Kohti Kestävää Kehitystä, blogi 82

Jääkarhut keksivät ryhtyä metsästämään peuroja, kun ne eivät enää saa hylkeitä riittävästi. Ilmaston lämmettyä jäätä on vähän, jolloin hylkeitä ei enää pysty saalistamaan.

Luonto on kekseliäs ja joustava, mikä nähtiin taas Huippuvuorilla. Tähän asti jääkarhut ovat voineet pyydystää hylkeitä jään päältä, mutta ilmaston lämmettyä niiden ravinto on hupenemassa. Nämä ehkä maailman ankarimmissa oloissa elävät eläimet ovat keksineet aivan uuden ravinnon lähteen.

Tunturipeuroja, eli villejä poroja on alueella tällä hetkellä noin 25000 kappaletta ja kanta on hyvässä kasvussa, kertoo Norjan napatutkimusinstituutista tutkija Jon Aars. Tämä merkittävä havainto on tehty Huippuvuorten Longyearbyenissä. Tutkijat ovat tähän asti olettaneet, ettei jääkarhu saa kiinni peuraa vaan että peuran täytyy olla korkeintaan noin 20 metrin päässä. Jääkarhulla on kuitenkin voimia juosta kiinni jopa 300 metrin päässä pakoon lähtenyt peura.

Jääkarhut ovat oppineet myös aivan uuden metsästysmenetelmän. Ne ajavat peurat jyrkänteen reunalta alas jolloin loukkaantunut peura on valmis nautittavaksi. Maailmanlaajuisesti katsoen merijään alue on supistunut eniten Barentsinmerellä, minkä odotetaan kuitenkin eniten näkyvän jääkarhujen määrässä. Alueella on jääkarhuja noin 3000 yksilöä, joista 300 kuuluu siihen ryhmään, joka on nyt oppinut tämän uuden ruokailumetodin.

 Tästä jääkarhujen uudesta metsästystavasta huolimatta tarvitsevat ne vielä jäätä ja hylkeitä, mutta tulevaisuus saattaa tuoda vielä jotain uutta tullessaan.

--------

Suomi jatkaa ykkösenä kestävän kehityksen koko maailmaa koskevien tavoitteiden SDG-vertailussa. Suomi ei suinkaan ole tässä ensimmäistä kertaa mitalisijoilla vaan on näissä” olympialaisissa” jo odotettu mitalisti.

Suomi on todella jo todella neljättä kertaa ykkössijalla kansainvälisessä vertailussa, joka mittaa maiden etenemistä YK:n kansainvälisessä vertailussa YK:n kestävän kehityksen 17 tavoitteessa.  SDG-indeksin kaltaiset ranking-tulokset tukevat suomalaisyritysten profiloitumista maailman kestävän kehityksen edelläkävijöinä. YK:n alainen, Sustainable Developments Network on julkaissut raportin, joka sijoittaa maat järjestykseen YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden ( Sustainable Development  Goals) suhteen.

Suomi ja muut Pohjoismaat ovat vertailussa kärjessä selkeinä edelläkävijöinä näissä SDG -tavoitteiden saavuttamisessa, toteaa toteaa  EK:n ( Elinkeinoelämän keskusliitto) asiantuntija Alex Tuominen. BRICS-maat ( Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina, Etelä-Afrikka) osoittavat vahvaa edistymistä. Köyhimmät ja haavoittuvimmat maat jäävät selvästi näistä jälkeen.

Maailman mittakaavassa yksikään YK:n kestävän kehityksen 17 tavoitteesta ei ole toteutumassa missään maassa vuoteen 2030 mennessä. Tämän lisäksi vain arviolta 16 % SDG-alatavoitteista etenee. Loput 84 %  alatavoitteista osoittavat hidasta tai negatiivista kehitystä.  ( YK, lähes 200 maata käsittävänä kansainvälisenä vastuullisena yhteisönä ei ole ainakaan vielä uhannut mitään maata sakoilla tai muilla rankaisuilla, ei nopeimpia eikä hitaammin kehittyviä.)

Nämä kansainväliset tulokset alleviivaavat entisestään kestävän liiketoiminnan merkitystä toteaa EK:n asiantuntija Alex Tuominen. Esimerkiksi puhtaiden ympäristöteknologioiden osalta Suomella on valtavasti vientipotentiaalia. Tällä monet muut maat voivat vähentää päästöjään ja edetä ympäristötavoitteissaan. Tällöin voidaan puhua positiivisessa mielessä ”Suomen hiilikädenjäljestä.”

