Käänteinen osmoosi toimii niin että puoliläpäisevän kalvon läpi pumpataan kovalla paineella, 29 bar. Merivettä, jolloin veden suolasta saadaan poistettua n. 95 %. Tällöin vesi on käyttökelpoista monenlaiseen kotitalous- ja kasvien kastelukäyttöön. Olennaista on tietysti laitteiden hinta ja käyttökustannukset, joita pitää verrata makeaa vettä tuottavaan kaivoon.
Filterit OY:stä Jari Mäkinen kertoo edullisimpien puhdistuslaitteiden hintojen alkavan noin 3000 eurosta käyttökustannusten ollessa 150 – 200 euroa vuodessa ja kapasiteetin noin 400 litraa päivässä. Kotimaassa valmistaa Solar Water Solutions käänteisosmoosilaitteita alkaen 3500 euron hintaisista. Näitä hintoja on verrattava tontille rakennettavan esimerkiksi porakaivon hintaan, mikä lienee olosuhteista riippuen lähempänä 10000 euroa. Kaikki nämä menetelmät tarvitsevat sähkövoimaa toimiakseen.
Jos halutaan käyttää vettä suurempia määriä esimerkiksi pesuun tai muuhun vastaavaan, tarvitaan pumppu- ja säiliölaitteita, jotka nostavat hintaa mutta tuovat myös osaltaan lisää käyttömukavuutta.
Myös normaalia kaivovettä ja porakaivovettä voidaan suodattaa. Tällöin on viisainta lähteä liikkeelle oman kaivoveden analysoinnista. Tämä vesi on yleensä makeaa vettä, joten suolanpoistoon tarvittavaa käänteisosmoosilaitteistoa ei tarvita.
Yleisimpiä poistettavia aineita kaivovedessä ovat rauta (F, ferrum) ja mangaani (Mn , manganum), jotka on suhteellisen helppo suodattaa pois.
--------
Borealis Polymers Itävaltalaisen yhtiön Suomen toimitusjohtaja DI Satu Kosonen-Kaija näkee yhtiön toiminnan muoviteollisuuden uutena luomisena. Tavoitteena yhtiöllä on siirtyä fossiilipohjaisesta tuotannosta kohti vihreää, hiilineutraalia ja kiertotalouteen perustuvaa tuotantoa. Näin saadaan lisäarvoa koko arvoketjulle. Yhtiön koko strategian ytimessä on hiilijalanjäljen vähentäminen merkittävästi.
Onhan muovia käytössä ympäri maapalloa niin että sitä riittää jopa jätelautoiksi valtameriin. Eräs pullonkaula lieneekin tämän materiaalin saaminen kiertoon järkevällä tavalla. Borealiksen tavoitteena on saavuttaa hiilineutraali tuotanto jo vuonna 2045. Borealis Polymers Suomen yhtiö toimii Porvoon Sköldvikissä, joka on kemianteollisuuden keskittymä monine eri kemian alan yhtiöineen ja jalostuslaitoksineen.
Sköldvikin alueen tunnettu maamerkki on pitkälle Manner-Suomeen näkyvä liekki, soihtu. Siltä on tarkoitus lopettaa kaasu, kunhan kaikki materiaali, myös poltettava jätekaasu voidaan hyödyntää eri tuotantoprosesseissa. Paitsi jäteraaka-aineiden kiertoon saaminen kohtaa vaikeuksia myös logistiikka. Muoviraaka-aineet pitää saada taloudellisesti ja teknillisesti toimivilla menetelmillä tuotantolaitokselle. Nämä aineet ovat myös niin erilaisia, mikä osaltaan tuo lisävaatimuksia koko logistiikka- ja kierrätysketjuun.
--------
Tehtaan käynnistäminen, ylösajo, on pitkä ja monivaiheinen prosessi, jota henkilökunta on jo pitkään odottanut, toteaa Metsä Fibren toimitusjohtaja Ismo Nousiainen. Luonnonvarojen käyttö, kuten hakkuut, määritellään luonnonvarasuunnittelun osana, selvittää Metsähallituksen Lapin aluejohtaja Samuli Myllymäki.
Lapin metsätalouden monikäyttömetsien kasvu on n. 4,5 milj. m3 vuodessa, josta hakataan alle puolet. Lähes 60 % uuden biotuotetehtaan käyttämästä puusta tulee harvennushakkuista. Tämä purkaa osaltaan alueen metsien harvennusrästejä ja jättää jäljelle jäävät puut järeytymään. Nämä kasvavat pitkään hiiltä varastoiviksi tuotteiksi.
Uusi tehdas toimii aluksi noin 70 %:n teholla ja täysi kapasiteetti saavutetaan vuoden päästä. Puutavara kuljetetaan tehtaalle noin 70 % junakuljetuksena. Täten lisäkuljetukset maakunnassa, n. 3,5 milj. m3 eivät rasita maantieverkostoa. Lähitulevaisuudessa tullaan automatisoimaan sekä junien että rekkakuormien purku. Rekkoja tulee 170 kpl joka päivä ja junia 9 kpl, joten purkamisen on tapahduttava vauhdilla.
Tehdas työllistää koko ketjussaan Suomessa n.2500 henkilöä. Näistä tehtaalla työskentelee 250. He valmistavat 1,5 milj. tonnia sellua sekä joitakin muita tuotteita. Investointina tämä on suurin Suomen koko metsähistoriassa.
