriisi 70 vuoteen arvioi Solidaarisuuden kestävän toimeentulon yhteistyön asiantuntija Jenna Kettunen. Tämä ruokakriisi koskee Djiboutia, Etiopiaa, Keniaa, Somaliaa, Etelä-Sudania, Sudania sekä Ugandaa.
Nämä maat ovat alttiita maailman poliittisille muutoksille. Myös Venäjän aiheuttama Ukrainan kriisi vaikuttaa voimakkaasti heti näihin kehitysmaihin. Myös trooppiset myrskyt ovat omiaan aiheuttamaan totaalista ruuan puutetta tuulen vietyä pois maan kasvukerroksen satoineen. Ruokakriisi muuttuu nälkäkriisiksi Afrikassa helpommin kuin kehittyneissä maissa.
---------
Maaperän kuumasta vedestä on tulossa pätevä lämmönlähde ja lämmitysmuoto Unkarissa toteaa geologi Tamas Medgyes. Unkarissa geoterminen energia on helposti saatavissa esimerkiksi Szgededissä n. 170 km Budabestista. Tätä maaperän 92-93 asteista vettä ei oteta sellaisenaan talojen lämmityslitteisiin vaan lämpö otetaan lämmönvaihtimilla ja vesi palautuu maahan.
Uusi EU:n avulla rakennettava lämmitysjärjestelmä on suunniteltu valmistuvaksi v. 2023 kertoo energiayhtiö Szetavin johtja Ballazs Kabor. Kaupungin hiilidioksidipäästöjä voidaan tällä uudella menetelmällä vähentää arviolta 60 %, mikä on mittava määrä. Alkuperäinen 1980-luvun lämmitysjärjestelmä kaupungin noin 400 talouteen on perustunut venäläiseen maakaasuun.
Tämä geotermisen energiakäytön suunnittelu aloitettiin jo vuonna 2015. Kaupungin lämmitykseen kului vuosittain 30 milj. kuutiometriä maakaasua tuottaen noin 55000 tonnin hiilipäästöt. Uuden menetelmän hinnaksi arvioidaan noin 50 milj. euroa. Unkarissa ollaankin monissa muissakin kaupungeissa ryhdytty suunnittelemaan vastaavanlaisia uusia lämmitysmenetelmiä.
Asiantuntijat eri puolilla Eurooppaa ovat arvioineet tämän Unkarin menetelmän sopivan laajemminkin Eurooppaan. Mahdollisuuksia on paljon sillä Euroopan asukkaista on arvioitu jopa noin 25 % asuvan alueilla, joihin on mahdollisuus rakentaa geotermisen energian lämmitysmenetelmiä.
Lion Pertti Ratia
Kohti Kestävää Kehitystä -koordinaattori.
LC Hiekkaharju-Sandkulla ry.