Kohti kestävää kehitystä, blogi 93, 14.2.2026

 

 

Onko Golf-virta hidastanut kiertoaan? Tiedeala on epätietoinen ilmaston tulevasta kehityksestä. Tulevaisuuden skenaarioita on monenlaisia. Ne ovat melkein kaikki toinen toistaan pahempia sekä maapallolle itselleen että asukkaille, flooralle ja faunalle. Näistä vain ihminen pystyy jollain tasolla vaikuttamaan tähän kehitykseen.

 

Onko Golf-virta muuttunut niin, että sen voi tavallinenkin kansalainen huomata nahoissaan? Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Petteri Taalas on sillä kannalla, ettei Golf-virta ainakaan pysähdy kokonaan, ainakaan näillä näkymillä. Saksalainen Potsdam-Instituutti on myös julkaissut aiheesta monenlaisia suuntaa antavia tutkimuslausuntoja. Tarkat skenaariot ovat vielä liian ennenaikaisia julkaistaviksi.

Kuitenkin ollaan vahvasti sitä mieltä, että esimerkiksi Pohjoismaat saattavat kylmetä samaan aikaan kun Euroopan eteläosissa on entistä kuumempaa ja kuivempaa toteaa tutkija Stefan Ramfors. Hänen mukaansa ( MT 19.11 -26)  Pohjois-Atlantin merivirrat voivat alkaa kymmeniä vuosia kestäneen pysähtymisen vuoden 2050 tienoilla. Taalaksen mukaan tarvitaan useampien laskentakeskusten tuloksia ennen johtopäätösten tekoa. Taalas painottaa tässä tilanteessa ilmastonmuutoksen tehokasta torjuntaa.

Nyt meneillään olevaan ilmastonmuutokseen liittyy monia riskitekijöitä, keikasduspisteitä. IPCC julkaisee vuonna 2028 seitsemännen arviointiraportin. Siinä tullaan arvioimaan keikahduspisteiden todennäköisyyksiä, mukana myös Golf-virta.

Nature-tutkimus arvioi Golf-virran olevan nyt hitaimmillaan 1600 vuoteen. Merivesi ei enää sido lämpöä entiseen tapaan, onko sen kyky sitoa hiiltä ilmakehästä myös vähentynyt? Nyt jäätiköistä virtaa makeaa vettä suolaisen meriveden päälle. Suolaisuus alenee ja vesi kevenee ja sen vajoaminen ja kierto hidastuvat. Näin pohjois-Atlantti kylmenee,  ilmeisesti maapallon ainoana osana kun muut alueet samanaikaisesti lämpiävät.

Jotta lämmin ja makea pintavesi voisi virrata pohjoiseen on samankokoisten vesimassojen virrattava etelään ja tehtävä näin tilaa tälle pohjoiseen virtaavalle lämpimämmälle vedelle.

Veden kierto perustuu veden erilaiseen tiheyteen. Lämmin vesi on aina kevyempää kuin kylmä vesi.  Tiheimmillään, painavimmillaan vesi on lämpötilassa + 4 astetta C. Tämä veden ominaisuus muuten varmistaa sellaisen ominaisuuden, etteivät vesistöt jäädy pohjia myöten tai ainakaan pohjalta alkaen. Jos näin ei olisi, saattaisi vesistöjen jäätyminen alkaa pohjalta. Emme osaa kuvitellakaan millaista elämämme silloin olisi.

Noin 13.000 vuotta sitten, viimeisen jääkauden jälkeen jäätiköistä ja  Agassiq-jääjärvestä purkautunut kylmä, makea vesi heikensi pohjois-Atlantin kiertoa. Tätä tuntuvasti kylmempää ajanjaksoa lämpimän jakson sisällä kutsuttiin Dryaskaudeksi. Onko sellainen nyt tulossa? Nyt jäätiköt ovat tosin pienempiä ja sulamisvesiä on vähemmän, joten Golf-virran heikentyminen on ainakin hitaampaa.

Tästä ennennäkemättömän mittavasta kehityksestä voidaan tällä hetkellä varmuudella sanoa vain, että se on koko alaan kuuluvan tiedeyhteisön kiinnostuksen kohteena. Emme osaa sanoa lopputulosta, mutta toivotamme tutkijoille ympäri maapalloa osaamista ja rohkeutta julkistaa tulokset mahdollisimman nopeasti ja laajalti. Onko tämä ihmiskunnan tämän hetken vaativin tutkimustyö? 