SDG-indeksin kaltaiset objektiiviset vertailutulokset vahvistavat Suomen maabrändiä kestävän kehityksen vahvana osaajana toteaa Alex Tuominen.

---------

Tiedemiehet arvioivat erilaisia sää- ja lämpötilaoloja maapallolle ilmastonmuutoksen myötä. Vaikka esimerkiksi Golf-virta näyttää hidastaneen toimintaansa onko Pohjola kylmenemässä, lämpenemässä vai pysymässä entisellään.

Tähän asti on Golf-virta varmistanut meille Skandinaviaan jo ainakin satoja vuosia vallinneet olosuhteet. Kesäkaudet ovat olleet aina hyvin pohjoiseen asti aivan pohjoista Lappia lukuun ottamatta heinä- ja viljakasveille sekä esimerkiksi perunalle sopivia kasvuolosuhteiltaan. Näitä kasveja, joita täällä voidaan viljellä ei  voida viljellä vastaavalla korkeudella, noin 62 astetta pohjoista leveyttä, muualla maapallolla. Vastaavalla leveysasteella sijaitsevat Venäjän pohjoisalueet, Siperia ja Kanadan pohjoisosa sekä Alaska ja Grönlanti. Skandinavian kanssa samalla korkeudella ei ole missään maapalolla samanlaista maanviljelyä kuin meillä.

Riittävän lämpimät kasvuolosuhteet on taannut vain trooppisista olosuhteista alkanut merivirta, Golf-virta. Sen aiheuttamat lämpötilat  on todettu 6-11 astetta korkeammiksi kuin samalla korkeudella muualla pohjoisella pallonpuoliskolla.  Nyt Golf-virran kierron on todettu jo jonkin aikaa hidastuneen, eikä ilman seurauksia. Golf-virta on osa Atlantin suurta AMOC-kiertoliikettä (Atlantic  Meridional Overturning Circulation.)

Matkalla pohjoiseen vettä haihtuu ja merivesi tulee yhä suolaisemmaksi. Kun vesi viilenee, se painuu alemmaksi kuin ympäröivä lämpimämpi vesi. Tämä AMOC-kierto tasaa lämpötilaa pohjoisessa lämpimämmäksi ja etelässä viileämmäksi. Helsingin yliopiston professori Petteri Uotila näkee mahdollisena, että jos järjestelmä pysähtyy se ei helposti käynnisty edes olosuhteitten muututtua.

Tutkijat arvioivat kiertoliikkeen pysähtymisen voivan aiheuttaa Pohjoismaihin roiman lämpötilan viilenemisen ainakin talvisin, jopa 30 astetta nykyisestään. Tuleeko tässä sitten tapahtumaan niin että maapallon lämpötilan nousu aiheuttaa samaan aikaan kaksi toisiaan eliminoivaa kehityssuuntaa? Arktisen, pohjoisen alueen lämpötila laskee Golf-virran vaikutusalueella, mutta samanaikaisesti koko maapallon lämpötila nousee. Onko mahdollista, että tämä tapahtumasarja kulkisi niin että meillä täällä suhteellinen lämpötila ( muihin 62 asteen pohjoispuolisiin alueisiin verrattuna ) laskisi, mutta pysyisi kuitenkin heinä-, vilja-, ja vihannesten vaatiman lämpötilan (+ 4 astetta - + 25 astetta) rajoissa. On huomattava monien kasvien lopettavan assimilaation, yhteyttämisen, ja alkavan hengittää lämpötilan ylittäessä + 25 astetta. Ne siis alkavat imeä happea ja puhaltaa ulos hiilidioksidia kuten sekä sivistynyt ihminen että villin luonnon eläimet.  

Olisiko meillä mahdollisuus selvitä viljelytekniikoita radikaalisti muuttamalla näissä uusissa olosuhteissa?

Ruuantuotantomme saattaisi vielä onnistua sillä arktinen talvemme ja viileä kesäilma pitävät kasvualustat puhtaana tuhohyönteisistä ja taudeista, mikä seikka on myös melkoinen käyttämätön myyntivaltti jo nyt. Eräs kasvun edellytys, joka meillä täällä pohjoisessa on erinomainen, nimittäin kasvukauden valoisuus. Maapallon pohjoisen pitkä päivä kasvattaa kasvit myös etelää nopeammin. Riippumatta sääolosuhteiden muuttumisesta valoa meillä täällä pohjoisessa on kasvukaudella aina enemmän kuin muualla. Sen vuoksi muuttolinnutkin tulevat tänne pesimään.

------

Wärtsilä kehittää uutta polttoainetta laivoille. On nähtävissä, että tulevaisuudessa laivat kulkevat hiilettömällä ammoniakilla. Tällä hetkellä vielä ajetaan naftalla ja lng-maakaasulla.

Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO (International Maritime Organisation) on tehnyt viime vuonna sopimuksen laivojen päästöjen alentamisesta nollaan vuoden 2050 tienoilla. Yhtiö on kehitellyt vähäpäästöisiä polttoaineita laivoille jo pitkään mutta nyt niiden kehittämiseen on saatu uusi vauhti päälle toteaa Wärtsilä teknologiajohtaja Juha Kytölä ( HS 11.6 -24)

Alalla nähdään, että laivat kulkevat jo parin vuosikymmenen päästä hyvin vähäpäästöisillä polttoaineilla. Näitä ovat mm. e-metanoli ( CH3O)  ja e-ammoniakki (NH3). E-etuliite tarkoittaa vedyn tekemistä uusiutuvalla sähköllä vedestä. Vesihän on vedyn palamistuote, mutta nyt ihminen kääntää tämän luonnossa tapahtuneen vedyn palamisen päinvastaiseksi takaisin niin, että H2 ja O erotetaan sähköllä ja puhdas happi (O2 molekyylinä) päästetään taivaan tuuliin ja vety H2 käytetään mm. ammoniakin tuotantoon.  Tämä vetymolekyyli olisi kyllä todella ärhäkkä polttoaine laivoille jo sellaisenaan, mutta sen varastointi on vaikeata ja myös vaarallista räjähdysvaaran vuoksi.

Laivaliikenne päästää nykyisellään kasvihuonekaasuja luontoon kuin lentoliikennekin,  3 % kokonaispäästöistä molemmat.  Seuraava vaihe käytännön merenkulussa on monien polttoaineiden käyttäminen samanaikaisesti. Kriteereinä ovat sekä hinta että saatavuus mainitsee Marine-liiketoiminnan johtaja Roger Holm.

Tämän vuoden alusta on tullut EU-määräys, joka vaatii Euroopan Unioniin tulevien laivojen ostamaan päästöoikeuksia. Muutoinkin kuljetuskustannukset lisääntyvät, sillä näiden uusien polttoaineiden hinta on tällä hetkellä 3-5 kertainen fossiilisiin polttoaineisiin nähden.

---------

Suomalaiset metsämikrobit valloittavat maailmaa. Tämä uute sisältää yli 600 luonnosta löytyvää ihmiselle terveellistä bakteerilajia. Näille mikrobeille altistuminen parantaa ihmisen immuunijärjestelmän säätelyä ja vastustuskykyä.

Muutamassa vuodessa kuluttajien saataville on tullut yli 60 tuotetta, jotka sisältävät bakteeriuutetta. Suurin osa niistä liittyy ihon hoitoon ja ehostautumiseen, mutta myös tekstiileihin, lasten muovailuvahoihin sekä myös lemmikkien hoitotuotteisiin niitä on lisätty, toteaa Uute Scientifici Oy:n markkinointijohtaja Rita Nordin. Näitä tuotteita on myyty jo ulkomailla, Japanissa, Englannissa, Ruotsissa, Espanjassa, Saksassa, Thaimaassa ja pian kaikissa EU-maissa ja USA:ssa.

Tämän vegaanisen metsämikrobiuutteen kaupallinen nimi on Be-Connecting Nature. Sitä valmistetaan tarkan reseptin mukaan yhdistelemällä erilaisia kotimaisia kasvikomposteja. Täten siihen saadaan luonnon monimuotoisuutta vastaava bakteeriyhteisö tuhoamatta metsäluontoa, Nordin toteaa.

 Suomalaisissa yliopistoissa tehtyjen tutkimusten mukaan altistuminen metsämikrobeille parantaa immuunijärjestelmän säätelyä. Altistamalla ihmisiä monipuoliselle mikrobistolle pystytään vähentämään allergioita, astmaa ja muita immuunivälitteisiä sairauksia. Näitä ovat esimerkiksi diabetes, MS-tauti ja keliakia. Nämä kaikki sairaudet ovat yleistyneet länsimaissa viime vuosina.

Biologi Nina Kekäläinen perusti Tohmajärvelle yrityksen, joka myy luonnon kosmetiikkaa Pura Nordica-tuotenimellä. Kerkkä&humus-savinaamiosta saa koko metsän kirjon kasvoilleen.  Kekäläisen mukaan länsimainen elää useinkin liian steriilissä kerrostalossa eikä altistu välttämättömille luonnonmikrobeille.

Pertti Ratia

Kohti Kestävää Kehitystä- koordinaattori

Lions N-piiri