Suomen Lions-liitto ry
LIONS-PIIRI 107-N ry
Itäinen Helsinki, Vantaa ja Itä-Uusimaa
Uutispoimintoja 1.11.2017
Muovia on valmistettu yli 1000 kg jokaista maapallon asukasta kohti. Muovituotteet ovat yleensä kertakäyttöisiä, mutta muovi aineena on lähes ikuista. Tuotanto on aloitettu 50-luvulla ja tahti vain kiihtyy.
Uusi asia muovirintamalla on mikromuovi, joka on pienen pieninä hiukkasina. Sitä pääsee luontoon mm. kotitalouksista ja eritoten liikenteestä. Eräs suurimpia kodin mikromuovilähteitä ovat treenivaatteet , fleecevaatteet , kosmetiikka- ja hygieniatuotteet.
Monen tieteenalan ammattilaiset etsivätkin nyt uusia materiaaleja, joilla voidaan korvata vaatteissa käytetyt muovituotteet luonnonystävällisillä materiaaleilla. Muovista valmistetut keinokuidut, polyesteri, polyamidi, akryyli ja elastaani ovat öljypohjaisia materiaaleja.
Brittiläinen The Guardian –lehti selvitti, että mikroskooppisen pientä mikromuovia löytyy laajasti myös vesistöistä kaikkialta maapallolta. Sitä on myös juomassamme vedessä, monissa mereneläimissä ja jopa merisuolassa. Merien mikromuovi on paljolti peräisin mm. muovisista juomapulloista, jotka alkavat tosi hitaasti hajota säteilyn vaikutuksesta.
Mikromuovin vaikutuksia ihmisiin ja eläimiin ei tunneta. On epäilty sillä olevan vaikutusta hedelmällisyyden alentumiseen. Muovissa voi olla hormonien tavoin käyttäytyviä ainesosia, molekyylejä. Ne saattavat estää estrogeenin imeytymisen, jolla on välitön vaikutus eläinten lisääntymiseen.
Kun polyesteripohjaisia fleece-vaatteita pestään irtoaa jokaisella pesukerralla pieniä muovipaloja tuhatmäärin. Ne lähtevät pesuveden ja muun roskan mukana ympäri maailmaa. Muovilauttoja on löytynyt jopa keskeltä Pohjoista Jäämerta aiheuttaen korvaamatonta vahinkoa alueen ekosysteemille. Olemmeko huolestuneita vain näkyvistä saasteista tietämättä kuinka paljon sitä on merissä pinnan alla kellumassa ja vähitellen pohjaan painumassa.
Nämä kelluvat muovilautat ovat kuljettaneet myös vieraslajeja jopa maanosasta toiseen. Tällaista ” pullopostia” on saatu Japanista Amerikkaan sisältäen yli 300 tunnistettua , ennen alueella tuntematonta lajia totesi invaasioekologian tutkija professori John Chapman.
- - -
Tuleeko Siperiasta rehevä savanni? Mammuttiaron palauttamiseen Venäjälle tarvittaisiin 300 miljoonaa suurta kasvissyöjää, hevosia, biisoneja ja jakkihärkiä. Venäjällä on valtaosa maailman ikiroudan hiilestä ja eniten käyttämätöntä maata.
Nämä ovat venäläisen tutkijaekologi Sergei Zimovin teesejä ilmastonmuutosta vastaan. Hänen teoriansa on selkeä. Mammuttiaro, jollainen Siperia on ollut, pitää palauttaa entiselleen. Zimonovin mukaan Siperian arot metsittyivät koska suuret kasvissyöjät katosivat ihmisen aiheuttaman ekokatastrofin myötä.
Zimov on laskenut että ikiroudassa on hiiltä n. 2.5 kertainen määrä sademetsiin verrattuna. Ikiroudan sulaessa ilmaan pääsee hiilidioksidia ja metaania. Nämä suuret kasvissyöjät tallovat talvella lumen tiiviiksi, jolloin se ei eristä vaan maa jäätyy. Näin se ei kesälläkään lämpenisi kuten nykyisin, sillä ruohomatto pystyy imemään auringon valoa vähemmän kuin nykyinen metsä.
