Suomen Lions-liitto ry

LIONS-PIIRI 107-N ry

Itäinen Helsinki, Vantaa ja Itä-Uusimaa

Kohti Kestävää Kehitystä, blogi 85, 23.01. 2025

Kaksi koko maailmaa koskevaa luonto-, ilmasto- ja ympäristökokous ovat viitoittaneet alan globaalia kehitystä. YK:n luonnon monimuotoisuutta käsittelevä kokous pidettiin Kolumbian Calissa, COP 16, 21.10-1.11 2024  ja ilmastokokouksena tunnettu kokous Azerbaidzanin Bakussa, COP 29, 11-22.11 2024. Molemmat olivat mittavia, Calin kokous peräti suurin koskaan alallaan järjestetty.


Suomi osallistui molempiin mahdollisimman korkealla tasolla. Ympäristöministeri Kai Mykkänen johti molempia valtuuskuntia alan ammattilaisten avustamana. Calin kokoukseen osallistui noin 15000 henkilöä yli 200 maasta kymmenen valtionpäämiehen voimin yli 100 ministerin vahvistamana.  Tavoitteena oli sopia maailmanlaajuisten luontotavoitteiden toimeenpanosta ja seurannasta jatkossa.

Kotiläksyksi oli ennakkoon annettu kunkin maan oman luontostrategian valmiiksi saattaminen. Tämä tehtävä osoittautui niin vaikeaksi, että vain 30 maalla ja EU:lla oli tehtävä valmiina kokoukseen tuotavaksi. Suomi kuitenkin on toimittanut kansalliset tavoitteensa tiedoksi Calin kokouksen suunnittelijoille, toteaa Suomen biodiversiteettisopimuksen pääneuvottelija Marina von Weissenberg.

Kokouksen eräänä tärkeänä tavoitteena pidettiin myös päättää Montrealin sopimuksen seuraavista askelmerkeistä. Tämä on niin sanottu sääntökirja sopimukselle miten seurantaa toteutetaan. Iso kysymys on rahoitus ja sen perusteet. Tarkoitus oli sopia myös geenisekvenssitietojen tasapuolisesta ja oikeudenmukaisesta jakamisesta.

Azerbaidzanin Bakussa pidetyssä ilmastokokouksessa saatiin sovittua ilmasto rahoituksen kolminkertaistaminen 300 mrd. dollariin totesi pääneuvottelija Marjo Nummelin. Rahoituksen lähteinä on sekä julkista että yksityistä rahaa eri tavoin motivoituna. Monenvälisten kehityspankkien rahoitus tulee olemaan myös merkittävässä osassa. Seuraavan puolen vuoden aikana valtioiden on esitettävä omat päästövähennyssuunnitelmat julkisesti. Ne ovat seuraavan kokouksen aiheena Brasilian Belemissä.

 

Suomen näkemys näistä on positiivinen sillä ne vievät kehitystä eteenpäin myös operatiivisella käytännön tasolla. Investoinnit tällä alueella kasvavat esimerkiksi tuulivoimassa, vihreän teräksen, vedyn ja ammoniakin tuotannon osalta. Näiden päälinjojen lisäksi Bakussa sovittiin hiilimarkkinamekanismin ottaminen käyttöön. Tämän tulee mahdollistamaan kansainvälisen kaupan edellyttämän hiilen hinnoittelumekanismin kehittämisen ja ottamisen käyttöön.

Näistä molemmista laajoista kansainvälisistä luonto-, ja ympäristöalan kokouksista annettiin kansainvälisellä tasolla monenlaisia arviointeja, arvosteluja ja jopa joistakin yksityiskohdista moitteita. Kokonaisuutena katsoenhan ne olivat kuitenkin mitä suurimpia menestyksiä. Onhan varmaa, että mitään hyvää näin laajamittaista kehitystä ei saada käyntiin elleivät sekä hallinnolliset päättäjät että asiantuntijat pysty tekemään laajaa yhteistyötä. Tällaiset mittavat, globaalit kokoukset lienevät ainoa menetelmä saada välttämätön positiivinen kehitys käyntiin.

 

----------

 

Valtava vesikriisi uhkaa maailmaa eikä ilman seurauksia. Tänäkin päivänä yli 1000 lasta kuolee likaisen juomaveden vuoksi. Lähes 3 miljardia ihmistä ja yli puolet maailman ruuantuotannosta on kuivuusalueilla. Myös makean veden jäätiköt sulavat ja valuvat suolaisiin valtameriin.

 

Veden käyttöä maailman mittakaavassa tutkiva tieteellinen tutkimuslaitos, Global Commission on the economics of Water ( GCEW), on vakuuttunut todellisen vesipulan ilmenemisestä lähiaikoina. Tutkimustulosten mukaan todella yli puolet maailman ruuantuotannosta tulee romahtamaan 25 vuoden sisällä. Veden kiertokulku on näin pahasti epätasapainossa.