--------
YK on määritellyt kaikkiaan 17 eri kohtaa liittyen kestävän kehityksen vaatimuksiin. Nyt on saksalainen Freiburgin yliopisto laskenut riittävän elintason vaatimuksiin sisältyvien eri materiaalien määriä. Tavoitteena oli selvittää, millaisia määriä luonnonvaroja tarvitaan, ruokaan, vaatteisiin, asuntoon ja muihin tarvikkeisiin, jotta ihminen ei eläisi äärimmäisessä köyhyydessä.
Tämä tiedelehdessä Environmenral Sciense & Technology julkaistu raportti käyttää perustana YK:n määritelmiä kestävästä kehityksestä. Siinä pidetään 15 m2 kokoista asuntoa säädylliseen elintasoon kuuluvana ja 2100 kaloria riittävän ravinnon määränä. Tähän luetteloon kuuluvat myös puhelin, tietokone ja tarpeellisia liikkumisvälineitä.
Tutkijat Johan Velezhenao ja Stefan Pauliuk ovat suorittaneet nämä lasku- ja arviointitehtävät. Heidän tutkimuksiensa mukaan 6000 kg vuodessa on se määrä, millä hyvän elämän kriteerit saavutetaan. He arvioivat, että tämä kaikki voidaan saavuttaa ilman maapallon tuhoamista.
Paitsi päivittäisiä tarpeita on ihmisen hankittava myös asunto ja siihen liittyvät monet aineet, tarvikkeet ja esineet. Autot ja yhteiskäytössä olevat rakenteet, kuten sairaalat, vesilaitokset, urheilukentät, koulut, lentokentät, kulkuväylät ja kaikki muut vastaavat rakenteelliset laitteet kuuluvat hyvän elämän tarpeistoon. Ne vaativat runsaasti sekä rakennusaikaisia, että käytön aikana luonnonmateriaaleja.
Tämä nyt tehty tutkimus lienee ensimmäisiä alallaan. Se osoittaa myös miten erilaista ihmisten kuluttaminen on eri puolilla maailmaa.
Amerikkalainen kuluttaa luonnonvaroja yli 70 tonnia ja me Suomessa kulutimme luonnonvaroja tähän verrattuna vain 43 tonnia vuodessa. Tällä määrällä me pääsimme jo onnellisen elämän kimppuun, mutta pystymme vielä lisäämään nykyisestä muun muassa sekä kylmän että lämpimän veden kuin myös hiilivetyjen kulutusta mitä moninaisimmissa välttämättömissä matkusteluissamme.
---------
Tämä menetelmä on mikrobiologinen aerobinen hajotusprosessi. Orgaaninen jäte muunnetaan ja hygienisoidaan maaperää parantavaksi sekä orgaanisten kierrätyslannoitteiden ja kasvualustojen raaka-aineeksi. Yrityksen perustaja Matti Saastamoinen aloitti suunnittelu- ja kehitystyön 2000-luvun alussa. Lisääntynyt tietämys hiilensidonnasta ja viljelymaiden köyhtymisestä on lisännyt tähän kiinnostusta merkittävästi.
Menetelmän tehokkuutta kuvaa esimerkiksi teurastamojen jätteiden käsitteleminen muutamassa tunnissa. Samoin pystytään valmistamaan yli sadaksi vuodeksi käyttökelpoinen hiiltä sitova maanparannusaine. Ja tämä kaikki tehdään jätteistä, jotka muutoin olisi vain tuhottava. Tämä patentoitu menetelmä on herättänyt kiinnostusta myös mm. Lähi-idässä ja Pohjois-Amerikassa. Ulkomaille vientiä hidastaa eri maissa vaadittavat erilaiset vaatimukset.
Koetoiminnassa on käytetty 2,5 tonnin moduulireaktoria, mutta yhtiöllä on valmiudet aina 50000 kg vuorokaudessa käsittelevien reaktorien toimituksiin. Reaktori sekä lisälaitteet ja muut ominaisuudet valmistetaan asiakkaan tarpeen mukaan. Tälle menetelmälle on saatu Ruokaviraston hyväksyntä, mutta käyttöpaikalle tarvitaan lisäksi omat hyväksynnät rakennettavan laitoksen koon ja sijainnin mukaan.
Yrityksen hallituksen jäsen agronomi Kirsi Mäkiniemi arvioi näiden maanparannusaineiden ja orgaanisten lannoitteiden sopivan parhaiten nurmille ja syyskylvöisille talvehtiville kasveille. Näistä on eniten hyötyä vähämultaisilla ja fosforiköyhillä kivennäismailla.
Biopallo oli toteuttamassa yhdessä Luonnonvarakeskuksen kanssa hallituksen kärkihankkeisiin liittyvänä valtakunnallista ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelmaa. Mäkiniemi näkee kiertomaatalouden tuovan haasteita sekä karjatalouden että viljanviljelyn eriytymisestä eri tiloille. Nämä ovat useinkin kaukana toisistaan ja aiheuttaen pulmia kuljetuksen ja varastoinnin osalta.
Pertti Ratia
Lions Club Hiekkaharju- Sandkulla ry.
Kohti kestävää kehitystä -koordinaattori
N-piiri