 

-------

 Onko Euroopassa ja eritoten Suomessa metsäkeskustelu eksynyt metsään jo niin pahasti, että on vaikeuksia löytää ”ihmisten ilmoille” takaisin. Hallintoalamaisille tarjotut lehtiotsikot saavat lukijan helposti lopullisesti sekoamaan. Asiaan ennalta vihkiytymätön lukijaparka huomaa olevansa niin sekaisin, ettei siitä ole helpolla pois pääsyä.

 

Näyttää siltä kuin luonnon tapahtumat ja ihmisen vastuulla olevat niin hallinnolliset kuin poliittisetkin asiat olisi tarkoituksenmukaisesti sekoitettu keskenään.  Nämä molemmathan ovat yksinomaisesti luonnon vastuualueen ulkopuolella ja täysin ihmisen vastuulla.   Näitä eri aspekteja pidetään keskenään samanarvoisina. Sitähän ne eivät missään tapauksessa ole. Sitä ei ilmeisesti informoinnin objektiivina olevan kansalaisen tarvitse huomioida ja huomata koska sitä eivät tee informoinnin toteuttajatkaan. Syitä tähän lienee riittävän monia.  

Katsokaamme ajankohtaisia lehtiotsikoita, jotka paljastavat osaltaan tilanteen sekavuutta.  Otsikko 17.12 -25  ”Metsät tällä kertaa niukka hiilinielu”, otsikko 17.12-25 ” Metsä on enää täpärästi hiilinielu”, otsikko 28.11-25 Välttämätön metsäkadon torjuminen tärvätään EU:ssa kelvottomalla lailla”, otsikko 22.10 -25  ”Suomi valmis nostamaan hiilinielut EU-johtajien puitavaksi”, otsikko  ” EU:n kirjanpainajatuhot johtivat Metso-suojelun purkamiseen”, otsikko 24.11-25 ” Hyönteistuho johti suojelun purkuun”, otsikko 22.12-25 ”Ruotsin metsien hiilinielu kasvaa”, otsikko 1.12 -26 ” Sahapäivä: Ilmastoministeri Multala kiritti lisäämään metsän kasvua ja pinta-alaa”.

Tämä oli vain pieni otos alalla vallitsevasta,  todella ristiriitaisesta informaatioviidakosta. Kuten huomataan, ovat lähtökohtina sekä luonnollinen puiden kasvu että ihmisen toteuttamat kasvatus-, rajoitus-, että monitahoiset juridiset hallintotoimet.  Nyt pitäisi lukijan pystyä erottamaan tavoitteet ja perustat, jotka näihin sisältyvät.

 Hiilinielujen osalta painopisteen olisi oltava metsien kasvun puuston kasvua ja hiilen sidontaa metsänhoidollisin toimin vahvistamisessa, totesi ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.  Hiilinielut nähdään alalla yhdeksi kustannustehokkaimmista tavoista hillitä ilmastonmuutosta.

Versowoodin toimitusjohtaja Ville Kopra näki jo orastavaa puutavaran tarvetta rakennustoiminnan elpyessä. Suomessa ollaan joillakin tahoilla aktiivisesti vaatimassa hakkuiden vähentämistä. Metsänhoidollisilla toimenpiteillä ei ole osoitettavissa tällaista tarvetta eikä taas maailmanlaajuisesti ole meidän toimenpiteillämme vaikutusta. Sillä esimerkiksi jopa EU-alueen hakkuusäästöistä suurin osa korvautuisi heti muualla tapahtuvilla lisäyksillä.

Luonto ei välitä eikä kunnioita mahtaviakaan ihmisen säätämiä määräyksiä, ei kieltoja eikä käskyjä. Tämän sai konkreettisesti kokea Josper Tigerstedt, jonka metsissä ensin tuli tuulituho ja seuraavana vuonna kirjanpainajat tuhosivat kasvavan puuston.

Monien hallinnollisten operointien jälkeen Metso-suojeluohjelma purettiin ja Tigerstedt maksoi suojelukorvauksen takaisin. Tämän jälkeen vielä kirjanpainajat aiheuttivat tuhon, jonka seurauksena ainoa vaihtoehto oli suorittaa päätehakkuu avohakkuuna.

