Kohti kestävää kehitystä, blogi 92, 30.10 2025

Susien ja muiden villipetojen suojeluun vaaditaan Euroopassa muutoksia. Tämä tarkoittaa, ettei tähän saakka EU:SSA voimassa ollutta erityissuojelua enää tarvita. 

Esimerkiksi Ala-Saksissa on 67 susilaumaa käsittäen lähes 700 sutta. Joten kanta on vahva ja lapset ja kotieläimet vaarassa monin paikoin.

Karhu on tappanut viimeksi ihmisen Euroopassa tämän vuoden heinäkuussa Romaniassa. Karhuja ja susia on Euroopassa Lage Carnivore Initiative in Europe-tutkimuslaitoksen tietojen mukaan yhtä paljon. Tämä ei ole poikkeus vaan monissa maissa ovat villipedot käyneet ihmisen kimppuun. Romaniassa tapahtuu joka vuosi noin 200 karhun hyökkäystä, joista 1-2 johtaa ihmisen kuolemaan.

Saksassa vaaditaan jo kokonaan susivapaita alueita laidunkarjalle. Muistammehan että vasta konkreettiset omakohtaiset kokemukset saivat EU-komission puheenjohtajan, Ursula von der Leyenin nöyrtymään suojelun lieventämiseen. Susi nimittäin tappoi hänen 30- vuotiaan Dolly-poninsa. Tämän susivapaan alueen rakenteesta, hallinnosta tai kustannusten jaosta ei ole vielä konkreettista tietoa.

Suomessa taas villipedot ovat tappaneet lampaiden lisäksi poroja ja poneja, vasikoita ja hajottaneet myös mehiläispesiä. Muun Euroopan lisäksi meillä myös ahma tappaa paljon kotieläimiä. Se on myös sikäli erikoinen, että monasti se vain tappaa saaliinsa ja jättää sen raadeltuna syömättä, jopa henkitoreisena ja verta vuotavana. Suomessa villipetojen raatelua tapahtuu myös aivan Etelässä, kuten Bisan tilan emäntä Vantaalta kertoo susien tappaneen lampaita laitumella tänä kesänä.

EU on tehnyt arvioita eri maiden susien määristä. Tietojen kokoaminen eri maissa on vähän erilaista, mutta niitä voidaan pitää hyvin suuntaa- antavina, ja siten käyttökelpoisina. Nämä on koonnut Timo Filpus lähteestä EU/ The situation of the wolf (canis lupus) in the European Union, MT 1.9 -25.

Suurimpia susikantoja lienee Italiassa, arvio on noin 2945-3608 sutta. Bulgariassa arvio on 2712 ja Puolassa 1886 sutta. Ranskassa on 157 laumaa yhteensä 1000-1210 susiyksilöä. Ruotsissa on 46 susilaumaa jakautuen Norjan kanssa yhteensä yli 480 yksilöön. Pieneksi maaksi Viron 33 laumaa yhteensä 300-330 susiyksilöä on melkoinen määrä. Lyhyesti ilmaistuna suden voidaan todeta vallanneen koko Euroopan, sillä ns. susivapaita maita on todella vähän.

Susien esiintymiseen vaikuttaa merkittävästi metsien hallinnointi-, korjuu- ja hoitomenetelmät. Vielä 1960-luvun alussa Suomessa metsänomistajat tekivät kaikki metsätyöt omin voimin ja omalla hevosella. Silloin metsissä oltiin töissä melkein koko talvikausi. Tuolloin mahdollinen villipeto havaittiin nopeasti ja miehet lähtivät pedon perään ja yleensä jahti tuotti toivotun tuloksen.

 Myöhemmin tilanne muuttui sikäli, että metsätyöt siirtyivät yhä enemmän metsäyhtiöille ja työvälineenä oli suuri metsätraktori. Tämän vuoksi metsät eivät enää olleet jatkuvan kontrollin alaisena. Virossa taas valtio on omistanut metsät jo Neuvostoliiton aikoina, jolloin sivullisilla ei ollut asiaa metsään, lukuun ottamatta vähäistä polttopuun kotitarvekorjuuta varten.