Aikoinaan metsiä ei muodostunut sillä laiduntavat eläinlaumat, metsäpalot mm. pitivät metsät loitolla. Tutkija Zimovilla on koeala, josta metsä on raivattu pois ja pintamaa poistettu kaivurilla ( mm. H.S. 12.7 -17) , jonka jälkeen maa on romahtanut. Näin on ilmaantunut syviä kuoppia.
Siperiassa on happaman pintamaan alla keskimäärin 25 m paksu hedelmällinen lössikerros. Tämä on ikiroudassa , joka ulottuu jopa 600 m. syvyyteen. Sergei Zimov on parikymmentä vuotta sitten perustanut ns. pleisoseenipuiston, jonka avulla hän pyrkii testaamaan teoriaansa käytännössä.
Pleisoseenilla tarkoitetaan aikakautta, joka päättyi jääkauden lopulla. Tutkimusten mukaan noin puolet maapallon mantereista oli suurten kasvissyöjien laitumina. Siperia on tarkoitus palauttaa tällaiseen tilaan ja näin Zimovin mukaan saataisiin ilmaston lämpeneneminen ainakin hidastumaan.
Zimonov on hankkinut eläimiä puistoon monin eri tavoin. Rahoituksessa on käytössä monia keinoja, kummieläimiä, joukkorahoitusta yms. Tärkeä vaihe on eläinten kuljetus omilta asuinseuduiltaan. Se tapahtuu Zimonovin arkilla, suurella hinaajan työntämällä proomulla.
- - -
Sähkön tuotannon ja kulutuksen tasapainottaminen eräs alan suurimpia haasteita tulevaisuudessa. Kuluttaja on monasti päättäjän asemassa. Miten sähköyhtiö pystyy ohjaamaan kuluttajaa optimaaliseen kulutukseen?
Joustaako tuotanto vai kulutus? Tämäkin on eräs perusasioita sähkönjakelussa. Jotta tuotanto saadaan joustamaan, voi olla mahdollista esimerkiksi säätelyllä, mutta missä ajassa se saadaan suoritettua järkevästi. Jos taas kulutus pystyy joustamaan miten kuluttajalle saadaan oikeaa tietoa juuri oikealla hetkellä?
On tosiasia että sähkön tuottaja hyötyy tasaisesta tuotannosta ja on sen sisäistänyt. Täysin avoin on kysymys, miten sähkön käyttäjä saadaan toimimaan molemmille parhaimmalla tavalla, säätämään kulutustaan. Onko mahdollista jollain toimenpiteellä hyvittää ja täten motivoida kuluttajaa muuttamaan kulutustottumuksiaan.
Tähän asti sähköyhtiöt ovat käyttäneet hyvin karkeata ja helppohoitoista kulutusohjausta, yö- ja päiväsähkön hinnoittelulla. Se on saanut monet perheenemännät pesemään pyykit ja astiat yösähköaikana sekä saunomisen ja monen muun toiminnon siirtämisen tähän edullisemman sähkön hinnoittelun ajankohtaan.
Yleisesti on vallalla se näkemys että sähkön myyjä suorittaa tämän vain pelkkänä ” virkatyönä”, siitä puuttuu kaupallisuus, markkinaehtoisuus. Toiminta edellyttäisi todella paljon konkreettisempaa kontaktia sähkön toimittajan ja kuluttajan välille. Tälle on tulevaisuudessa suuret vaatimukset mutta ehkä myös paremmat mahdollisuudet.