 Näin siis luonto aikaansai hakkuiden kiihtymisen. Trendi on paljolti sellainen, että mitä vanhempi on puusto, sitä suurempi mahdollisuus on sekä tuhoille että sairauksille. Nuorempi puusto on aina vahvempi kaikkia vihollisia vastaan. Lienee jokin luonnon laki, jolle ihminen ei voi mitään.

Avohakkuun suorittamisen jälkeen ei metsämaa ole kuitenkaan mustalla mullalla vaan se yleensä on hiilinielu, ei heti, mutta heti alkavana kasvukautena. Hiiltä eivät siellä ime silloin metsän puut, vaan mahdolliset puuntaimet ja ruohokasvit, joilla nyt on tilaa ja ravinteita kasvun todella nopeaan tehokkaaseen, käynnistämiseen.

 Tällöin maapohjalla kasvava kaikki vihreä kasvusto on mitä tehokkain hiilinielu. Ei ole tietoa, miten tämä todellinen hiilinielu päätyy tutkijoiden tilastoihin, mutta se on kuitenkin silmin havaittava fakta luonnossa. Se on fakta, joka on oltava tutkimuksissa mukana, muutoin hiilinielun tehosta saadaan täysin väärä, huonompi kuva.

 

--------

 

EU:n historian suurin kauppasopimus Etelä-Amerikan Mercosur- maiden kanssa on siirretty EU:n tuomioistuimelle. Tämä vapaakauppasopimus on monilla tavoin vaikea ja nyt sitä saadaan odottaa ehkäpä pari vuotta. Kaikille toimijoille ja kaikille jäsenmaille se ei ole mieluinen vaan se nähdään myös huonona.

 

Monet tahot EU:ssa ovat nähneet uuden sopimuksen mahdollistavan halpojen elintarvikkeiden pääsyn EU:n alueelle. EU:n tuottajamaat näkevät oman elinkeinonsa kärsivän tästä erilaisilla perusteilla tuotetusta ruokamateriaalista. Eri maissa on erilaiset luonnonolosuhteet ja maiden kehitystasot ovat suuresti toisistaan poikkeavia. Tavat, menetelmät ja määräykset, jotka toisessa maassa ovat hyväksytyt ja täysin normien mukaisia, ovat toisessa maassa kiellettyjä, jopa rikollisia.

Nämä erilaisuudet koskevat esimerkiksi kasvien viljelyä, kotieläinten ja teuraitten kasvatusta ja ruokintaa sekä tuotteiden valmistamista ravinnoksi ja kaupallisiksi elintarvikkeiksi. Eräs ulospäin näkyvistä eroavuuksista on eläinsuojien tarve. Pohjoisen kylmissä olosuhteissa tarvitaan lämpöeristetyt, jopa koneellisesti ilmastoidut rakennukset, sikalat, navetat, tallit, kanalat ja broilerkasvattamot. Kun taas etelässä eläimet ovat ” kedolla paljaan taivaan alla” kuten jouluevankeliumikin meille kertoo.

Eläinten ruokinta lienee halvinta ja vaivattominta silloin kun eläimet itse ”korjaavat sadon” eli syövät ympäri vuoden laitumella. Etelässä kasvatettu vilja taas tarvitsee kasvaakseen paljon kasvinsuojeluaineita ja tuholaisten torjunta-aineita. Näillä varmistetaan korkeampi satotaso kuin mitä pohjoisen kylmissä olosuhteissa pystytään tuottamaan.

 On maita, joissa kotieläimiä ruokitaan jatkuvasti antibiooteilla. Tällä varmistetaan eläimen nopeampi ja suurempi kasvukyky. Tämä motivoidaan sekä eläimille että viranomaisille tauteja estävänä lääkintänä, vaikka se onkin todellisuudessa ruokintaa. Sääntöjen mukaisella ruokinnalla taas antibiootteja annetaan eläimille vain sairauden uhatessa. Suomi ja muut Pohjoismaat ovat tässä malliesimerkkejä eläinten huolellisesta, terveellisestä hoitamisesta. Mutta lihan hinta saadaan antibioottiruokinnalla halvemmaksi, joten kuluttaja itse saa päättää, kumpi näkökanta on hänelle tärkeämpi.

