Suomen Lions-liitto ry

LIONS-PIIRI 107-N ry

Itäinen Helsinki, Vantaa ja Itä-Uusimaa

Kohti Kestävää Kehitystä, blogi 66, 21.10. 2022

Mäntyöljyn tuotantokapasiteetti nousee mutta kysyntä vain lisääntyy. Fintoilin uusi tuotantolaitos yltää mittavaan 200 000 tn vuosituotantoon. Lopputuotteet ovat meitä kaikkia yllättävän lähellä.

Kaikki alkaa havusellutuotannon sivutuotteena saatavasta mäntyöljystä, joka on jopa EU:n luokituksenkin mukaan uusiutuva tuote. Tämän uuden, Haminassa sijaitsevan, tehtaan valmistamia tuotteita ovat mm. raakarasvahappo, mäntyhartsi, mäntypiki ja raakatärpätti kertoo toimitusjohtaja Jukka Ravaska.

 

Raakamäntyöljyä käytetään jalostamattomana vain harvoihin tuotteisiin, kuten bitumiemulsioihin, kasvinsuojeluaineiden ja poraöljyjen valmistukseen. Pääosa mäntyöljystä prosessoidaan tislaamalla mäntyrasvahapoksi, mäntypieksi ja mäntyhartsiksi. Mäntyrasvahappo käytetään maalitehtaissa alkydihartsien valmistukseen.

 

Prosessista tulevat sekatisleet käytetään mäntysaippuan eli mäntysuopan ja liimojen valmistukseen. Mäntyöljypohjaisia tuotteita käytetään esimerkiksi teippien, etikettien, pakkaus- ja lattiamateriaalien, maalien ja pinnoitteiden, liimojen ja auton renkaiden sekä uusiutuvien polttoaineiden valmistukseen.

 

Uuden tehtaan tuotannolla voidaan vähentää Suomessa hiilidioksidipäästöjä n. 400000 tn. vuodessa mikä on noin prosentin Suomen vuosittaisista nettopäästöistä.

Samanlaisia mäntyöljyä jalostavia tehtaita on Suomessa Raumalla toimiva Forchem, Oulussa Kraton ja Lappeenrannassa UPM.

 

Tämän alan korkeatasoinen tuotanto yltää myös lääketeollisuuden puolelle. Mäntyöljyn antibakteerisia vaikutuksia käytetään eläinten ruokinnassa. Suomessa lisätään eläinrehuihin mäntyöljyä hallitusti vähäinen määrä, jolloin sillä vähennetään antibioottien käyttötarvetta. Ulkomailla käyttö on mittavampaa, jolloin resistentti- eli immuniteettivaara on ilmeinen ja lääkeantibiootin teho alenee merkittävästi.

 

--------

 

Lennokit, pienlentokoneet ja helikopterit, dronet ovat voittamattomia sekä rauhan että sodan tehtävissä. 

Niiden käyttö on monesti sekä halvempaa että turvallisempaa kuin miehitetyn ilma-aluksen.

 

Ihmisen ja tekoälyn yhteistyöhön perustuvat konejoukot tulevat osaksi Puolustusvoimien operatiivista toimintaa noin kymmenen vuoden kuluttua toteaa insinöörieversti Jyri Kosola ( MT 10.9). Ihmisen johtamilla konejoukoilla kyetään tukemaan ilmaoperaatioita tekoälyllä varustetuilla droneilla.

 

Nämä uudet konejoukot ovat monessa suhteessa ketteriä ja sekä äänettömiä ja pienen kokonsa vuoksi helposti piilotettavia. Ne voivat tulla ”ohi lentävästä” emäaluksesta ja lähestyä kaikessa rauhassa suurena joukkona vaikkapa yön pimeydessä viholliskohdetta.