Sähkön tuotannossa ehkä vaikeimmin ohjattavissa on ydinvoima. Se tuottaa sähköä tasaisella teholla, jota ei voi säätää vaan tätä perusvoimaa tulee yötä päivää. Mutta on taas paljon voimaloita, joiden teho vaihtelee ohjaamattomasti, kuten esimerkiksi aurinko- ja tuulivoima. Vesivoimaakin pystytään säätelemään vesitilanteen salliessa. Samoin biopolttoaineella tuotettavaa sähköä pystytään säätämään eri tavoin.
Ääripäänä sähkön tuotannon säätömahdollisuutena voidaan pitää moottorivoimalaa. Tällaisen voimalan käynnistäminen ja sammuttaminen voidaan suorittaa jopa useita kertoja päivässä ilman lisäkustannuksia tai vaikeuksia toteaa Wärtsilän johtaja Kari Hietanen. Wärtsilä toimittaa moottorikäyttöisiä , suuria voimalaitoksia ympäri maailmaa. Yhtiöllä on paljon osaamista joustavien voimaloiden rakentamisessa.
Kuluttajan sähkönkäytön säätömahdollisuudet muuttuvat uudelle tasolle erilaisten sähkön varastointimahdollisuuksien lisääntyessä. Eräs tällaisista on sähköauto, jonka akku pyritään lataamaan silloin kun muu sähkön käyttö on hiljaisinta. Tällä hetkellä esimerkiksi Suomessa sähköautojen merkitys on vielä teoreettisen pieni, mutta on jo syytä valmistautua tulevaisuuteen. Myös erittäin suuret akkujärjestelmät on tarkoitettu sähkön varastointiin.
Älykästä itseohjautuvaa sähköverkostoa suunnitellaan jo tulevaisuutta varten. Kuluttaja saattaisi tässä kestävän kehityksen tärkeässä asiassa toimia jo hyvinkin valistuneesti. Vaikka sähkön tuottajataho ei tähän luottaisikaan luulisi kuitenkin kokeilun olevan kokeilun arvoista. Tällaista ”manuaaliohjausta” kannattaisi ehkä kokeilla ennen älyjärjestelmien valmistumista.
- - -
Kiertotaloudessa herätetään henkiin autoja, osiin ja materiaaleihin pilkkomalla. Biohajoavat tuotteet taas viedään lannoitteeksi viherrakentamiseen, vaate- ja huonekalukauppa pyrkii pelastamaan pois heitettyjä tuotteita.
Kiertotalous ei ole pelkkää tekniikkaa ja taloutta vaan siihen liittyy yllättävän paljon ihmisen käyttäytymistä, perinteitä ja jopa uskomuksia. Näistä yritetään kehittää koko yhteiskuntaan sopivia toimintamalleja. Monilla aloilla Suomella nähdään olevan jopa kansainvälisesti merkittävä osa kiertotalouden kehittämisessä.
Eräs kiertotalouden edelläkävijöitä on jo 100 vuoden ikään yltänyt Kekkilä toteaa liiketoiminnnasta vastaava johtaja Ari-Pekka Hongisto. Kekkilällä on pitkä osaaminen kasvualustoista, kompostoinnista ja kierrätysmateriaalien jatkojalostamisesta ja käytöstä mm. lannoitteena. Näin voidaan säästää alkuperäismateriaaleja vaativampiin käyttötarkoituksiin.
Monia toimintoja ohjataan myös Sitran kiertotaloustiimin voimin. Näin saadaan eri toimijoille entistä joustavampia yhteistyömahdollisuuksia. Sitra onkin arvioinut kiertotaloudella päästävän v. 2030 tienoilla vuotuiseen 3 mrd. arvonlisään koko Suomen BKT:ssa. Ja tämä kaikki tapahtuu olemassa olevia materiaaleja säästämällä ja oikein käyttämällä, siis kiertotaloudella.
Eräs esimerkki on Stena Recycling Oy:n automateriaalien jatkojalostus. Jopa 95 % romutettujen autojen materiaaleista voidaan kierrättää ja palauttaa eri muodoissaan takaisin yhteiskunnan tarpeisiin. Yhtiön vuosittain romuttamasta 200000 autosta palautetaan takaisin kiertoon yli 150000 tn puhdasta materiaalia. Tämä operaatio vähentää lähes 350 000 tn hiilidioksidipäästöjä alkuperäisten raaka-aineiden käyttöön verrattuna.