----------

Onko kesäisin rantavesiin ilmestyvä lilluva leväkasvusto tulevaisuuden monipuolinen raaka-ainelähde? Tässä hommassa on sitä parempi mitä enemmän sinilevää on vedessä, toteaa start-up yrityksen Original by Oceanin operatiivinen johtaja Heikki Heiskanen.

Halikonjoen ja Uskelanjoen välissä on lampi, joka on Salon jätevedenpuhdistamon allas. Tähän kasvaa kesällä sinilevää, jota otetaan talteen. Tulevaisuudessa on tarkoitus ottaa sinilevä talteen suuressa mittakaavassa koneellisesti. Sinilevä on flooraan kuuluva syanobakteeri. Se tarvitsee kasvaakseen valoa, riittävää lämpöä ja ravinteita, typpeä ja fosforia, joita vesistöön tulee päästöistä ja jätevesistä. Sinilevä tuottaa myös hermo- ja maksamyrkkyjä.

Sinilevä altistuu ultraviolettisäteilylle ja sille on kehittynyt oma uv-suoja, mykosporiini. Heiskanen kertoo mykosporiinin olevan biohajoava aine. Se on vesistölle ja vesiluonnolle parempi kuin yleisesti käytettävät ja tunnetummat ei -biohajoavat poskipunat, jotka tuhoavat koralleja.  Mykosporiinin valmistuksessa olennaista on ratkaista, miten se eristetään sinilevästä. Sen jälkeen se on puhdistettava, jolloin sitä voidaan käyttää aurinkovoiteiden raaka-aineena esimerkiksi kosmetiikkateollisuudessa. Koeprosessissa vedestä saatu materiaali suodatetaan moneen kertaan ja sen jälkeen sentrifugoidaan mahdollisimman kuivaksi ja kiinteäksi.

Varsinaiseen keräykseen on suunniteltu alginaattia, lossien ja lauttojen hyödyntämiseksi tulevaisuudessa. Ruskolevistä saatavaa sakeuttamisainetta, alginaattia, käytetään jo ruoka-aineissa ja kosmetiikassa. Nykyäänhän käytetään hyytelöimiseen gelatiinia eli liivatetta, jota valmistetaan sian ihrasta, mutta sitä on ruvettu korvaamaan myös sitruksesta saatavalla pektiinillä. Pektiinin ja alginaatin yhdistämisellä voidaan tuottaa vegaanisia karkkeja.

Tuotekehittelijä Marc Desmarais kertoo että toinen leväperäinen (huom. ei adjektiivi) aine on fukoidan, joka sopii ihon hoitoon. Nämä sinilevästä johdetut tuotteet ovat monia mahdollisuuksia sisältäviä. Niitä käytetään monissa tuotteissa, jopa kankaan värjäyksessä edellä mainittujen lisäksi. Siihen käytetään vielä raakaöljystä valmistettuja, luonnolle vieraita ja vahingollisia, mikrovuovia sisältäviä raaka-aineita.

--------

Porvoossa ollaan koko maailman ykkösiä. Sähkörasioiden valmistus luonnonmateriaalipohjaisesta, ympäristöystävällisestä muovista, hiilidioksidista, CO2, otetaan lähitulevaisuudessa talteen jätteenpolton savukaasuista.

Espoossa toimiva NG Nordic ja ABB:n Porvoossa toimiva tehdas ABB Oy Wiring Accessories ovat sopineet yhteistyöstä tuodakseen markkinoille ensimmäisenä maailmassa hiilidioksidipohjaisesta muovista valmistettuja sähköasennustuotteita. Nehän ovat tuotteita, joita me näemme joka hetki huoneissa, joissa on mitä tahansa sähkölaitteita. Tästä on raportti, Uusimaa 10.9 -25. Hiilidioksidi on otettu talteen jätteenpolton savukaasuista, joten toiminta täyttää vaativatkin luonto- ja ympäristövaatimukset.

