Kohti Kestävää Kehitystä Blogi 84,  23.10. 2024

Biologinen torjunta on toimintaa, jossa luonto toimii luontoa vastaan. Tässä suomalainen kasvituotanto on muuta Eurooppaa vuosikausia edellä.  Meillä petohyönteiset ovat vallanneet kasvihuoneet ja varmistavat tuotannon puhtauden sekä taudeista että tuhohyönteisistä.

Biologisesta torjunnasta on kehittynyt oma ala, jossa olennaisena käytännön toimintana on torjuntaeliöiden tuotanto, kasvattaminen. Suomi on tämän alan kärkimaita ja biologinen torjunta on täällä aloitettu jo 1970-luvulla. Lieneekö syy vai seuraus, mutta meidän puhtausmääräyksemme ovat paljon tiukemmat kuin esimerkiksi Etelä-Euroopassa. Käytännön tuntuma osoittaa, että niitä myös noudatetaan täällä huolellisemmin kuin muualla.

Biologinen torjunta on kulkenut kasvihuoneviljelyn kehityksen rinnalla, toteaa Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Niina kangas, MT 17.4 -24. Vihannestuotannon lisäksi petohyönteisiä on käytetty noin 10 vuotta myös kukkaviljelyssä. Suomessa tämä menetelmä on ensisijainen ja kemiallisia torjunta-aineita käytetään vain silloin kun muut menetelmät eivät tehoa, toteaa kasvinviljelyn asiantuntija Lassi Remes.

Vuonna 2023 Pesticide Action Network, alan kansainvälinen tutkimuslaitos julkaisi sade- ja pintavesinäytteitä kasvihuonetiheiltä alueilta Belgiasta, Saksasta, Hollannista ja Espanjasta. Tulokset olivat huolestuttavia, sillä jäämiä löytyi yhteensä 62 eri kasvinsuojeluaineesta. Nämä näytteet ylittivät EU:n vedenlaadulle asettamat rajat moninkertaisesti, Espanjassa jopa kymmenkertaisesti.

 Suomessa ei ylletä näihin lukuihin. Meillä määräykset ovat tiukat ja viljely kehittynyttä. Miten sitten varmistetaan jokaisen tuontivihanneserän terveellisyys? Tämä on kuluttajamme täysin oikeutettu kysymys.

EU:ssa myytiin v. 2021 myytiin kasvinsuojeluaineita vieläkin 350000 tn, mikä määränä on pysynyt samana jo lähes 10 vuotta. EU-parlamentti, mepit, ei hyväksynyt äänestyksessä ehdotusta näiden torjunta-aineiden käytön puolittamista vuoteen 2030 mennessä. Niinpä tuntuvat hyviltä ja suussa sulavilta europarlamentin jäsenistä nämä kemialliset torjunta-aineet.

----------

Lähteekö Alpeilta ikirouta ja lumi ja sortuvatko vuorten rinteet edelleen kuten nyt on alkanut tapahtua? Tämä kehitys on tuttua Siperiasta, Alaskasta ja Grönlannista. Myös Suomen pohjoiset ikiroudan palsasuot ovat alkaneet sulaa.

Ilmastonmuutokset havainnointi on monin paikoin vaikea tehtävä ja ehkä sen vuoksi hitaasti tapahtuva kehitys jää vähälle huomiolle. Siperiassa ikiroudan sulaminen on ollut helposti havaittavissa talojen sortuessa ja maan paljastuessa alueilla, jossa on aina vallinnut lumipeite lähes koko vuoden.

 Alaskassa, Grönlannissa, Huippuvuorilla ja Pohjoisen Jäämeren alueella jäätiköt ovat sulaneet jo useita vuosia. Ne ovat aiheuttaneet sulaessaan uudenlaisia seurauksia. Näiden mannerjäätiköiden vesi on makeaa ja aiheuttaa pohjoisen merivirtoihin muutoksia, joiden johdosta esimerkiksi Golf-virran toiminta on muuttunut.

Alpeilla taas muutoksia on havaittu helpommin paikallisesti. Ilmojen lämmetessä paikallinen elinkeino, laskettelu on kohdannut vaikeuksia. Sesonkikaudet ovat lumen vähyyden vuoksi lyhentyneet, mikä vaikuttaa välittömästi kannattavuuteen. Myös muut elinkeinot, kuten karjatalous ja metsätalous ovat suurten muutosten kynnyksellä. Metsätalouden uudet vitsaukset ovat tuhohyönteiset.