Ajankohtainen kierrätysuutinen on myös Ikean uusi toiminto. Tähän asti yhtiö on pysytellyt erossa kierrätyksestä. Nyt designjohtaja Marcus Engmanin mukaan tutkitaan mahdollisuuksia kerätä hylätyt huonekalut takaisin ja käyttää niitä raaka-aineeksi. Tällaista toimintaa ovat monet kansainväliset vaatejätit jo toteuttaneet monia vuosia.
Ikeassa Engmanin johtamalla suunnitteluosastolla työskentelee 20 suunnittelijaa Ruotsissa, Intiassa ja Kiinassa ja noin 100 freelance-suunnittelijaa. Idean läpimenoon suunnittelun alusta tuotantoon kuluu keskimäärin 3 vuotta.
EU on voimakkaasti mukana ohjaamassa yritysten suunnittelua ja tuotantoa, ns. ekodesign-suuntaan. Tämä yksinkertaistettuna tarkoittaa sitä, että jo tuotteen suunnittelussa on mahdollisimman tarkoin huomioitava tuotteen kierrätyskelpoisuus varsinaisen elinkaaren jälkeen.
- - -
Vantaan Energia lähtee vähäpäästöiselle 2020-luvulle uudella Martinlaakson biovoimalalla. Polttoaineina puuhake, sahanpuru, kierrätyspuu, puuteollisuuden hukkapuu ja pieni määrä turvetta estämään kattilan ruostumista.
Voimalan rakennussuunitelmat ovat jo niin pitkällä että ensimmäinen pesällinen aiotaan polttaa jo v. 2019 alkupuolella. Tällä investoinnilla on tarkoitus korvata kivihiiltä ja samalla vähentää hiilidioksidipäästöjä. Vantaalla on vielä voimassa aiemmin tehty päätös luopua kivihiilestä v. 2020 , jonka päätöksen toteuttamiseen nyt valmistaudutaan.
Vantaan Energian edellinen askel kohti vähäpäästöisyyttä oli Jätevoimalan käynnistäminen nelisen vuotta sitten. Sitä ennen hiilidioksipäästöt olivat 800 000 tn. vuodessa mutta vuosi jäteaseman valmistuttua päästöt olivat 600000 tn. Vauhti vähäpäästöisyyttä ja järkevää jätteiden käsittelyä kohti oli sittenkin melkoinen vaikka sitäkin monet asiantuntijatahot olivat hidastaneet vuosikausia.
Vantaan Energia haluaa katsoa eteenpäin toteaa tuotantojohtaja Marko Ahl. Hiilidioksidipäästöt vähenevät lähes puoleen verrattuna tilanteeseen v. 2013. Uusilta teknologioilta ei pyritä suojautumaan vaan niitä halutaan ottaa Vantaalla käyttöön toteaa suunnittelutoimisto Gaian johtava asiantuntija Aki Pesola.
Uusi biokattila vähentää Martinlaakson voimalan hiiliodoksidipäästöjä ja fossiilisten polttoaineiden käyttöä, molempia n. 34 % painottaa käyttöinsinööri Marko Lommi.
Päästöjä vähentää myös materiaalin hankinta lähialueilta, jolloin kuljetusmatkat ovat lyhyitä. Polttoaineet on tarkoitus saada pääosin alle 100 km. säteeltä. Lähialueella on paljon nopeasti kasvavaa metsää, joka sijaitsee hyvien kuljetusväylien varrella. Tämän uuden investoinnin arvioidaan maksavan itsensä takaisin n. 10 vuodessa.
Tähänastisilla menetelmillä ja toimintojen kehittämisellä Vantaan Energia on pystynyt alentamaan energian hintaa jopa 6 kertaa v.2014 jälkeen.