Nämä yritykset keskittyvät hiilidioksidipohjaisen INGA-muovin tuotekehitykseen. Siitä valmistetaan valokatkaisijoita ja pistorasioita mikä aloitetaan teollisessa mittakaavassa lähivuosina. NG Nordic on pohjoismainen kiertotalousyhtiö. Se syntyi, kun ruotsalainen Summa Equility osti Fortum Recycling & Wasten liiketoiminnot, jotka yhdistyivät NG Groupin kanssa.

NG Nordic ja  ABB ovat tehneet yhteistyötä vuodesta 2020 lähtien. Tällöin ABB otti käyttöönsä NG Nordicin kuluttajamuovipakkauksista valmistettavan Circo-kierrätysmuovin sähköasennustarvikkeissaan. INGA-yhteistyö täydentää yhtiön vastuullisten tuotteiden valikoimaa sen jälkeen, kun saadaan Circo-kierrätysmuovista ja biopohjaisista raaka-aineista valmistettujen tuotteiden lisäksi hiilidioksidipohjaisesta muovista valmistettuja sähköasennustuotteita. Näin selvittää Porvoon tehtaan johtaja Mikaela Ahlnäs- Mäkeläinen ABB:ltä.

Yhtiö valmistaa tällä hetkellä sähköasennuskalusteita, kuten kytkimiä, pistorasioita, uppo- ja pinta-asennusrasioita, kattokansia ja niiden asentamisessa käytettäviä tarvikkeita yli 50 miljoonaa kappaletta vuodessa. Ensi vuonna käynnistyvä koelaitos ottaa talteen jätteenpolton savukaasuista jopa 20 000 tonnia hiilidioksidia vuodessa.

________       

Ravintola Nolla ei ota vastaan ruokatoimituksia muovipakkauksissa, pahvilaatikoissa, muovipusseissa, muovikelmussa eikä kertakäyttöisissä pakkauksissa. Raaka-aineet tähän ravintolaan toimitetaan korkeintaan 260 km:n päästä.

Ravintola Nollan ruokasalin kulmassa sen sijaan on harvinainen laite, kompostointilaite. Se on kompostin eräänlainen ensikäsittelykoneikko. Tämän erikoisen ravintolan perustaja, Albert Franch Sunyer pitää tavoitteena, ettei ravintolasta lähde yhtään jätettä. Kaikista lähimpänä jätettä on kompostointilaite, jonka tuotos, kuiva multa muuntuu seuraavassa vaiheessa lannoitteeksi pellolle.

Tämä espanjalaistaustainen yrittäjä kiinnitti vuosien mittaan huomiota, miten ravintola tuottaa valtavasti jätettä. Sitä tulee paitsi muovikääreistä ja pusseista, myös pahvilaatikoista ja paperi- ja pahvipakkauksista. Paitsi pakkauksia ja laatikoita niin itse jäteruokaakin heitetään pois Suomessa 260 kg minuutissa. Tämän suuren pulman Sunyer ja liikekumppaninsa Carlos Henricues ja Luca Balac ovat päättäneet poistaa jätteettömän ravintolan, Zero Waste -toimintaperiaatteella.

Tämän Nolla- ravintolan kalaraaka-aine on ainoastaan villikalaa. Kuhan, ahvenen ja hauen lisäsi ravintola haluaa tuoda tarjottavaksi myös särkeä. Sitähän on Suomessa niin hyljeksitty ja on jopa roskakalaksi nimitetty, ihmettelee Sunyer. Hän pitää peuraa erinomaisena riistaeläimenä, joka on myös lisääntynyt viime vuosina. Kesäaikana Nolla-ravintola käyttää 35-45 tuottajan tuotteita. Pääosin kuljetus tapahtuu tavaran toimittajan toimesta.

Ulkomaalaistaustaisena ravintoloitsija Sunyer näkee Suomen luonnossa mahdollisuuksia, jota me itse emme helposti näe. Tästä eräinä esimerkkeinä puhtaitten metsien marjat ja sienet riistan lisäksi. Myös luonnonvesissä kasvaneet ja eläneet kalat ovat kansainvälinen harvinaisuus, jota pitäisi hyödyntää entistä enemmän.