Lämpimissä olosuhteissa kasvatetut kasvit, myös viljakasvit ovat alttiita monille eri homelaaduille. Nämä monet home- ja muut sairaudet uhkaavat sekä kasvuaikana pellolla, että varastoinnissa ja kuljetuksissa ympäri maapalloa. Pahimmillaan ne uhkaavat lämpimissä olosuhteissa. Tällöin ilmastointi esimerkiksi siilovarastoinnissa on monesti välttämätöntä.

 Monissa maissa ei puitua viljaa sen sijaan tarvitse kuivata, vaan se varastoidaan rahtausta varten kasoihin vapaan taivaan alle. Näissä maissa tiedetään, että sateita ei tule, mutta tuhoeläimiä kylläkin. Esimerkiksi Etelä-Amerikan satamissa laivauksen yhteydessä laivan henkilökunta metsästää kissan kokoisia rottia. Niitä ei haluta risteilylle mukaan, sillä niistä tulee ”ikuinen vitsaus” laivalle.

Sitten kun muutaman vuoden päästä saataneen EU:n ja Mercosur-maiden, Brasilia, Argentiina, Paraguay, Uruguay, välinen sopimus voimaan, alkaa mittava kalabaliikki. Näitä merkittäviä, vain ammattitahojen tiedossa olevia seikkoja on vaikea ymmärtää ennen kuin se on myöhäistä.

 Ostajien, siis kuluttajien ennakkoon iloitseminen halvoista hinnoista saattaa muuttua, kun huomataan laadun muuttuneen. Hinta on kyllä kuluttajan kannalta katsoen mennyt oikeaan suuntaan, mutta laatu ei ole enää entisensä. Voidaan empiirisesti ennustaa, että sekä eläimiin, että ihmisiin on ilmaantunut tauteja, jotka leviävät epidemioina ja jopa pandemioina ympäri sivistyneen edistyneen maailman.

 

--------

 

Suomi joutuu maksamaan EU:lle sakkoa muovin liian vähäisestä kierrättämisestä. Meillä valtaosa muovijätteestä päätyy lämmön tuotantoon, siis polttoon. Muovin käyttö mitä erilaisimmissa kohteissa on saanut laajaa kannatusta. Muovissa on todella hyviä, todella monipuolisia ominaisuuksia, mutta sitä täytyy osata käyttää oikealla tavalla.

 

Muoviin liittyvät EU-tason määräykset kehittyvät aina täsmällisemmiksi. Suomessa,  VTT Tampereella kehittää muovien kierrätystä ja biopohjaisia uusiomuoveja. Sitä varten on rakennettu huippututkimuslaitteilla varustettu pilottirakennelma. Näitä tutkimuslaitteita vuokrataan myös yritysten käyttöön ( SK 21.12-26). Tämä on tarpeen, sillä kaikki markkinoille tuotavat uudet muovipakkaukset ovat kierrätettäviä vuodesta  2030 alkaen. Tästä on annettu niin yksiselitteinen määräys, että esimerkiksi muovipulloissa kierrätetyn muovin osuus on oltava vähintään 30 % vuoteen 2030 mennessä.

Maailmassahan tuotetaan vuosittain yli 400 miljoonaa tonnia muovia. Tästä noin 99 % on fossiilipohjaista, raaka-aineina öljy ja maakaasu. Näistä jalostetaan hiilivetyjä, jotka kootaan pitkiksi polymeeriketjuiksi, muoveiksi. Kaikesta muovimateriaalista kiertoon päätyy liian vähän, noin 10 %. Suomella on kirimistä saada oma muovinkierrätys kuntoon, jotta sakkomaksuista päästään toteaa Spirit-kierrätysohjelman päällikkö Jaakko Tuomainen   Borealis Polymers oy:stä.

Tuomaisen mukaan pitäisi kierrätyskelpoiset muovimateriaalit saada pois poltosta. Tätä tulevat edistämään tulossa olevat päästökaupan määräykset. Ne lisäävät muovinpolton kustannuksia. Tähän tähtää EU:n tuleva pakkaus- ja pakkausjäteasetus, joka velvoittaa valmistamaan pakkauksia kierrätysmateriaalista

 Suomi toimii nyt merkittävänä toimijana tuhoten ja kierrättäen sellaisten valtioiden muovijätettä, joka maat eivät pysty itse kierrättämään ja hävittämään muovijätettään määräysten mukaisesti.