Tämä maailmanlaajuinen vesikriisi, globaali vesistressi, on tragedia, joka suo mahdollisuuden myös oikaista väärä kehitys muuttamalla nykyistä vesitaloutta. Maailman kauppajärjestön, WTO:n pääjohtaja sekä GCEW:n varapuheenjohtaja Ngozi Okonjo-Iweala vaatii, että vettä on arvostettava oikein. Veden niukkuus ja hyödyt on tunnustettava ja veden käyttöä on suunnattava oikeaan suuntaan. Tällaisesta mainittakoon maanviljelyksen vedenkäytön tehostaminen esimerkiksi siirtymällä kasvipohjaiseen ruokavalioon ja investointina maankäytön hallintaan ja luonnonsuojeluun.

 

----------

 

Suomessa rakennus- ja kiinteistöala valmistautuu kiertotalouden aikakauteen. Tähän asti on vauhdikkaasti purettu pois vanhoja, jopa hyväkuntoisia taloja ja rakennelmia ja rakennettu uusia tilalle. Nyt ovat puhaltamassa uudet tuulet kestävän kehityksen ja nousevien kustannusten sekä ympäristöasioiden hahmossa.

 

Maamme olosuhteet ja rakennusmateriaalit ja rakentamistekniikka ovat jo vuosisatoja olleet sellaisia, että vanhoja varsinkaan asuinkäytössä olevia rakennuksia ei ole olemassa. Yleisin rakennusmateriaali, puu, on joko mädäntynyt tai palanut. Yleisintä lienee ollut mädäntyminen. Rakennusten perustarakenteissa on käytetty paljolti multapenkkiperustoja. Näiden mädäntyminen on alkanut jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Myös tuulettamattomat muut kivijalkarakenteet ovat olleet alttiita mädäntymiselle jo hyvin nuorella iällä.

Suomessa myös talvi on tehnyt omat lisävaatimuksensa rakennuksille. Katoilla sulava lumi on kostuttanut ja pilannut rakennuksia. Meillä talojen kattomateriaalina on käytetty paljolti puuta. Pärekatot ovat olleet yleisiä. Aikaisemmin myös käytettiin olkikattoja Etelä-Ruotsin, Tanskan ja Hollannin mukaan. Etelä- ja Keski-Euroopassa yleiset tiilikatot tulivat vasta myöhemmin yleisiksi Suomessa. Kirkoissa ja monissa muissa julkisissa rakennuksissa käytettyjä tervattavia paanukattoja ei asuinrakennuksissa käytetty. Ne olisivat kyllä oikein hoidettuina olleet kestäviä, mutta ne olivat tuolloin liian arvokkaita tavalliseen asumiskäyttöön.

Tämä kehityssuunta on aikaansaanut varsinkin lämmitettävien asuinrakennusten poistumisen käytöstä varsin nuorena. On siis aivan luonnollista, ettei maassamme ole vanhojen asuinrakennusten saneeraajien ja korjaajien ammattikuntaa eikä osaamista.                                                                                                                                                                                                           

 

Asiaan on ryhdytty kiinnittämään huomiota aivan viime vuosina. Nyt pitäisikin jatkaa rakennusten elinkaarta purkamisen sijaan toteaa Green Building Council Finlandin toimitusjohtaja Antti Ruuska.  Nyt on energiankäytön painopiste siirtymässä käyttövaiheen energiasta rakennusmateriaalien päästöihin. Tavoitteena on lisätä rakennusten elinikää jolloin sekä kustannukset että päästöt vähenevät.

Nythän meillä ilmenee kehitystä jota voidaan pitää sekä kanasantalouden että ympäristötalouden kannalta katsoen vähintään kyseenalaisena. Täysin hyväkuntoisia rakennuksia puretaan pois ja tilalle rakennetaan uusia, joihon saadaan mahtumaan enemmän asumispotentiaalia. Näin siis yksityinen etu ajaa ilmeisesti kaikkien alan ammattilaisten hyväksymänä ympäristöarvojen ja kansantaloudellisten näkökulmien edelle.

Jos rakennusta ei voida säästää kokonaan on sen osia tai rakennusmateriaaleja pyrittävä kierrättämään ja käyttämään uudelleen mainitsee Ruuska. Tässä kehityksessä on nähty meillä olevan paljon kehittämismahdollisuuksia.

 

-----------

 

Suomalainen keksintö osoittaa hiekan tehokkaammaksi energiavarastoksi kuin vesi. Tämä keksintö suunnittelee sähköistävänsä teollisuutta 800 asteisella hiekalla.