 

 Tällaiset kevyet lentolaitteet voivat kuitenkin kuljettaa kameran lisäksi kevyitä pommeja ja muita taisteluvälineitä. Mutta miehitetyn lentokoneen mahdollisuuksista poiketen miehittämätön voi odottaa kohteen lähellä piilossa ollen pitkän ajan ja täysin huomaamattomana. Nyt on vielä eversti Kosolan mukaan menossa suunnittelu ja kokeiluvaihe.

 

Rauhanajan moninaisiin tehtäviin on droneja käytetty ulkomailla jo pidempään. Kasvinsuojeluaineita ja lannoitteita on levitetty pelloille  USA:ssa, Australiassa ja monissa Aasian maissa.

Joensuussa metsäalaa opiskelevat ovat perustaneet yrityksen, joka harjoittaa metsän lannoitusta dronella. Tämä yritys, Silvadrones, on lannoittanut tämä vuonna jo 500 ha metsää, kertoo markkinointivastaava Elisa Ylimäki.

Yrityksen asiakkaat ovat pääosin yksityisiä metsänomistajia. Suurimmat lannoitusalat ovat olleet noin 20 ha keskimäärin 2-3 ha. Pääosin lannoitus on ollut, hivenlannoitusta jolloin suurikin ala saadaan vähemmällä lannoitemäärällä tehtyä. Kopteria ajetaan n. 10 km tuntinopeudella puiden yläpuolella.

 

--------

 

Kauppakeskuksiin tulossa Second Hand Marketteja. 

Tarjolla on sekä lainattavaa, kierrätettävää että eettistä ostettavaa. Saman alan toimijat, UFF, Fida ja Kierrätyskeskus vahventavat kaikki yhdessä toisiaan.

 

Kierrätystä aloitettiin toteuttaa Suomessa siellä täällä syrjässä sijaitsevissa tiloissa, maaseudulla myös seurantaloilla ja vastaavilla. Nyt on tyyli muuttunut täysin. Nimet on muutettu vetävämmiksi, jopa moderneiksi vieraskielisiksi ja nyt vallataan jo parhaita liikepaikkoja, jopa entisiä pankkisaleja, ovet avoinna työaikana.

 

Esimerkiksi Helsinkiin kauppakeskus Rediin on avattu tavallaan toisen asteen kiertotalousmyymälä. Se on usean kymmenen kiertotalousyrityksen yhteisliike, Second Hand Market. Toiminta käsittää sekä lainattavaa, kierrätettävää että eettistä ostettavaa. Tämä liike on toiminnaltaan kierrätystavaratalo kertoo toimitusjohtaja Kati Repo.

 

Uutuutena tässä liiketyypissä on esimerkiksi vaatelainaamo, korjauspalvelu ja muita vastaavia palveluja. Lähitulevaisuudessa kuvioihin tulee myös työkaluvuokraamo. Sietä varmaan moni löytää helpommin ja oikeamman työkalun kuin esimerkiksi kirjoittaja omasta varastostaan. Myös IT-alan kiertomyymälälle ja lainaamolle Repo näkee olevan tarvetta.

 

On uskottava että liiketaloudelliset perusasiat toteutuvat tälläkin sektorilla. Eräs sellainen on toteamus, ” mitä suurempi kävijämäärä, sitä suurempi asiakaskunta”. Vaikka liikepaikan saisi ilmaiseksi jostain syrjästä, kuka sinne tuo tarvittavat asiakkaat.

Edelläkävijämaassa Ruotsissa on käynnistetty jo kokonainen pelkästään kiertotalouteen erikoistunut kauppakeskus Eskilstunassa, ReTuna.

 

______

 

 

Onko Nesteen Sköldvikin raakaöljyn jalostamosta tulossa täydellinen kemiallinen hukkaputki jos jalostus  nykyisellään lopetetaan? 

Tämä industriaalinen transformaatio muuttaa jalostamon vihreäksi ja uusiutuviin ja kiertotaloustuotteisiin perustuvaksi.