Jo ennen viime sotia kiinnittivät eräät Keski-Eurooppalaiset maatalous- ja yhdyskuntatutkijat huomiota siihen, miten kaupunkien ruoka-, polttoaine ja muu välttämätön materiaalihuolto hoidetaan. Olihan tärkeätä ohjata päivittäin tarvittavien esimerkiksi vihannesten tuotanto lähelle kaupunkia, jotta ne saadaan kauppaan mahdollisimman tuoreena.

 Kun taas polttopuut voitiin kasvattaa toisien kriteerien mukaan. Eräs tällainen tutkija oli professori von Thunen, jonka kehittämä opinkappale ”von thunenin renkaat” pyrki parantamaan Alppikaupunkien materiaali- ja ruokahuoltoa. Tässä periaatteena oli kehitellä kaupunkien ympärille renkaat, missä kukin tuote oli edullisinta tuottaa sekä tuotantoedellytykset että kuljetusmahdollisuudet huomioiden.

----------

Ihminen on iät ajat kilpaillut paitsi oman lajikumppaninsa kanssa, käyttänyt myös luontokappaleita, eläimiä mitä erilaisimpiin urheilukilpailuihin. Meidän kulttuurillemme tunnetuimpia lienevät sekä ratsastus- että ravikilpailut ja poroajokilpailut.  Olemme kuulleet myös kukkotappeluista, härkätaisteluista ja joistakin vastaavista.

Näille kaikille on ominaista, että eläin motivoidaan sekä käskemällä että monasti piiskalla kykyihinsä nähden äärimmäisiin suorituksiin. Näinhän Aleksis Kiven Seitsemässä Veljeksessäkin rovasti motivoi veljeksiä lukutaidon linjoille ja lukkari taas laulun alkeisiin, edellinen väkevän sanan ja kadotuksella uhkailun voimalla ja lukkari taas kestävällä koivuisella kepillä. Molemmat menetelmät olivat hyviksi koetut tuloksia tuottavina ja seurakunnan hyväksymät.

Härkätaistelussa jo lähtötilanne on paljon epätasaisempi, vaikka siinä ihminen, matadoriksi nimitetty, taisteleekin pientä härkämullia vastaan.  Näissä monissa muissa kilpailuissa eläin taistelee itseään vastaan eikä sen henki ole suoranaisesti uhattuna. Mutta härkätaistelu päättyy jomman kumman kuolemaan, useimmiten härkämullikan. Jo kilpailun, härkätaistelun aloituskin on epäoikeudenmukainen, epätasapainoinen ja ainakin epäoikeudenmukainen.

Suomessa ratsastuskilpailusta lähetetään hevosen kuoltua itse kilpailussa raportti Suomen ratsastajainliittoon. 

Urheilujohtaja Jutta Koivula ratsastajainliitosta kertoo näissä onnettomuuksissa korostuvan eniten raajavammat. Sydänperäiseen sairauteen on ratsu kuollut esteradalle v. 2011. Viimeisimmät kuolemat ovat Koivulan mukaan sattuneet vuonna 2021. Toisessa onnettomuudessa poni tuli niskoilleen ja menehtyi. Samana vuonna esteratsastuksen SM-kilpailuissa ammattivalmentaja ja ratsastaja Ville Kulkkaan ratsu Neptun menehtyi kilparadalle.

Tämän jälkeen Kulkas alkoi miettiä koko toiminnan järkevyyttä eri lähtökohdista. Hän mietti esimerkiksi esteen lähestymistä. Pystyikö hevonen hahmottamaan esteen sellaisena kuin se oli vai oliko olemassa joitain ulkopuolisia tekijöitä, kuten esimerkiksi auringon varjot, jotka muuttavat näkymän hevosen silmissä erilaiseksi kuin este on todellisuudessa. Tähän saattaa vaikuttaa myös äärimmilleen viritetty suorituskyky.

Pertti Ratia

Kohti Kestävää Kehitystä -koordinaattori

Lions Club Hiekkaharju – Sandkulla ry.

Lions N-piiri