Nyt on huomattava, että kun puhumme EU-maista, eivät EU:n hyvät ja kehittyneet määräykset koske EU:n ulkopuolisia maita. Niitä on kuitenkin enemmän kuin EU-maita. Miten niiden tilanne muuttuu uusien EU-määräysten vaikuttaessa vain Unionin jäsenmaissa. Tuleeko kokonaisuuden kannalta tilanne muuttumaan paremmaksi vai huonommaksi. Yksi asia on kuitenkin lähes vuorenvarma, muovijätteen tuotanto, ja muovin käyttö tulevat lisääntymään ja sitä myöten myös muovijätteen hävityspulmat.

 

---------

 

Luonnonrikkauksilla varustettu Grönlanti tulossa maailman keskipisteeksi. Siellä tiedetään olevan monia tärkeitä, monien haluamia kriittisiä metalleja ja öljyä sekä maakaasua. Jopa koko maailman mittakaavassa nämä esiintymät ovat mittavia, joten niitä lähdetään tavoittelemaan mitä erilaisimmilla perusteilla.

 

    Kaikkihan muistamme, että Grönlanti erosi Euroopan yhteisöistä  v. 1985  (Euroopan Unionia ei vielä tuolloin ollut perustettu).  Se kuului Euroopan yhteisöihin Tanskan hallintoalueen mandaatilla, ei itsenäisenä valtiona eikä EY-jäsenenä. Grönlannista oli tullut autonominen alue v.1979. Kansallismielinen hallitus järjesti Grönlannissa äänestyksen, jonka tuloksena se erosi v.1985 EY-jäsenyydestä.

 

Grönlanti on mittava alue maantieteellisesti. Jos sen pohjoispää asetetaan Mikkelin seudulle, on eteläpää Kreikan korkeudella. Pinta-ala on reilut 6 kertaa Suomen pinta-alan kokoinen. Väkimäärä sen sijaan on pieni, vain keskikoisen suomalaisen kaupungin kokoinen, lähes 60000 asukasta.

 Grönlannin vesillä toimii ihmeellinen luonnonilmiö, joka aikaansaa mittavaa vihreitten kasvien kasvua. Tämä polinja-ilmiö toimii   niin, että meri jäätyy ja aurinko paistaa jään läpi. Tuolloin vihreät kasvit, jotka kasvavat vedessä pystyvät yhteyttämään ja aikaansaamaan kasvien kasvua. Tämä ilmiö on ollut merkittävä alueen ravinnon tuotannolle. Monet meressä elävät eläimet, niin äyriäiset,nisäkkäät kuin kalatkin ovat saaneet tästä ravintoa, ja ravintoketjusta on päässyt alueen väestökin hyötymään.

 Tämän hetken konkreettisia tietoja ei ole saatavana, mutta tietoja ilmastonmuutoksen vaikutuksesta on saatu. Jossain tilanteissa pintavesi ei ole jäätynyt sileänä, vaan epätasaisena. Tällöin auringon säteet eivät ole läpäisseet jääkerrosta, polinja-ilmiö ei ole toiminut ja kasvusto ei ole päässyt kasvamaan täydellä teholla.

Alueen asukkaat ovat tottuneet vaikeisiin luonnonolosuhteisiin. He ovat vuosisatojen kuluessa kehittäneet aivan omat tapansa elää. Tähän asti ei alue ole ollut niin suuren mielenkiinnon kohteena kuin nyt. Nyt useat valtiot haluavat sen oman hallintonsa piiriin. Paitsi maantieteellisenä alueena, myös alueen luonnonrikkaudet on nyt huomattu. On havaittu siellä olevan kehittyvän maailman tarvitsevia mineraaleja, öljyä ja kaasua. Myös sotilaspoliittisesti alue tullee saaman täysin uuden elämän monikansallisin sotilastukikohdin.

Tämän pohjoisen alueen tulevaisuus kestävän kehityksen ja ympäristön kannalta on kuitenkin täysin arvailujen ja spekulaatioiden varassa. Tullaanko nämä luonnon rikkaudet riistämään maksimaalisella nykyisen tekniikan sallimalla voimalla ja vauhdilla? Löydetäänkö eri valtioiden kesken menetelmiä, joilla alueen subjektiiviset näkemykset tulevat huomioiduksi aluetta arvostavalla ja kunnioittavalla tavalla.

   

Pertti Ratia

Kohti Kestävää Kehitystä-koordinaattori

Lions Club Hiekkaharju – Sandkulla ry

Lions N-piiri