 

Nesteen tavoitteena on uudistaa jalostamo ” maailmanlaajuiseksi johtavaksi uusiutuvien ja kiertotalousratkaisujen tuotantopaikaksi”. On uskottavissa että sekä presidentti Urho Kekkosen että Nesteen tuolloisen pääjohtaja Uolevi Raaden tukka nousisi pystyyn innosta ja mielihyvästä tämän kuultuaan. He lienevät olleen tuon ajan, jolloin jalostamoa suunniteltiin, voimakkaimpia asian puolesta puhujia.

 

Nesteen toimitusjohtaja Matti Lehmus painottaa yhtiön kasvustrategian keskittyvän uusiutuviin ja kiertotalousratkaisuihin. ”Jatkamme kunnianhimoisten ja korkeiden tavoitteiden asettamista ja käynnistämme tämän selvityksen Porvoon-jalostamon pitkän aikavälin muutospolusta, joka tähtäisi lopulta raakaöljyn korvaamiseen vaihtoehtoisilla raaka-aineilla.

 

Nythän on yht´äkkiä  havaittu että Neste on noussut koko maailman tasolla suurimmaksi uusiutuvien biopolttoaineiden valmistajaksi. Myös uusiutuvat ovat yhtiön omassa tuotannossa suurin tuotantomuoto. Eli jos puhutaan Vihreästä siirtymästä, ulkomaiselta nimeltä Energiewende, on Neste todennäköisesti aivan kärkikaartissa globaalistikin katsottuna.

 

Nesteen asioihin perehtynyt Inderes- analysointiyhtiön  analyytikko Petri Gostowski vahvistaa osaltaan Nesteen suunnitelmat täysin realistisiksi ja siten luotettaviksi. Neste on suunnitellut valjastaa Porvoon jalostamon uusien kiertotaloustuotteiden tuotantoon 2030 luvun puolivälissä. Transformaatio on suunniteltu aloitettavaksi uusien sekä fossiilisten raaka-aineiden vähittäisellä yhteisprosessilla.

 

--------

 

Luontokadosta on tulossa jopa ilmastonmuutoksen kokoinen uhka. 

Nyt on saatu myös talouselämä valjastettua luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseen monilla eri menetelmillä. Markkinat on saatu tuottamaan luontoystävällisempiä tuotteita aikaisempaa kannattavammin.

 

Luonnon monimuotoisuus ja markkinatalous on yksi Sitran kolmesta kärkiteemasta. Sitran ydinrooli on luoda toimivia edellytyksiä Suomen kehitykselle. Suurimpina riskeinä ennen Venäjän hyökkäystä nousi Wold Economic Forumin tutkimuksessa kolme pääkohtaa. Näistä epäonnistuminen ilmastotoimissa oli ensimmäinen, äärimmäiset sääolot ja luontokato seuraavina.

 

Luonnon monimuotoisuuden vaalimisesta on puuttunut talous merkittävänä elementtinä toteaa Sitran yliasiamies Jyrki Katainen. Markkinatalouden on pakko tuottaa lisää luontoa painottaa Katainen. Tästä toimivana esimerkkinä hän mainitsee päästökaupan. Markkinat tuottavat vähähiilisempiä, kestävämpiä ja tehokkaampia ratkaisuja ja pystyvät tekemään sen aikaisempaa kannattavammin.

 

Myös julkisella setorilla, esimerkiksi kuntatasolla voidaan luonnon monimuotoisuutta tehostaa ja parantaa esimerkiksi vihralueiden toteuttamisen nurmikon sijaan niittyinä.

Pohjoismaiden suurimman yritysvastuuverkoston Fibsin johtaja Helena Kekki tuntee nämä asiat. Hän toteaa että yritysten vastuutyö on nykyisin paljon aikaisempaa strategisempaa, tavoitteellisempaa ja organisoidunpaa ja yritysten ylin johto kovasti hengessä mukana.

 

 

Pertti Ratia, Lion

Kohti Kestävää Kehitystä -koordinaattori

Lions Club Hiekkaharju- Sandkulla ry.

 

Viestintävastaava


Toimittaja


Sosiaalinen media


Seuraa meitä
Facebook
Instagram