Hurjalta näyttävät Alppien tapahtumat kuten TV-ohjelma ja sitä siteeraava HS 15.10 -24 artikkeli todistavat. Vuotuinen keskilämpötila on noussut noin kahdella Celsius-asteella 1960-luvulta lähtien.  Lumisateet ovat vähentyneet ja vesisateet lisääntyneet. Harvinainen tapahtuma tähän mennessä on vuorenseinämän sortuminen. Itävaltalaisen Flychhorn-vuoren huippu romahti ja miljoona kuutiometriä kalliota vyöryi alas. Ikirouta ja jää sulivat ja tämä oli lopputulos.

Alppimaisemissa nämä muutokset ovat selkeästi havaittavissa. Lumen rajan siirtyminen ja väheneminen näkyy maastossa, ja kansalaiset ovat tehneet niihin omat merkintänsä todisteeksi.

---------

Globaalin ruokakaupan laajentuessa tulee esille monia terveydellisiä epäkohtia. Ihmisille maksatulehdusta aiheuttava hepatiitti E-virus on saanut kansainvälisen ”pidätysmääräyksen” ja salmonellaa tuodaan Suomeen monista eri maista. Nämä vain pieniä ajankohtaisia havaintoja alan kansainvälisestä kehityksestä.

Yleisenä havaintona voidaan todeta ruoka-aineiden taudinaiheuttajien olevan sekä tahallisia että tahattomia. Myös toimijoiden kotimaiden erilaiset olosuhteet ja toisistaan poikkeavat toimintatavat ja juridiset määräykset tekevät ruoka-alan kasainvälisen kaupan sekä monitahoiseksi että mielenkiintoiseksi. Sairaudet ja niiden aiheuttajat leviävät uusille alueille yhä kiihtyvässä vauhdissa. Sen vuoksi niiden torjumiseen ja eliminoimiseen on kiinnitettävä huomiota uusin menetelmin.

Huhtikuun 2022 ja tammikuun 2030 välisenä aikana ruokaviraston tietojen mukaan 97 suomalaista sairastui salmonellaan. Tämä bakteerin nimi, alalaji on nimeltään Mbadaka ja se aiheutti noin kymmenen henkilön sairaalahoidon. Tämä vaikeasti lausuttava bakteerikanta oli tuotu kanan lihassa EU:n ulkopuolisesta maasta. Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto EFSA selvitti tämän erän tulleen Suomeen Ukrainasta Viron kautta. Tätä erää tuli moneen Euroopan maahan ja pahimmat sairastumiset aiheutuivat Britanniassa.

Suomalaisten broilerin syönnin kotimaisuusaste on pudonnut 2000-luvun   alun 95 %:sta viime vuoden 81 %:een. Broilerin (luullisen lihan) tuonti esimerkiksi Latviasta lisääntyi 290 %. Tuonnin kärkimaita ovat (MT 24.4 -24)  myös Hollanti, Tanska ja Thaimaa. Broileria tuodaan paljon myös valmiina jalosteina. Kuvaavaa asiallisen kontrolloinnin vaikeudelle on muun muassa, että viranomaiset arvelevat jotain ”rahanpesun” tapaista voimakkaiden nousulukujen kohdalla. Näitä epäilyjä valotti asiantuntija Anne Kallinen Kantar Agrilta.

Kuluvan vuoden keväällä on Suomessa löydetty hepatiitti E-viruksen aiheuttamaa maksatulehdusta enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Tänä vuonna on tapauksia havaittu 232 kun normaali määrä on ollut vuodessa 30-40. Tällainen nousu on saanut viranomaiset herkistymään ja tukimaan tartuntojen alkulähteitä.

 E-hepatiitti ei ole perusterveelle ihmiselle vaarallinen. Jos ihmisen immuunijärjestelmässä on jotain vialla saattaa vatsatautia ja ihon keltaisuutta ilmetä. Varokeinona voidaan suositella lihan kuumentamista, jolloin hepatiitin vaikutus katoaa. Ihmisen lisäksi makkarasta löydettyä hepatiittia havaitaan myös sioilla, villisioilla, peuroilla, kauriilla ja joskus myös hevosella.