 

Me tavallinen kansa pidämme vettä hyvänä lämmön varastomateriaalina. No kyllähän se onkin mutta kun muistamme, että se kiehuu jo 100 asteisena huomaammekin sen tehottomuuden.  Samalla se laajenee ja pyrkii voimalla pois kattilasta ja nostaa kannen ylös ja poistuu höyrynä, jos vain kattilaa lämmitetään koko ajan. Mutta jos panemme kattilan täyteen hiekkaa ja lämmitämme vaikka yli 1000 asteeseen, ei hiekka kattilasta poistu eikä kiehu vaan varastoi koko lämpömäärän itseensä. Tässä on selkeästi havaittavissa hiekan moninkertainen kyky varata energiaa.

Hiekka pysyy kattilassa mutta ottaa tehokkaasti lämmön itseensä ja seuraavaksi kattilamme sulaa ( Fe n. 1530 aste C, rautakattilan sulamispiste) mutta hiekan tilavuus pysyy samana vieläkin korkeammassa lämpötilassa. Tyhmällä järjellä ajatellen voisi arvioida energian varastoiminen pienissä yksiköissä olevan helpompaa kuin suurissa. Mitä pienempi ”kattila” on sitä helpompaa ja nopeampaa on lämmön siirtyminen jopa hiekassa. Suuressa yksikössä taas lämpö siirtyy hitaammin hiekassa kuin vedessä. Ehkäpä näihin suurempiin hiekkavarastoihin rakennetaan lämmön siirtymistä nopeuttamaan esimerkiksi vesiputkistoja tämän pulman ratkaisemiseksi.

Tällaiseen energian varastointiin mutta tietysti suuressa mittakaavassa perustuu Buffer Solutions Oy:n energiavarastoinnin patentti. The Storage -nimen alla varastoidaan lämpöenergiaa kuuman hiekan avulla, toteaa projektipäällikkö Esko Kulju.

 

----------

 

Suomessa valmistetaan biohajoavaa muovia jätteenpolton hiilidioksidista ensimmäisenä maailmassa. Tämä on merkittävä askel teollisuuden CO2-päästöjen vähentämiseksi ja samalla hyödyntämiseksi kiertotalouteen. Tämä vähentää riippuvuutta fossiilipohjaisista raaka-aineista. Samalla ilmakehän saastuminen vähentyy.


Biohajoavia muoveja ovat synteettiset tai luonnon raaka-aineista valmistetut polymeerit. Niiden rakenneaineina ovat tärkkelys ja selluloosa, Suomessa myös peruna ja viljatuotteet. Biohajoaviksi muoveiksi nimitetyt muovit ovat sellaisia, jotka jonkin elävän olion aineenvaihdunta pystyy käsittelemään suoraan hiilidioksidiksi ja vedeksi. Kompostoituminen on prosessi, jossa jäte hajoaa pääosin hiilidioksidiksi, vedeksi ja myös humukseksi, Eurostandardi, EN 13432.

Tämä nyt työn alla oleva keksintö menee pisimmälle kuin muut alan toiminnot.  Patentin sisällön mukaan biohajoavaa muovia valmistetaan jätteenpoltossa syntyneestä hiilidioksidista. Fortum Recycling  & Waste Riihimäellä on kehittänyt ensimmäisenä maailmassa jätteenpolton hiilidioksidista biohajoavaa muovia. Carbon2x-hankejohtaja Tony Rehn selvittää tämän hiilipohjaisen muovin valmistamisen antavan teollisuudelle uuden, kestävän kehityksen mukaisen raaka-aineen. Tällaista alan teollisuus onkin kaivannut.

Rehn toteaa samantyyppisten hankkeiden olevan kehitteillä muuallakin Suomessa, mutta ne ovat sekä pääosin keskittyneet synteettisten polttoaineiden valmistamiseen että hiilidioksidin talteenottoon ja varastointiin. Talteen otettu hiilidioksidi on järkevämpää kehittää uudeksi raaka-aineeksi eikä varastoida tai päästää ilmakehään. Tällöin kestävän kehityksen kannalta hyöty saadaan fossiilisten materiaalin käytön tarpeen vastaavana vähentymisenä.

Euroopassa syntyy vuodessa lähes 100 miljoonaa tonnia kierrätykseen kelpaamatonta jätettä. Tästä tuotetaan energiaa polttamalla, Rehn toteaa. Tämän nyt kehitetyn menetelmän mukaan olisi mahdollista jopa 90 % ilmakehään jätteenpoltosta päästetystä hiilidioksidista ottaa talteen ja sitoa uusiin tuotteisiin Tähän tarvitaan uusiutuvaa energiaa ja vedyn valmistusta. Tällä hetkellä vielä nämä uudet muovit ovat kalliimpia kuin fossiiliset muovit, mutta nyt ne jo täyttävät tiukatkin ympäristökriteerit.

 

Pertti Ratia

Kohti Kestävää Kehitystä -koordinaattori

LC Hiekkaharju – Sandkulla ry

Lions 107, N-piiri

                                  

Viestintävastaava


Toimittaja


Sosiaalinen media


Seuraa meitä
Facebook
Instagram