 Käytännössä esimerkiksi sikojen teurastusrytmi vaikuttaa hepatiitin esiintymiseen. Sitä voi esiintyä nuorilla sioilla, mutta kun sika varttuu teurastusikään, on se jo hyvissä ajoin ennen joulua vapautunut hepatiitista ja lähtee terveenä joulun viettoon.

----------

Kahviklapi on hyödyllinen ja ympäristöystävällinen, ekologinen keksintö. Tähän asti poroja on suositeltu maanparannukseen kasveille mutta nyt havaitaan paremmaksi polttaa porot. Tuote pitää ensin valmistaa klapiksi ja sitten joko takassa tai nuotiossa poltettavaksi kuten luonnon puuklapi.

Tavoitteena oli kehittää kaupunki, jossa ei tuotettaisi ollenkaan jätettä. Hämeen ammattikoulun opiskelun biotalousinsinöörin tutkintoon kuuluvana opiskelija Bahez Karim sai tällaisen tehtävän. Karim on tullut Suomeen ensin Vantaalle, sitten Forssaan ja sen jälkeen Sipooseen. Hänen kotimaansa on Irakin Kurdistan, jossa ei ympäristöasioihin kiinnitetä sellaista huomiota kuin Suomessa.

Karim ja sipoolaisen Paahtu Oy:n Meryam Kapcan alkoivat kehittää käytetyistä ja kuivatuista kahvinporoista pientä puristettavaa klapia, (Uusimaa 13.9 -24. Ensimmäisenä muottina käytettiin jogurttitölkkiä, johon porot puristettiin mahdollisimman tiiviiksi. Pienten alkuvastustusten jälkeen nyt koekäytössä on toimiva tuote.

 Sen on havaittu palavan pidempään kuin normaali klapi ja sen liekki on huomattavasti kuumempi. Valmiissa tuotteessa on kahvinporoja n. 70 %. Muita aineita ovat välttämättömät materiaalit, joilla saadaan tuote tukevaan ja helposti käsiteltävään muotoon.

Paahtu osallistui kiertotaloustapahtuman start-up-kilpailuun saaden ensimmäisen palkinnon. Tämä lisäsi sekä kiinnostusta että mahdollisuuksia ryhtyä suunnittelemaan tuotantoa sekä kahvinporon keräystä.

--------

Tekonurmien uutena täyteaineena kokeillaan maissirouhetta. Helsinki luopuu kumirouheesta ympäristövaikutusten vuoksi. EU:n määräykset antavat nykyisille materiaaleille seitsemän vuoden ajan. Tämän jälkeen kumirouheen käyttö loppuu, joten uusien kehittäminen on ajankohtaista.

Nykyisten materiaalien kierrättäminen ei ole yksinkertaista eri muovilaatujen vuoksi. Niiden sulamislämpötilat ovat erilaisia, joten yhtenäinen prosessointi ei onnistu. Nyt materiaalien siirtymäaikojen ollessa kyseessä pitää löytää orgaanisesta aineesta valmistettua täyteainetta. Helsingin kaupungin liikuntapalvelujen projektikoordinaattori Oleg Jauhonen selvittää miten kumirouhetta leviää ympäristöön.

Mikromuoviksi luokiteltu kumirouhe on vaikeasti puhdistettavaa ja sitä leviää Helsingin 50:ltä ja urheiluseurojen 30:ltä kentältä satoja kiloja. Kumirouheen tilalle onkin kehitetty täyteaineeksi sekä puurouhetta että selluloosalla päällystettyä hiekkaa. Puurouhe on osoittautunut pölyäväksi ja siten epämiellyttäväksi. Myös oliivikivijauhetta on kokeiltu mutta vähäisessä määrin.

Maissirouheella täytetyt kentät lienevät laatuaan ensimmäisiä Suomessa toteaa Jauhonen. Näillä on samanlainen kahdeksan vuoden takuu kuin kumirouhekentilläkin. Tosin maissirouhekenttä on kalliimpi. Esimerkiksi Myllypuron kenttä aitoineen maksoi noin puoli miljoonaa euroa. Maissirouheen päälle on levitetty hienorakeista kiveä painoksi. Maissirouhe on kierrätyskelpoista toisin kuin kumirouhe, joka leviää urheilijoiden jalkineissa koteihin saakka.

Pertti Ratia

Kohti Kestävää Kehitystä koordinaattori

Lions Club Hiekkaharju- Sandkulla ry.

Lions N-piiri